Vaihtoehtoja on useita, esimerkiksi:
1)Thigpen, Corbett: Eevan kolmet kasvot(painokset vuosilta 1956, 1985). Kirjasta on myös elokuvaversio.
2)Chase, Truddi: Jänis ulvoo: Truddi Chasen 92 sivupersoonaa(1988). Nämä kirjat löytyvät ainakin Varastokirjastosta, josta ne on mahdollista saada kaukolainoina muihin kirjastoihin.
Aihepiirin liittvää kirjallisuutta ovat myös 3)Schreiber, Flora Rheta: Sybil. Kirjan Sybilillä on 12 eri persoonallisuutta.
4)Särkkä, Eeva: Seitsemän sisarta (1983).
Voit hyödyntää tiedonhaussasi sukututkimukseen tarkoitettuja ohjeita ja materiaaleja. Arkistojen portti -sivustolla neuvotaan, että tutkittavasta henkilöstä olisi hyvä olla selvillä tarkka nimi sekä syntymäaika ja -paikka. Niiden perusteella sinun on mahdollista etsiä tietoja esimerkiksi kirkonkirjoista.
Koska Muolaa sijaitsee Etelä-Karjalassa, kannattaa kirjonkirjoja ja muita tietoja etsiä Karjala-tietokannasta. Tietokantaan on tallennettu henkilötietoja Mikkelin maakunta-arkistossa säilytettävien luovutetun alueen seurakuntien vuosien 1700-1949 kirkonkirjoista. Huomaa kuitenkin, että 100 vuotta nuoremmat kirkonkirjatiedot ovat käytettävissä ainoastaan Mikkelin maakunta-arkiston tutkijasalissa.
Arkistojen portti -sivustolta löytyy myös...
Aiheesta löytyy esimerkiksi sittemmin kansanedustajanakin toimineen Pekka Railon muistelmateos:
Railo, Pekka. ; Tuomikoski, Pekka.
Valkoisten vankina / Pekka Railo ; toim. Pekka Tuomikoski. Helsinki : Minerva, 2011
ISBN 978-952-492-459-7.
http://taisto.linneanet.fi/vwebv/holdingsInfo?bibId=115872
Ravitsemusta Tammisaaren vankileirillä käsitellään sivuilla 262-282. Touko-kesäkuusssa käytössä oli vielä vanhoja varastoja, joista jaettiin päivittäin 100-150 grammaa sotilaslimppua sekä päivälliseksi tarjottiin liha-, seka- tai turskakeittoa. Kesäkuun lopulla ja heinäkuussa annokset pienenivät. Heinäkuussa 1918 aamiainen on Tammisaaren vankileirillä koostunut puolikkaasta tai kokonaisesta sillistä, 35-100 grammasta leipää (ei tosin joka päivä...
Parin viimeisen vuoden aikana runoutta ovat julkaisseet ainakin seuraavat kustantajat:
Atrain&Nord
Avain
Aviador
Basam Books
Docendo
Enostone
Esterin Kirja
Faros
Gaudeamus
Gummerus
Into
Johnny Kniga
Kaarna Kustannus
Kirjapaja
Kirjokansi
Kita
Kosmos
Kulttuurivihkot
Kustannusliike Parkko
Kustannusliike Robustos
Käsite
Like
Lyhyttavara
Mansarda
ntamo
Nysalor-kustannus
Oppian
Otava
Palladium Kirjat
Poesia
Puru-kollektiivi
Päivä
Pääjalkainen
Reuna
Sammakko
Sanasato
Siltala
Tammi
Teos
Täysi Käsi
Warelia
WSOY
Väylä
Lisäksi runoutta julkaistaan paljon myös omakustanteina.
Emme ole löytäneet kirjallisuutta, joka koskisi nimenomaan lasten- ja nuortenkirjastojen kokoelmatyötä tai hankintapolitiikkaa. Kysy Kirjastonhoitajalta- arkistosta löytyy yksi yleisluontoinen vastaus aineiston-
valintaan. Sensijaan Aleksi-tietokannasta löytyy useita lehtiartikkeleita ja Lindan mukaan Tampereen yliopistossa on tehty gradu : Kirsi Kaulio: Nuorisokirjallisuuden valinta Hämeenläänin pääkirjastoihin (-91). Turussa on tehty moniste " Hankintalinja aikuisten- ja lasten- ja nuortenosaston välillä". Siinä on käyty luokittain kirjallisuus läpi tarpeettomien päällekkäisyyksien välttämiseksi Siihen voi tutustua Lasten- ja nuortenkirjastossa.
