Lähestyvää kuolemaa käsitellään kuolevan näkökulmasta erityisesti omaelämäkerrallisissa teoksissa, joista esimerkkejä listattuna alla. Kuolemaa psykologiselta kannalta käsittelevät myös ainakin Elizabeth Kübler-Rossin klassikoksi muodostunut Raportti kuolemisesta - mitä kuolevat voivat opettaa lähimmäisilleen, omaisille, ystäville, sairaanhoitajille, lääkäreille, papeille (2. p. Otava, 1984), Pirkko Siltalan Elämän päättyessä - matka kohti kuolemaa (Kirjapaja 2017) sekä Tor Björn Hägglundin Tuonelan eteisessä - psykoanalyyttinen tutkimus ihmisen luovuudesta ja suojautumiskeinoista kuoleman edessä (Pohjoinen 1991). Myös monissa muissa saattohoitoa ja surutyötä käsittelevissä kirjoissa tämä näkökulma saatetaan huomioida yksittäisissä...
Kiitos hauskasta huomiosta: ehkäpä tosiaan nallekarhut ja muut pehmoeläimet ovat hyvin edustettuina kirjastojen nettisivuilla. Tapahtumista tiedottaminen vaatii aina jotain mukavaa kuvitusta, ja sellaisen löytäminen on oma työnsä. Jos ei halua käyttää netin kuvapankkien valmiita kuvia, toinen vaihtoehto on itse ottaa tilanteeseen sopiva kuva. Tiedottaja on meilläkin muutaman kerran lavastanut kirjaston pehmot kirjaa lukemaan tai elokuvaa katsomaan. Lisäksi monissa kirjastoissa huomioidaan kansainvälinen nallepäivä erilaisin tapahtumin, tämäkin voi vaikuttaa kuvitukseen. Karhu saattaa myös olla lastenkirjojen suosituimpia eläinhahmoja.Tuntemissamme kirjastoissa ei kuitenkaan ole karhua virallisena maskottieläimenä - majava, naakka ja kettu ...
Turun pääkirjastolla ei valitettavasti ole lainattavia e-kirjojen lukulaitteita joille saisi suoraan verkkokirjastosta ladattua e-kirjoja.
E-lukulaitteita, joille voi ladata kirjoja suoraan internetistä on olemassa. Vaskin e-kirjojen käyttöön kuitenkin vaaditaan yhteensopivuus Adobe Digitals Edition-ohjelman kanssa. Adoben sivuilla on lista laitteista, jotka sopivat yhteen kyseisen ohjelman ja samalla Vaskin e-kirjojen kanssa. Linkki listaan tässä:
http://blogs.adobe.com/aemmobile/supported-devices
Selailin listaa läpi ja ainakin PocketBook merkkiseen lukulaitteeseen pitäisi pystyä lataamaan kirjoja suoraan kytkemättä laitetta tietokoneeseen. Tässä vielä linkki PocketBookin sivuille:
https://www.pocketbook-int.com/fi
Uutta e-...
Kuvauksestanne päätellen kyseessä on ns. venäläinen helmitaulu.
Ohjeet venäläisellä helmitaululla laskemiseen löydät esimerkiksi täältä:
https://docplayer.fi/3566409-Satakunnan-insinoorit-ry-n-jasenlehti-www-…
https://www.kirjastot.fi/kysy/miksi-vanhoissa-helmitauluissa-on-osassa
https://fi.wikipedia.org/wiki/Helmitaulu
Kirja päättyy Poonan kirjeeseen Shiraz-veljelleen eli lukemastasi kirjasta ei ole puuttunut sivuja. Joskus kirjan loppu jää avoimeksi eli kaikki asiat eivät selviä. Rakas Poona on viides osa Fossumin Konrad Sejer -sarjaa, joten ehkä jotkut asioista selviävät sarjan seuraavissa osissa.
Konrad Sejer sarjan osat luettelona: https://fi.wikipedia.org/wiki/Karin_Fossum
Annetuista vihjeistä tulee ensimmäisenä mieleen tuntemattoman sanoittajan käsialaa oleva laulu Merenkyntäjä Mikko Andersson, jonka Tapio Rautavaara levytti vuonna 1954:
"Rennosti elän elämäni tään / lemmin jos missä heiloja nään / surra ompi suotta / elän sata vuotta / jollen sitä ennen kuole"
Merenkyntäjä mikko andersson - YouTube
Kukkamaalaukset olivat erityisen suosittuja Hollannissa 1600-1700-l:lla. Tuon ajan maalareita ovat esim. Ambrosius Bosschaert (1573–1621), Dirck de Bray (1635–1694), Rachel Ruysch (1664–1750) ja Jan van Os (1744–1808).
1800-1900-l:lla kukkia ovat maalanneet mm. Claude Monet (1840–1926), Georgia O'Keeffe (1887–1986) ja Emil Nolde (1867–1956).
