Jutta Grahnin aviomies ilmestyi ensimmäisen kerran Huovisen novellikokoelmassa Rasvamaksa. Se sisältyy myös Huovis-valikoimiin Vapaita suhteita ja Naiset on kultia.Etsityistä tarinoista jälkimmäinen voisi olla niin ikään Rasvamaksasta löytyvä Ruhtinaspari tunturihotellissa – olkoonkin, että Ruotsin kuninkaallisista tässä ei ole kyse, vaan "M:n ruhtinasparista". Tähän sisältyvä ateriointitapahtuma on kerrottu ruhtinaan ja ruhtinattaren ajatuksina tähän tapaan: "Nyt minä leikkaan tuosta pihvin suipommasta päästä palasen. Minäsiirrän veitsellä parsan kappaleen lihapalan päälle ja vetäisen edelleen veitsellä kastiketta pihvin palan päälle" – ja niin edelleen. Ruotsin kuningasparista kerrotaan Rasvamaksan novellissa Kukistunut monarkki.Mitään...
"Taas Liisa nakellut on niskojaan, ja Pekka kiusaa siskojaan, ne kirjaan merkitään" alkaa laulun "Tonttu Torvinen" 2. säkeistö. Laulun on säveltänyt Matti Siitonen ja sanoittanut Vexi Salmi.
"Kas omenat ja namuset nyt tarjotaan! Livekala, kakut, joulupuuro, kutsulle ei saa nyt olla kuuro" lauletaan laulun "Juhla on verraton" (Nu har vi ljus här i vårt hus) 3. säkeistössä. Laulun on säveltänyt J. Ölander ja suomenkieliset sanat on tehnyt Rafael Hertzberg.
Aki Arponen kirjoittaa Raito 1, 1993 lehdessä tällä otsikolla Ivalon seudun pronssisolkilöydön alkuperästä. Hän toteaa lyhyesti että:
Vaga-joen aluetta ympäristöineen kutsutaan vanhoissa venäläisissä kronikoissa "taipaleentakaiseksi" ja sen asukkaita "taipaleentakaisiksi tsuudeiksi".
Ivalosta Rahajärveltä löydetty solki sijoittuu valutekniikaltaan tuolle alueelle, Pohjois-Venäjälle, Vienanjoen sivujoen Vagan alueelle.
Näillä tsuudeilla oli vilkkaat kauppayhteydet Pohjoiskalotille 1000-1200-luvuilla mutta nimikin on jo hävinnyt. Pieni suomalais-ugrilainen kansa siis.
Saamelaisessa tarinaperinteessä tsuudit ovat viholaisia joita vastaan saamelaiset sankarit käyvät ovelin vastatoimin. Kts. esim. TIENNÄYTTÄJÄ [Videotallenne] = Pathfinder /...
Satakunnan Kansan vuosikertoja löytyy mikrofilmattuna mm. Porin kaupunginkirjastosta, josta niitä saa kaukolainaksi. Kysy lainausmahdollisuutta lähikirjastostasi. Digitaalisessa muodossa 1960-luvun lehtiä ei ole.
Potilasasiakirja-asetuksen 17. pykälän mukaan jokaisesta hoitojaksosta on laadittava loppulausunto. Kaikesta hoidosta on siis raportoitava.
Laissa potilaan asemasta ja oikeuksista kerrotaan potilaan tiedonsaantioikeudesta häntä itseään koskeviin, potilasasiakirjoissa oleviin tietoihin:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19920785
Asiaan liittyy myös muita lakeja, asetuksia ja ohjeita, joista löytyy perusteellinen paketti Valviran eli Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston sivuilta:
http://www.valvira.fi/ohjaus_ja_valvonta/terveydenhuolto/potilasasiakir…
Valitettavasti en onnistunut löytämään V.A. Koskenniemen sanoittamaan ja Yrjö Kilpisen säveltämään lauluun ruotsinkielisiä sanoja. Yleensä Suuressa toivelaulukirjassa on myös sanat, jos laulu on muilla kielillä laulettavissa. Suuri toivelaulukirja 5 sisältää Lippulaulun, tai Siniristilippumme-laulun, mutta siinä on vain suomenkieliset sanat. Myöskään Viola-tietokannasta ei löytynyt viitteitä siitä, että laulu olisi ruotsinnettu.
