Kaksinkantaja on järvi Lieksassa, Jongunjoen lähellä. Jongunjoki virtaa Kuhmon Jonkerinjärvestä Lieksanjokeen. Kaksinkantajan tuntumassa sijaitsee Karhu-Väinön eli maineikkaan karhunkaatajan Väinö Heikkisen talo. Heikkinen on kaatanut elämänsä aikana 36 karhua.
Alueella tunnetaan tarina, jonka mukaan järveen olisi syksyisten niittotöiden aikaan hukkunut kaksosia odottanut nainen. Järvi oli ollut heikossa jäässä, ja niittoväki oli - kenties järviruokoa kerätäkseen? - uskaltautunut jäälle. Jää oli pettänyt raskaana olevan naisen alta. Tämän tarinan kuulimme itseltään Karhu-Väinöltä.
Sitä, onko "kaksinkantaja" tarkoittanut kaksosia odottavaa naista yleisemminkin, emme pysty sanakirjalähteiden valossa sanomaan. Daniel Jusleniuksen "Suomalaisen...
Norjanmunkin nimi tulee siitä, että kyseisiä munkkeja leivotaan perinteisesti Norjassa. Norjanmunkit eroavat tavallisista suomalaisista munkeista mm. siten, että niiden taikinaan tulee piimää, ne paistetaan erityisellä munkkipannulla ja niitä ei pyöritellä sokerissa.
Norjaksi norjanmunkit ovat yksinkertaisesti "munker". Tanskassa niiden nimitys on "æbleskiver".
Wikipediassa kerrotaan norjanmunkeista englanniksi ja norjaksi:
https://en.wikipedia.org/wiki/%C3%86bleskiver
https://no.wikipedia.org/wiki/Munker_(bakverk)
Useimmat fraasisanakirjat tyytyvät sanonnan "puhua puuta heinää" kohdalla selittämään sen merkitystä, mutta Juha Kuisman kirja Tupenrapinat : idiomeja ajan uumenista tarjoaa sille myös uskottavalta tuntuvan selityksen: "Puhua puuta heinää on ikiaikainen karjaa kasvattavan talonpojan sanonta. Se tarkoittaa niitä–näitä -puhetta, jossa ei erotella asioita, vaan edetään suoraa linjaa asiasta toiseen ilman erottelevaa logiikkaa. Siis kuin niittomies pajuja ja heinää kasvavalla niityllä. Jonkun kielikorvan mukaan puuta heinää puhuminen olisi valehtelua, toisen mukaan löysää joutavien jutustelua."
Outi Lauhakankaan Svengaa kuin hirvi : sanontojen kootut selitykset käsittelee sanonnan samassa yhteydessä kuin sille merkitykseltään läheisen "puhua...
Vaikka Googlen avulla löytyy oluttölkeillä päällystettyjä taloja, autoja ja huonekaluja, oletamme , että kysyjä tarkoittaa pienikokoista keinutuolia. Kyselimme Tieto-listan kirjastoihmisiltä ymmärrystä asiaan. Tässä kooste heidän tietämyksestään:
Hakusanalla "tin can rocking chair" toi kuvamateriaalia Googlessa. Litistettyjen tölkkien metallinauhasta on rakennettu nukentuoleja ja tuolinnäköisiä neulatyynyjä ynnä muita. Työt voinee luokitella kategoriaan "tramp art", kulkumiesten =hobojen, hippien ym. valmistamiin esineisiin.
Seuraavaksi oikeita teko-ohjeita:
Ohje 1. "Leikataan tölkistä kansi pois taitereunan alta.
Leikataan tölkin sivut noin 3 mm suikaleiksi siten, että pohjan reunukseen jää noin 1 mm: n pelivara. Tölkin pohjasta tulee...
Hyvä paikka lähteä tekemään tutkimusta ja tiedustelemaan lisäneuvoja on Siirtolaisuusinstituutti, http://www.migrationinstitute.fi/fi. Sen sivuilta löytyy yhteys Siirtolaisrekisteriin sekä oppaita sukulaisten etsimiseen. Siirtolaisuusinstituutin palveluista on osa maksullisia.