2000-l:n kukamaalareista mainittakoon vielä Alex Katz (s. 1927), Marc Quinn (s. 1964) ja Petra Cortright (s. 1986)
Kotimaisia kukkia maalanneita taiteilijoita ovat esim. Ester Helenius (1875–1955), Greta Schalin (1897–1993), Heikki Marila (s. 1966), Johanna Oras (s. 1970) ja Nanna Susi (s. 1967).
Et voi enää peruuttaa varaustasi Vaskin verkkokirjastossa, mikäli varaamasi teoksen tilana on "matkalla noutopaikkaan" tai "noudettavissa". Tässä tapauksessa sinun täytyy soittaa kirjastoon ja pyytää henkilökuntaa peruuttamaan varauksesi. Huomioithan, että noutamattomasta varauksesta peritään 2 € maksu, mikäli et peruuta varaustasi viikon noutoajan sisällä. Voit soittaa esimerkiksi Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston vastaanottoon ja pyytää heitä peruuttamaan varauksesi. Pääkirjaston yhteystiedot löytyvät täältä: https://www.turku.fi/toimipaikat/paakirjasto
Sitaatin alkuperäinen lähde on Hermann Hessen romaani Peter Camenzind, joka on suomeksi ilmestynyt myös nimellä Alppien poika. Suomennos ei kuitenkaan ole peräisin Eino Railon käännöksestä. Mistä tämä kieliasunsa perusteella Railoa tuoreempi Hesse-tulkinta on peräisin, ei valitettavasti selvinnyt.Railon käännös (2. p.): "Sanokaa minulle mies, joka tuntee pilvet paremmin ja rakastaa niitä enemmän kuin minä! Tai sanokaa minulle jotakin, joka on kauniimpaa kuin pilvet! Ne ovat iloa ja silmien suloa, -- " (Alppien poika, 1947)(1. p.) "Sanokaa minulle mies, joka maailmassa paremmin pilvet tuntee ja
niitä enemmän rakastaa kuin minä? Tai sanokaa minulle jotakin, joka
on kauniimpaa kuin pilvet! Ne ovat iloa ja silmien sulostusta, -- " (Peter...
Valtioiden liput ja vaakunat -kirjassa sanotaan, että "Luxemburgin trikolori on samanlainen kuin Alankomaiden lippu, paitsi siinä on eri mittasuhteet ja sininen on hiukan vaaleampi". Tarkemmat mitta- ja värimääritelmät löytyvät sivulta http://flagspot.net/flags/lu.html#alt
Kyseinen runo on suomennettu useampaankin kertaa. Valter Juvan suomennos löytyy teoksesta ”Sata runoa: valikoituja maailmankirjallisuudesta” (WSOY, 1926) nimellä ”Krenatöörit”, ja se menee näin:
”Krenatööriä kaks kävi Ranskaan päin,
oli kumpikin Venäjän vanki.
Mut Saksaan kun pääsivät tiellään näin,
he väsyi ja matkaan ei hanki.”
Eino Leinon suomennos löytyy teoksesta ”Maailman kannel” (Otava, 1913) nimellä ”Sotaveikot”, ja se menee näin:
”Päin Ranskaa urhoa kaks samoaa,
oli kumpikin Venäjän vanki.
Majapaikan kun Saksassa kerran he saa,
alas painuu pää molemmanki.”
Myös Yrjö Jylhä on suomentanut runon, ja se löytyy esimerkiksi kokoelmasta ”Maailmankirjallisuuden mestarilyriikkaa” (WSOY, 1967) nimellä ”Krenatöörit”.
Sodanaikainen diagnoosiluokitus 35b3 = Sairasmielinen reaktio (Reactio psychopatica). Alleviivauksella ei ole erityistä merkitystä.
BII tai B2 on kelpoisuusluokka: B(1&2)- vähäinen tai suuri este, B2 on reservissä alin kelpoisuusluokka.
Puolustusvoimien sota-ajan lääkärintarkastuksissa käytetyt, sekä sotilaskantakortteihin merkityt diagnoosikoodit löytyvät esimerkiksi vuoden 1943 Lääkärintarkastusohjeesta (L.T.O.), joka on saatavilla muun muassa Maanpuolustuskorkeakoulun pääkirjastosta (www.mpkk.fi/kirjasto).
Häntä voisivat kiinnostaa vaikkapa Dav Pilkeyn Kapteeni Kalsari -kirjat, Kalle Veirton Etsivätoimisto Henkka & Kivimutka -kirjat tai Timo Parvelan Pate-kirjat.