Tietokantoja voi tutkia käsikirjastossa.
Me olemme löytäneet ainoastaan Eino Leinon runoa Sua katselen
· Julkaistu kokoelmassa Yökehrääjä vuonna 1897, löytyy Kansalliskirjaston digitaalisesta Doria-aineistosta osoitteesta: https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1907462?term=Y%C3%96KEHR…
- ainakin alkuperäisessä julkaisussa runo on teoksen kolmannessa osassa, jonka nimi on Hämärissä. Runo numero 22 löytyy teoksen sivulta 120 ja sen nimi teoksen sisällysluettelossa on kokonaisuudessaan “Sua katselen silmin ma huikaistuin”, joka on myös runon ensimmäinen säe.
- Runo kuitenkin tunnetaan nimenomaan nimellä Sua katselen
· Kokoelma Yökehrääjä julkaistu myöhemmin kokoomateoksessa Runot. 1, 1887-1897. Otava 1961/Eino Leino. Teoksen on toimittanut Aarre M. Peltonen.
· Löytyy...
Envallin ensimmäisessä aforismikokoelmassa Rakeita (1983) on seuraava katkelma: "Pelkuri valitsee hitaan, osittaisen itsetuhon. Sen muodot ovat apatia, kyynisyys, laiskuus, juoppous, epätoivo. Niissä toteutuu kaksinkertainen pelkuruus. Niin elämän kuin kuoleman pelko." Tähän vastaukseen on otettu sitaatti kokoomateoksesta Envall: Maailma aina mukana : aforistiset teokset (2003), jossa on samoissa kansissa täysimittaisina viisi Envallin aforismikokoelmaa, mukaan lukien Rakeita.
Tuntomerkit sopivat Aaro Hellaakosken runokokoelmaan Jääpeili (1928). Teoksen neljäs osa on kirjoitettu fraktuuralla ja vaaleasävyisessä kannessa on neliöitä.
Voit lukea teoksen Kansalliskirjaston digitoimana täältä:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1925621?page=1
Könnin kelloista löytyy tietoa erityisesti Könnin suvun sivuilta , http://www.konninsuku.net/ , erityisesti kohdasta Könnin kellot http://www.konninsuku.net/fi/fi_14.html ja Kirjallisuus ja artikkeleita.
Teos pohjalaisesta kelloseppien suvusta:
Könnin suku, sukuhistoria ja sukuluettelo, toinen laitos
ensimmäisen v. 1949 julkaistun laitoksen pohjalta toimittanut Leena Rajala, o.s. Vähä-Koivisto
julkaisija Könnin suvun Oltermannikunta, Vaasa Oy 1988
Opinnäytetyö könninkelloista:
Räihä Jorma, Könnin valmistamat pöytä- ja taskukellot
Taidehistorian pro-gradu työ, Helsinki 1995
sekä kelloihin tai niiden valmistajiin liittyvät artikkelit:
Ahoniemi Veikko, Könnin mestarit, kellojen tuhattaiturit,
A & K. Antiikki, keräily ja Taide 1/2005...
Meillä ei ollut valitettavasti juuri nyt mahdollisuutta tutkia filmiä, mutta kyseinen elokuvahan sijoittuu n. 1860-luvulle, jolloin kyseessä lienee keisarillisen Venäjän asevoimien juhlapuku.
Kyseessä saattaisi olla esimerkiksi patruunalaukku, joka oli varsin koristeellinen ja saattaa tuoda myös mielikuvan "kameralaukusta". Upseerin asustukseen oli mahdollista liittää myös monenlaisia muitakin laukkuja ja koteloita, esim. asekotelo tai "leipälaukku".