Siirtolaisrekisteristä löytyy tietoja siirtolaisrekisteri, jossa on matkustajaluetteloita, passiluetteloita ulkoasiainhallinnona arkiston aineistoa. Sen käyttö on maksullista, http://www.migrationinstitute.fi/fi/sukututkimus/siirtolaisrekisteri
Oppaita sukututkijalle http://www.migrationinstitute.fi/fi/sukututkimus/oppaat
Erityisesti hyvältä aloituspaikalta vaikuttaa Sukututkija siirtolaisten jäljillä, http://www.migrationinstitute.fi/files/pdf/oppaat/sukututkija...
Entisiä par avion -merkkejä, joilla kirjelähetys ohjattiin toimitettavaksi lentopostina, ei enää ole käytössä. Nykyisin niiden tilalla on merkki, jossa lukee "priority". Tällaisella tarralla merkitty kirje toimitetaan nopeammin, lentopostina, ja se on kalliimpi kuin kirje, jossa ei merkkiä ole. Nykyisin on käytössä myös economy-lähetys, joka toimitetaan pintateitse ja on siis hitaampi ja halvempi.
Mikäli kuoressa ei ole mitään merkintää, posti toimittaa lähetyksen sen mukaan, minkä arvosta kuoreen on kiinnitetty merkkejä. Tämä hidastaa toimitusta, sillä tällöin postin pitää selvittää, toimitetaanko lähetys priority- vai economy-lähetyksenä.
Postista saatavat priority- ja economy-merkit voi korvata kirjoittamalla itse kuoreen, kumman...
Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja (WSOY 1999) kertoo, että Celina ja sen muunnelma Selina ovat varhaishistorialtaan epäselvä nimi. Lähtökohtina lienevät joko latinan caelum (taivas) ja caelestis, caelestina (taivaallinen) tai kreikan seléenee (kuu). Ranskassa on legendan mukaan elänyt 400-luvulla Celina-niminen pyhimys, jota St. Remyn kaupungin asukkaat ovat kunnioittaneet suojelijanaan. Englannissa nimestä tunnetaan 1600-luvulta eri kirjoitusasuja, mikä viittaa siihen, että nimi on iältään melkoisesti vanhempi. Ranskassa nimi esiintyy muodossa Céline, Saksassa Selina, Seline ja Selena sekä Virossa Selena.
Samainen Lempiäisen kirja kertoo, että Jirko on muunnelma tŝekkiläisestä Jiristä. Jiri puolestaan on muunnelma Georgista ja sen...
Tex Willerin hevonen oli uskollinen Dynamiitti heti ensimmäisessä sarjakuvassa 1953. Tieto löytyy Tex Willerin suomalaisilta kotisivuilta osoitteesta http://www.bellingham.fi/tex/
Silver on Lone Rangerin (Yksinäinen ratsastaja) ratsu ja englanniksi kutsu kuuluu "Hi-Yo, Silver! Away!" http://www.endeavorcomics.com/largent/lr1.html
Kysäisin rekkamiehiltä ja he kertoivat, että eri nopeusrajoitusten kyltit ovat tiedoksi takana ajaville ja ohittamaan pyrkiville.
Merkit kertovat ajoneuvoyhdistelmälle määrätyn nopeusrajoitukset: taajamissa, haja-asutus alueilla ja moottori- ja moottoriliikenne teillä.
Jos liikennemerkillä määrätty nopeusrajoitus on alempi, ajaa ajoneuvoyhdistelmä tietenkin alempaa nopeutta. Jos liikennemerkki kertoo alueelle suuremman nopeuden, voivat muut tuumata ohituksen turvallisuutta nopeusrajoituksia vertailemalla.
Lisätietoa erilaisista ajoneuvokohtaisista rajoituksista: https://ec.europa.eu/transport/road_safety/going_abroad/spain/speed_limits_fi.htm
Varsinkin Euroopan teillä monimerkkiset ajoneuvot ovat yleinen näky.
Daffodils (tai I wandered lonely as a cloud, lähteestä riippuen) on suomennettu.
Wordsworth-suomennosvalikoimassa Runoja (WSOY, 1949) kysymyksessä siteerattu kohta kuuluu Aale Tynnin suomentamana seuraavasti:
"Niin yksin kuljin vaeltain
kuin pilvi yllä kumpujen,
kun äkkiä mä nähdä sain
narsissiryhmän kultaisen."
Tässä valikoimassa runo esiintyy ilman otsikkoa Mielikuvitus-sikermän seitsemäntenä runona.
