Aihetta eri kannalta käsitteleviä kirjoja ovat mm.
Nykänen, Anna-Stiina: Parhaat puoleni. 2005 (Hyllyluokka 14.4)
Kauneuden historia. Toim. Umberto Eco. 2008 (70.01)
Kinnunen, Taina: Lihaan leikattu kauneus. 2008 (30.12)
Kannisto-Junka, Saija: Puuteria & papiljotteja. 2006 (59.31)
Lisää Lahden kaupunginkirjastossa olevia aihetta käsitteleviä kirjoja löytyy Lastu-tietokannan aineistohausta
http://www.lastukirjastot.fi/lahti/ kirjoittamalla asiasanat -kenttään asiasana kauneusihanteet.
Näin muotoiltuun kysymykseen on vaikea vastata tietämättä, tarkoitetaanko "yksityisellä tilillä" kysyjän omaa vai jonkun toisen tiliä. Oletan seuraavassa, että kysyjä tarkoittaa jonkun toisen ei-julkista tiliä.
Jos kysyjällä on laillinen pääsy mainitulle tilille, ei kuvaruutukaappauksen tekemiselle ja tuloksen luovuttamista kolmannelle osapuolelle voine pitää ainakaan lähtökohtaisesti laittomana. Kysymykseen "saako" liittyy toki myös moraalinen ulottuvuus, jolloin riippuu täysin kopion sisällöstä, onko sen levittäminen hyväksyttävää. Jos esimerkiksi kyseinen kolmas osapuoli on henkilö, jolta kopioidun tilin omistaja on kieltänyt pääsyn omalle tililleen, voidaan kopioinnin tuloksen luovuttamista pitää ainakin eettisesti kyseenalaisena....
Uuno Kailas ja Aarni Kouta ovat suomentaneet kyseisen runon. Lähetän sähköpostiisi Uuno Kailaan käännöksen.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.aspx?AuthorID=&PoemName=Hyperions+Schicksalslied&LanguageID=&Country=
Kansallisbiografian artikkelin mukaan Erna Tauro osallistui 10.11.1965 Yleisradion järjestämään laulukilpailuun kahdella teoksella, joista toiseksi sijoittui "Den gamla brudkläderskan" Evert Huldénin sanoihin ja kolmanneksi "Höstvisan" Tove Janssonin sanoihin. Kilpailun voitti Kari Rydmanin laulu "Mitä sanoisin sinulle tänään".
Kilpailusta on hieman erilaisia tietoja eri lähteissä. Kirsti Gaddin artikkelin mukaan Yleisradio järjesti tämän laulelmakilpailun vuonna 1967 ja "Höstvisa" sijoittui toiseksi ja "Brudkläderskan" kolmanneksi. Myös "Stora sångboken" -nuotin mukaan kilpailu järjestettiin vuonna 1967 Cay Idströmin aloitteesta ja "Höstvisa" sijoittui toiseksi. Boel Westinin kirjoittamassa Tove Janssonin elämäkerrassa mainitaan, että "...
Ensinnäkin olisi määriteltävä, mikä on "tuote". Nykysuomen sanakirjan mukaan tuote on "ihmistyön … avulla tuotettu tai (ei tal.) luonnon tuottama hyödyke (esine, aine, tavara), tuotantotoiminnan tulos, valmiste."
Kirjaston tuotteet eivät siinä mielessä täytä Nykysuomen sanakirjan määritelmää, että ne eivät ole esineitä, ainetta tai tavaraa. Liiketaloustiede kuitenkin tuntee tuotteen myös abstraktissa merkityksessä. Kirjaston tuotteet ovat lähinnä palveluita. Opetusministeriön Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osasto on julkaissut vuonna 2004 kirjasen Kirjastopalvelut kaikilla mausteilla : palvelutuotannon tila, tarpeet ja tulevaisuuden linjauksia, kirjoittajat Rami Heinisuo, Sanna Koskela ja Reetta Saine. Kirja on saatavana mm....