Hyviä vinkkejä löytyy myös Helmetin Lukudiplomi-sivustolta, esim. sen 3.-4.-luokkalaisten osioista Hassuja juttuja tai Seikkailuja ja jännitystä:
http://kirjasto.vantaa.fi/lukudiplomi/index.php?dipl=2
Matti Näsä oli mukana jo Kummelin tekijöiden ensimmäisellä demonauhalla talvella 1991. Sen ensimmäisessä sketsissä oli Heikki Silvennoisen esittämä tyyppi, "jonka esikuva oli Kangasalan kunnalla työskennellyt, työnjohtaja Kouhian selän takana jupiseva traktorimies". Silvennoisen ohjeistamana Olli Keskinen kirjoitti miehestä luonnehdinnan paperille: "Elämänsyömän metallimiehen huolen ja suuttumuksen aiheita ovat käytännön pikkuharmit. Suorasukainen Näsä edustaa suomalaista urpologiikkaa mehevimmillään. Mielipiteet ehdottomia, näkökulma järkähtämättömän yksipuolinen, järjenkäyttö kirkkaan talonpoikaista. Mattinäsiä löytyy Suomesta kymmeniätuhansia. Tässä hahmossa on tähtiainesta. Näsän kanssa ei voi olla eri mieltä!"
Näsän hahmo lienee...
Vaahtomuovipatjat valmistetaan polyuretaanista. Auringonvalo aiheuttaa polyuretaanissa kellastumista. Kosteus edesauttaa vaahtomuovin hajoamista.
Satu Mäkelän laatimassa opinnäytetyössä kerrotaan mm. polyuretaanin ikääntymisestä ja hajoamisesta. Polyuretaanien ikääntymisominaisuudet ovat erittäin riippuvaisia niiden valmistukseen käytetyistä raaka-aineista, jotka määrittävät muodostuvan polymeerin rakenteen. Pinnoittamattoman polyuretaanisolumuovin odotettavissa oleva elinikä on noin 20–25 vuotta sen paksuudesta riippuen. Polyuretaanilaatuja on erilaisia, eikä edellä mainitusta arviosta voi suoraan määrittää vaahtomuovipatjan murenemisikää. Mureneminen kertoo jo pitkälle edenneestä hajoamisesta.
https://en.wikipedia.org/wiki/...
Kirjan Eläimet: suuri ensyklopedia (Readme, 2010, s. 531) mukaan luokkaan Scyphozoa (meduusat) kuuluu 215 lajia. Muut lähteet antavat hieman erilaisia lukuja. Integrated Taxonomic Information System listaa 188 lajia, Garron Halen tutkielma "The Classification and Distribution of the Class Scyphozoa" (1999) puhuu yli 220 lajista.
Tämän Zootaxassa julkaistun tutkimuksen mukaan tunnettuja lajeja on noin 200, mutta siinä myös esitetään, että todellinen määrä on luultavasti ainakin 400 (s. 168)
Olisikohan kyseessä kenties Raymond Queneaun Tyyliharjoituksia? Siinä Queneau kertoo saman ulkoisesti lyhykäisen ja yksinkertaisen tapahtumasarjan 99 eri tavalla.Tyyliharjoituksia | Kirjasampo
Jean Sibelius teki vuoden 1909 syksyllä matkan Kolille lankonsa Eero Järnefeltin kanssa. Matkasta on kerrottu mm. Karl Ekmanin Sibelius-elämäkerrassa, ja kirjaa on siteerattu myös Suomen matkailu -lehdessä 1955:5, jossa on pitkä artikkeli aiheesta Sibelius ja Koli. Matkareitistä on sen verran kerrottu, että Sibelius tuli Kolille vesiteitse: "Koko matka kesti viikon, oleskelu Kolilla, jonne saavuttiin vesitse iltamyöhällä, hieman toista vuorokautta, ja itse vuorella oltiin vain muutama tunti. Mutta tämä elämys oli unohtumaton."
Myös Kolin luonnonmaisemien vaikutusta Sibeliuksen neljänteen sinfoniaan on käsitelty hänen elämäkerroissaan.
Sanomalehti Karjalaisessa on ollut artikkelisarja Taiteilijoita Kolilla. Osassa 6: Sibelius ja Kolin...
"Nyt saat salaisuuteni. Se on hyvin yksinkertainen: Ainoastaan sydämellään näkee hyvin. Tärkeimpiä asioita ei näe silmillä."
Saint-Exupéry, Antoine de: Pikku Prinssi
Porvoo, WSOY, 23. p 1998
suom. Irma Packalén
Jukka Leppilampi on kotoisin Ylivieskasta. Ennen uskoon tuloaan hän oli mukana esimerkiksi laulajana Kangasalla perustetussa Tabula Rasa -yhtyeessä, josta hän lähti vuonna 1976. Hän alkoi tuolloin soittaa kitaraa ja tehdä omia lauluja. Hän opiskeli Kansanlähetyksen Ryttylän Lähetyskoulussa ja kiersi duona huilisti Jarmo Sormusen kanssa esimerkiksi nuortenilloissa. Duo teki myös levyn "Katso" (Uusi Tie, 1979).
1980-luku oli Suomi-gospelin nousukautta. Gospelin musiikillinen taso nousi. Jukka Leppilammen lisäksi tuolla vuosikymmenellä aktiivisia gospelmuusikoita olivat esimerkiksi Tarvo Laakso, Juha Kela, Jaakko Löytty ja Lasse Heikkilä. Gospeliin liitettiin uskottava rock- ja pop-soitto. Eri puolilla Suomea järjestettiin isoja konsertteja...