Antologiassa Tuhat laulujen vuotta (WSOY, 1957) on Aale Tynnin myöhempi suomennos, otsikolla Vaelsin halki maisemain:
"Vaelsin halki maisemain
kuin pilvi yksin kulkien,
silmiini äkkiä kun sain
narsissiryhmän kultaisen."
Edith Holdenin Luontopäiväkirja 1905 -kirjasta (Otava, 1989) Keltanarsissit löytyy Aila Meriluodon suomentamana:
"Kuin...
Vuonna 1946 syntyi elävänä 106 075 lasta.
Vuoden 2021 lopussa (31.12.) heitä on 66 465 henkeä (75-vuotiaita),
poiminta Tilastokeskuksen StatFin-tietokannasta:https://pxweb2.stat.fi:443/PxWeb/sq/729d427f-019e-4fee-bfbb-cad59806499a
Lähteet: Tilastokeskus, StatFin, 12dx -- Väestönmuutokset ja väkiluku, 1749-2021https://pxweb2.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__synt/statfin_syn… ja
väestörakenne, Tilastokeskushttps://pxweb2.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vaerak/statfin_v…
Arno Forsius kirjoittaa nettiartikkelissaan (2005), että pernisiöösiksi anemiaksi (latin. perniciosus, vaarallinen) kutsutaan B12-vitamiinin eli kobalamiinin puutoksesta johtuvaa anemiaa. Suomessa taudista käytetään myös nimeä näivetysveritauti. Taudin oireet ovat moninaiset. Anemia näkyy pääasiassa ihon ja limakalvojen kalpeutena sekä ihon ja silmänvalkuaisten kellertävyytenä. Vaikeusasteesta riippuen oireisiin kuuluu "yleistä heikkoutta, voimattomuutta, huimausta, sydämentykytystä, hengenahdistusta, rasitusrintakipua ja erityisesti alaraajojen turvotuksia". Puutostila aiheuttaa myös kielen limakalvon muuttumisen ohueksi ja sileäksi. Lisäksi voi esiintyä raajojen kärkiosista alkavaa puutumista, värinätunnon heikkenemistä, pistelyä ja...
Informaatikoksi voi pätevöityä kahta tietä. TKK Dipoli kouluttaa informaatiosuunnittelijoita Espoon Otaniemessä. Aiemmin tutkinnon nimi oli informaatikon tutkinto. Koulutus on pääosin tarkoitettu jo työelämässä oleville, erilaisten tieto- ja viestintätuotteiden, -sisältöjen ja -palvelujen suunnittelusta, hallinnasta ja kehittämisestä vastaaville. Seuraava koulutus alkaa marraskuussa tänä vuonna. Lisätietoa täältä:
http://www.dipoli.tkk.fi/tietokoulutus/infosuunnittelu/index.html
Toinen reitti on hankkia kirjastoalan koulutus opiskelemalla yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa. Opetusministeriön Kirjastoalan koulutus –sivustolla sanotaan, että ”työhönottaja päättää, mihin tehtäviin, mille tasolle, millä kelpoisuudella ja millä nimikkeellä...
Heinäkuun 26. päivä Annan päivänä on vanha perinne, joka on lähtöisin itäisestä kristikunnasta. Tiedetään, että keisari Justinianus rakennutti ja vihki v. 550 pyhälle Annalle, neitsyt Marian äidille, Konstantinopoliin kirkon. Annan kunnioitus siirtyi myöhemmin myös länteen, vaikka täällä siihen suhtauduttiinkin välistä epäluuloisesti, koska Anna ei ole Raamatun henkilöitä, vaan hänet tunnetaan vain myöhemmistä legendoista. Ristiretkiaika ja sen avaamat itäyhteydet ovat suuresti edistäneet Annan kulttia. Eri puolilla Eurooppaa käytetyt 1200- ja 1300-luvun kirkolliset kalenterit ja jumalanpalveluskirjat mainitsevat ensisijaiseksi Annan muistopäiväksi 26.7. Paavin hovin messukirjaan Anna 26.7. pääsi ensimmäisen kerran v. 1474. Keskiajalla...
Toini on lyhennys ruotsalaisesta kalenterista löytyvistä Antoinette tai Antonia -nimistä. Ne puolestaan ovat Anton-nimen sisarnimiä. Anton tarkoittaa kukoistavaa tai korvaamattoman arvokasta asiaa.