Nuotit ja sanat (5 säkeistöä) löytyy Kisakenttä 1921 kausijulkaisusta s. 146-148. Laulun nimi on Joulutontut ja sen on sanoittanut Aarni Kouta ja säveltänyt Väinö Pesola. Lauluun kuuluu myös leikkiohjeet.
Leikin on järjestänyt Esteri Pesola.
Vuosina 1941-1943 lyötiin kuparista 5- ja 10-pennisiä ja vuosina 1943-1945 raudasta 10-pennisiä, joissa oli reikä keskellä. On arveltu, että reikä on tehty rahaan metallin säästämiseksi, mutta ilmeisesti ensisijainen syy on ollut keino erottaa nämä rahat saman kokoisista 25- ja 50-pennisistä. Reiällisiä rahoja on käytetty 1900-luvun alkupuolella useissa Euroopan maissa. Jo muinoin, yli 2000 vuotta sitten, Kiinassa oli reiällisiä rahoja. Tällöin rei'ittäminen liittyi kuitenkin perinteeseen, joka liittyi rahojen kuljettamiseen nauhaan pujotettuna. (Lähde: Talvi, Suomen rahat, 1993, s. 90)
Lähteiden mukaan vuoden 1915 kolikoita ei kuitenkaan ole rei'itetty. Kuvia kolikoista vaikkapa tältä kolikot.com-sivulta:
http://www.kolikot.com/markat/10p...
Etsimäsi kirja on Ruth Craftin teos Talvinalle. Muistit siis kirjan nimen aivan oikein. Alkuteos The winter bear ilmestyi vuonna 1974 ja Marjatta Kurenniemen suomennos teoksesta julkaistiin jo seuraavana vuonna WSOY:n kustantamana. Kirjassa on Erik Blegvadin kuvitus.
Lastenkirjainstituutin tietokannassa on kuvaus kirjasta ja kuva kirjan kannesta löytyy helposti Googlen kuvahaulla.
Kirjaa ei näytä löytyvän omasta lähikirjastostasi tai kirjastoverkkoalueeltasi, mutta monesta Suomen kirjastosta se onneksi vielä on lainattavissa, joten voit tilata kirjan kaukolainaan.
http://www.lastenkirjainstituutti.fi/tietokannat/
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
http://www.lounakirjastot.fi/
http://lastenkirjahylly.blogspot.fi/2013/02/tarkkailkaa-puiden-ja...
Ohjaaja Ere Kokkosen muistelmateoksen Muisti palaa pätkittäin mukaan ensimmäinen Uuno-elokuva tehtiin "mustavalkoisena videotekniikalla ja valmis tarina siirrettiin Lontoossa 35 millimetrin filmille". Kansallisfilmografia puhuu "tv-tekniikasta" ja lisää, että elokuvan "ulkokuvat otettiin 16 mm:n filmimateriaalille". Uuno Turhapuro (1973) ei ollut ainoa Spede Pasasen tuottama elokuva, joka kuvattiin filmin asemesta videolle - esimerkiksi Hei kliffaa hei (1985) "toteutettiin jälleen videotekniikalla, mutta nyt väreissä ja siirrettiin filmille peräti Yhdysvalloissa saakka" - mutta se on kuitenkin ainoa Turhapuro-elokuva, josta tutkimieni lähteiden perusteella voi varmasti sanoa, että sitä ei kuvattu 35 mm filmille.
Lähteet:
Ere Kokkonen,...
Tein antamillanne tiedoilla haun Suomen kielen nauhoitearkiston kokoelmatietokantaan, mutta Wiian nimellä ei tullut osumia. Myöskään Kansallisarkiston Vakka-tietokannasta hakeminen oli tuloksetonta. Muita mahdollisia sijaintipaikkoja nauhoitteelle ovat Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran perinteen ja nykykulttuurin kokoelma sekä yksittäisten tutkijoiden omat arkistot. Esimerkiksi Erkki Ala-Könnin mittava äänitekokoelma löytyy Tampereen yliopiston kansanperinteen arkistosta. Voitte olla yhteydessä näihin tahoihin nauhoitetta jäljittäessänne.
Verkosta löytyy kartta-animaatio, jossa esitetään viiden eri uskonnon levittäytyminen maapallolla. Aikajana on videon alareunassa.
https://www.youtube.com/watch?v=AvFl6UBZLv4&ab_channel=BusinessInsider
Vastaus loytyy valokuvan kera kirjasta
Panu Pulma, Oiva Turpeinen: Pikkukaupungin unelmia. Kajaani 1906-1971.
s. 269.