Kannattaa kuitenkin muistaa, että ko. elokuva filmattiin jatkosodan aikana, jolloin puvustamisen ja varustamisen mahdollisuudet saattoivat olla normaalia niukemmat. Elokuvissa ei ole ollut myöskään aina mahdollisuuksia eikä tarvettakaan pysyä täysin sataprosenttisessa historiallisessa...
Realismia Pohjoismaiden kirjallisuudessa on käsitelty mm. seuraavissa teoksissa:
Kansojen kirjallisuus 8, 1976
Kansojen kirjallisuus 9, 1978
Kirstinä, Leena: Kirjallisuutemme lyhyt historia, 2000
Koskimies, Rafael: Maailman kirjallisuus 4, 1965
Otavan kirjallisuustieto, 1990
Vartiainen, Pekka: Kirjallisuuden länsimaista historiaa, 2002
Zetterholm, Tore: Kirjaniekat, 1984
Äidinkieli ja kirjallisuus: Käsikirja, 2004
Kirjojen saatavuuden voit tarkistaa Kuopion kaupunginkirjaston aineistotietokannasta: http://kirjasto.kuopio.fi/
Muutama aiheeseen liittyvä nettiosoite:
http://jt-www.arthis.jyu.fi/kirjallisuushistoria/index.php/16_1800-luku…
http://jt-www.arthis.jyu.fi/kirjallisuushistoria/index.php/16_1800-luku…
Ihan noin uutta tilastoa ei ole, mutta alla on top 10 -lista pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen lainatuimmista lastenkirjoista vuodelta 2008:
- Risto Räppääjä ja viimeinen tötterö / Sinikka Nopola, Tiina Nopola
- Risto Räppääjä ja villi kone / Sinikka Nopola, Tiina Nopola
- Tatu ja Patu työn touhussa / Aino Havukainen ja Sami Toivonen
- Tatu ja Patu päiväkodissa / Aino Havukainen ja Sami Toivonen
- Risto Räppääjä ja Hilpuri Tilli / Sinikka Nopola, Tiina Nopola
- Tatun ja Patun oudot kojeet / Aino Havukainen ja Sami Toivonen
- Tatun ja Patun Suomi / Aino Havukainen ja Sami Toivonen
- Harry Potter ja kuoleman varjelukset / J. K. Rowling
- Harry Potter ja puoliverinen prinssi / J. K. Rowling
- Pääkallovaras / Anna Jansson
Tässä vielä...
Yle on tietysti asiantuntija, joten voit melko hyvin luottaa heidän vastaukseensa. Kuitenkin YLE:n vuosikirjoissa kerrotaan tarkasti kaikista radio- ja tv-toimintaan liittyvistä tapahtumista. Vuosikirjasta 1978-1979 löytyy esimerkiksi seuraava maininta (s. 116):
"Television uutistoiminta siirtyi kertomusvuoden lopulla kokonaan väriin. Maanantaista 14.5.1979 ei enää ollut mustavalkoisia maanantaipäiviä, vaan uutiset ovat kaikkina viikonpäivinä väreissä - kuitenkin lukuunottamatta uutisten käytössä olevan väristudion huoltokausia."
Väritelevision kehityksestä kertoo myös Paavo Velanderin teos "Kidekoneesta väritelevisioon" (Kirjayhtymä 1986). Siinä sanotaan, että vuonna 1974 saatin käyttöön Tohlopin väristudiot, jolloin yli puolet tv-...
Löysin muutamia suomenkielisiä (ja helppolukuisia) kirjoja haulla Vietnam-> rajaus aihe -> rajaus kirja -> rajaus suomen kieli -> rajaus lastenkokoelma -> rajaus tapahtumapaikka vietnam. Helmet hakutulos
Esim. Maiju ja Bao / Marja-Leena Tiainen ; kuvittanut Väinö Heinonen (tosin tytöille suunnattu) ja Satu ystävältä / toimittanut Anna Liisa Salmela ; kuvitus: Riikka Juvonen , joka sisältää satuja eri maista.
Hieman hakua muuttamalla eli valitsemalla kieleksi vietnam, löytyy jo enemmän aineistoa. Helmet hakutulos. Osa kirjoista lienee tosin kuvakirjoja.