Zacharias Topelius, joka harrasti suomalaissointisia nimiä, on synnyttänyt nimen merkityksestä toisenlaisia arvailuja. Ensimmäinen tytär oli saanut nimen Aina, ”toinen” tytär sai nimekseen Toini jo vuonna 1854.
Nimi yleistyi 1910-1930-luvuilla ja on edelleen käytössä.
https://192.49.222.187/nimipalvelu/defaul.asp
Lähteet:
Vilkuna, Kustaa: Etunimet (Otava 2005)
Riihonen, Eeva: Mikä lapselle nimeksi? (Tammi, 1992)
Pääkallokeli tarkoittaa vaarallisen liukasta keliä (Kielitoimiston sanakirja).
Pääkallokeli on melko nuori sana, joka ilmestyi Suomen kielen perussanakirjaan (1990–1994), mutta puuttuu Nykysuomen sanakirjasta (1951–1961). Suomen murteiden sana-arkiston vanhimmat tiedot pääkallokelistä ovat 1930-luvulta.
On viitteitä siitä, että sana on syntynyt ikään kuin väärinymmärryksestä. Ensiksikin pää ei ole kuulunut alkuperäiseen ilmaukseen, ja kallokin on tarkoittanut tässä yhteydessä jotain muuta kuin pääkoppaa. Yhteistä sanoille kalla ja kallo on, että ne liittyvät kumpikin jäähän, jäätikköön tai jääkasaumaan. Ne ovat samaa alkuperää kuin ruotsin murteiden kalla, kalle, kall ’rannalle kasautunut lumi ja jää; luoto’.
Etelä-Pohjanmaalla on...
Ainakin jonkinlainen käännös löytyy tältä sivustolta:
http://www.alternativefinland.com/uuno-kailas/
mutta kyseessä ei siis ole virallinen, jossain kirjasssa julkaistu käännös.
Rajalla (On the Border)
Raja railona aukeaa (Like a chasm runs the border)Edessä Aasia, Itä. (In front, Asia, the East)Takana Länttä ja Eurooppaa; (Behind, Europe, the West)varjelen, vartija, sitä. (Like a sentry, I stand guard)
Takana kaunis isänmaa (Behind, the beautiful fatherland)Kaupungein ja kylin. (with its cities and villages)Sinua poikas puolustaa (Your sons defend you)Maani, aarteista ylin. (My country, the greatest treasure)
Öinen, ulvova tuuli tuo (Nocturnal howling winds bring)Rajan takaa lunta. (Snow from across the border)— Isäni, äitini, Herra...
Rauhantanssit järjestettiin 10.5.1945, joka oli torstaipäivä. voittajavaltioiden liput liehuivat tangoissa, Ossi Aallon ja Jaakko Vuormaan orkesterit soittivat.
Vapaan sanan lehdestä toukokuulta löytyi tieto, että juhlat alkoivat kello 14. Lehden mukaan paikalla oli 80000 henkeä. Ohjelmassa oli Maamme-laulun ja voittajavaltioiden kansallislaulujen lisäksi puhe, Anna Elina (Lullan) Helon lausuntaa ja tanssimusiikkia usean torin eri puolille sijoittuneen orkesterin voimin. Suurten joukkojen kokoontuminen oli tuolloin mahdollista sen vuoksi, että 10.5.1945 oli helatorstai. Sodan ajan tanssikielto oli pääosin purettu edellisen vuoden loppuun mennessä.
Kansan arkisto http://www.kansanarkisto.fi/ voisi tietää asiasta enemmänkin, kun...
Ensimmäiset maininnat joulurauhan julistuksesta Turussa ovat vuodelta 1711 ja jo tuolloin käytäntö näyttää olleen täysin vakiintunut. Porilaisten marssi on soitettu joulurauhan julistuksessa ensimmäisen kerran vuonna 1896. Keskeinen syy sen lisäämiseen oli ilmeisesti toive itsenäisestä Suomesta.
Porilaisten marssin sopimattomuudesta joulurauhan julistustilaisuuteen on käyty aiemminkin keskustelua, jota löytyy internetistä haulla "joulurauhan julistus porilaisten marssi". Ilmeisesti yli satavuotista perinnettä ei kuitenkaan ole haluttu ryhtyä muuttamaan - marssiahan ei esitetä tilaisuudessa laulettuna.
Lähteet: Turun kaupungin joulurauha -sivu
http://www.joulukaupunki.fi/Public/Default.aspx?contentid=463235&nodeid…
Kirja Heikkilä -...