"Ruotsalaisten lahjoituksen 1940 pystytettiin Sammon- ja Vienankadun kulmatontille Kajaanin ensimmäinen "rivitalo" ns. NEMRO-talo, joka sai nimensä Niilo Kannon, Eino Pitkäsen, Martti Pasasen, Reino Laaksosen ja Toivo O. Muttilaisen etunimiien alkukirjaimista. Talo purettiin jo 1952.
Suomen kansallisbibliografian mukaan Anthony Powellilta on todellakin suomennettu vain neljä teosta. Nämä teokset ovat 12-osaisen "Tanssi ajan pyorteissä" -sarjan osat "Kasvatuksen nimissä" (1982), "Ostajan markkinat" (1986), "Hyväksyjien maailma" (1988) ja "Lady Mollyn vieraat" (1991).
Lähde:
https://fennica.linneanet.fi/
Kirjojen ja muun vastaavan aineiston luetteloimiseen tarkoitettuja ohjelmia löytyy runsaasti. Osa näistä on myös ilmaisia. Nopealla katsauksella ainakin Libib.com ja Data Crow voisivat olla tarpeisiisi sopivia ohjelmia:https://www.libib.com/http://www.datacrow.net/
Salaman sähkövirta ei nykyoloissa ole teknisesti eikä taloudellisesti järkevästi hyödynnettävissä. Kokeiluja on tehty ainakin Yhdysvalloissa v. 2007, mutta tulokset eivät olleet lupaavia.
Salama sisältää erittäin paljon energiaa, mutta sen valtava hetkellisen virran määrä on suuri haaste teknisille laitteistoille. Lisäksi pääosa energiasta haihtuu salamakanavan eli salaman iskureitin kuumenemisena. Ei myöskään ole ennakoitavissa mihin salama iskee, joten hyvin korkeita mastoja tarvittaisiin tiheä verkosto. Sellaisen rakentaminen ja huoltaminen olisi taloudellisesti erittäin kallista epävarmoihin mahdollisiin tuottoihin suhteutettuna.
Aiheesta suomeksi:https://www.helen.fi/asiakaspalvelu/ajankohtaista/arjessa/sahko/ukkonen2
Englanniksi...
Tällaisia ajatuksia on varmasti ollut monilla kirjailijoilla, mutta yksi heistä oli ainakin William Morris, joka kirjoitti utopiayhteiskuntaa kuvaavan romaanin News from Nowhere (1890; suom. Ihannemaa ja Huomispäivän uutisia). Morris vastusti teollistumista ja kannatti sen sijaan paluuta eräänlaiseen käsityöyhteiskuntaan, joka tosin oli onnellisempi ja tasa-arvoisempi kuin menneisyyden yhteiskunnat.
Morrisin teoksesta voi lukea esimerkiksi Juri Nummelin arvostelusta osoitteesta https://www.ts.fi/kulttuuri/kirjat/arviot/1074286926/Uutisia+ei+mistaan. Englanninkielisen Wikipedian artikkeli osoitteessa https://en.wikipedia.org/wiki/News_from_Nowhere kertoo teoksessa ilmaistuista ajatuksista. Kirjaa löytyy kirjastoista erityisesti uudempana...
Valitettavasti en löytänyt kokoelmistamme kirja+dvd -yhdistelmää tanssin opetteluun. Modernit seuratanssit DVD-sarjasta löytyvät useimmat seuratanssit ja vastaavasti oppikirjoja löytyy useimpiin tansseihin.
Nämä tanssioppaat löytyvät Seinäjoen kaupunginkirjastosta:
DVD-levy Modernit seuratanssit, osa 2: Tango, foksi, valssi
Leena ja Åke Blomqvistin kirja Tanssiopas alkajille ja osaajille, josta löytyvät askelkuviot ja sanalliset ohjeet tanssiin.
Tätä oppikirja ja dvd -pakettia saa kaupunginkirjaston kautta kaukolainaksi:
Nieminen,Pipsa: Hidas, nopee, nopee...
Hidas - nopee - nopee -oppikirja ja dvd on tarkoitettu oppimateriaaliksi ennen kaikkea liikunnanopettajien ja luokanopettajien koulutukseen. Se soveltuu hyvin myös käsikirjaksi...