Kun rajaa hakua vielä varhaisnuorten kirjoihin, löytyy 45 ehdokasta. Helmet hakutulos esim.
Kính vạn hoa. Tập bốn, Ông thầy nóng tính / Nguyễn Nhật Ánh. tai ...
Kirjastot ottavat lahjoituksena vastaan hyväkuntoisia cd-levyjä. Koska kirjastojen hyllytila on rajallinen, lahjoitukset valikoidaan sen mukaan, millaista materiaalia kokoelmista puuttuu. Kunkin kirjaston cd-kokoelmista vastaava päättää otetaanko lahjoitukset kokoelmiin vai ei. Kannattaa kysyä vaikka lähikirjastosta, ollaanko siellä kiinnostuneita levyistä.
Kolmen nyt jo aikuisen tyttären isänä sanoisin, että kaikki Mauri Kunnaksen kirjat sopivat mainiosti lukutaitoisille seitsenvuotiaille. Itse asiassa niitä voivat lukutaidottomatkin vallan hyvin katsella suurella mielihyvällä, koska kuvia on paljon ja ne ovat täynnä kekseliäitä ja opettavaisia yksityiskohtia. Koirien Kalevalassahan (1992) Kunnas on tehnyt omia muunnelmiaan Akseli Gallén-Kallelan tutuista maalauksista, joten kirja soveltuu mainiosti myös kuvataiteen historian opiskeluun. Kunnaksen kirjoissa on paljon toimintaa, mutta ei väkivaltaa vaan huumoria. Olen myös aika varma siitä, että jos koululaiset jollain saa kiinnostumaan Aleksis Kivestä, niin Seitsemän koiraveljestä (2002) on ehdoton suosikki.
Heikki Poroila
Sana on todella tulkittu saksalaisperäiseksi tai laajemmin germaaniseksi lainasanaksi, esimerkiksi
muinaisskandinaavi (noin vuodet 800-1550) ljóðr, lýðr 'kansa, väki'
muinaisalasaksa (noin 800-1200) liud 'kansa'
muinaisyläsaksa (noin 740-1000) liuti 'ihmiset', 'väki'
keskiyläsaksa (noin 1000-1450) liute 'ihmiset', 'väki'
nykysaksa Leute 'ihmiset', 'väki'
Samaa juurta olevia sanoja löytyy muistakin indoeurooppalaisista kielistä, esimerkiksi
slaavilaisissa kielissä nykyvenäjä люди/ljudi 'ihmiset'
balttilaisiissa kielissä liettuan liaudis 'kansa'
Suomessa tunnettu sana liuta 'suuri joukko' on samaa alkua.
Liutu-nimistä sukua on perinteisesti asunut Joutsan ja Puumalan suunnassa.
Saksalaisväestöä meillä on ainakin rannikkokaupungeissa asunut...
Tähän kysymykseen on aiemmin vastattu Kysy kirjastonhoitajalta -palstalla 11.7.18.
Ohessa kopio vastauksesta: Siskon lapselle olet täti, siskon lapsenlapselle isotäti ja siskon lapsenlapsenlapselle isoisotäti.
Löysin saman vastauksen myös netistä googlaamalla, joten olet isotäti.
Olit valinnut kysymykseesi vastaajakirjastoksi Helsingin. Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen tietokannasta HelMetistä ei valitettavasti kuitenkaan löydy teoksia asiasanalla goodwill, ja aihepiiri onkin pikemmin tieteellisten kirjastojen alaa. Sinun kannattaisi kysyä asiaa oman oppilaitoksesi kirjastosta. Yliopistokirjastojen yhteistietokannasta Lindasta kyllä löytyy muutamia kirjoja, joiden asiasanoituksessa goodwill on mukana:
http://linda.linneanet.fi/F/YB37KYE5UE6QEHU473AAPFHIFDJ1U76UN3IR56UFPYE…
Aleksi-artikkelitietokannasta löytyvät seuraavat viitteet:
Jäppinen, Jouni At least five vays to run a guest studio : goodwill alone is not enought
teoksessa: Arsis 22(2005): 3, 20 2005
Hirmuinen hinku maailman huipulle : selvitys...