Edullisesti on päätteellä -sti muodostettu adverbi. Isossa suomen kieliopissa kerrotaan -sti adverbeista, että ne ovat rajatapauksia, mutta että niillä ei ole nominien taivutukselle tyypillisiä muotoja: http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=62 Johtamisen ja taivutuksen rajatapauksia ovat myös adjektiiveista muodostetut sti-loppuiset adverbit, esim. kauniisti, välittömästi. Produktiivisuutensa ja adjektiivin valenssin säilymisen perusteella niitä voisi pitää adjektiivin taivutusmuotoinakin, mutta toisaalta niillä ei ole nominitaivutukselle tyypillistä lukuoppositiota ja niiden muodostus on produktiivista vain adjektiiveista, ei muista nomineista.
Tässäpä joitakin teoksia, joista voisi olla apua. Teosten saatavuustietoja voit katsella osoitteesta www.helmet.fi
Kirkinen, Heikki; Termiitti vai enkeli? : ajatuksia kulttuurievoluutiosta / Heikki Kirkinen. Helsinki : Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2002
Blackmore, Susan; Meemit - kulttuurigeenit / Susan Blackmore ; suomentanut Osmo Saarinen. Helsinki : Art House, 2000
Korhonen, Mikko; Kielen synty / Mikko Korhonen ; toimittanut Ulla-Maija Kulonen. Porvoo : Helsinki : Juva : WSOY, 1993
Kuusi, Pekka; Tämä ihmisen maailma / Pekka Kuusi. Porvoo : Hki : Juva : WSOY, 1982
Lieberman, Philip; Eeva puhui / Philip Lieberman ; suomentanut Kimmo Pietiläinen. [Helsinki] : Terra Cognita, 2000. (asiasanat: kieli, kehitys, ihminen, evoluutio,...
Ei ole tietoa. Kirjavälityksen syksyn ennakkotiedoissa ei näy mitään uutta sarjaa Cassandra Clarelta, mutta kaikilta kustantajilta ei ole ennakkotietoja.
Claren tähänastinen suomalainen kustantaja on Otava, jonka omassa syksyn julkaisuluettelossa ei ole tätä sarjaa. Voit aina kysyä kustantajlata, onko sillä aikomus julkaista myöhemmin myös Infernal devices -sarja suomeksi. Otavan yhteystiedot ovat täällä: http://otava.fi/yritys/yhteystiedot/
Kyseessä voisi olla Alan Fennellin Simon ja Saaran taikahepo, joka ilmestyi suomeksi vuonna 1984.
Voit lukea lisää kirjasta Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannasta.
https://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/koko.htm
Helmet-kirjastojen kokoelmissa teosta on yksi kappale. Voit tarkistaa teoksen saatavuuden Helmet-verkkokirjastosta. https://haku.helmet.fi/iii/encore/?lang=fin
Hei
Kysyin asiaa eräältä kustantajalta ja sieltä luvattiin palata asiaan, mutta mitään ei ole ainakaan vielä kuulunut.
Alla ote Kansalliskirjaston sivustolta, josta käsittääkseni käy ilmi, että painotaloilla on velvollisuus lähettää vapaakappaleet.
"Julkaisujen valmistaja on velvollinen lähettämään vapaakappaleet valmistamistaan painotuotteista ja tallenteista. Velvollisuus perustuu lakiin kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä 1433/2007 (kulttuuriaineistolaki). Julkaisut kuuluvat luovutusvelvollisuuden piiriin riippumatta siitä onko niillä tunnistetta (esim. ISBN, ISSN, ISMN)."
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/uutiset/tiedote-julkaisujen-valmistajille-1442014
Kielitoimiston sanakirjan mukaan kavaljeeri on naisen miesseuralainen, tanssi-, pöytätoveri (tanssi- t. juhlatilaisuudessa). Eli periaatteessa on väärin käyttää sanaa naispuolisesta seuralaisesta.
http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
Ehkä keltainen orava on suosituin merkki ja siitä syystä loppu lähikaupoista? Sitä kuitenkin valmistetaan edelleen. Serla
Kannattaa pyytää kauppiasta tilaamaan suosikkipaperia. Useimmat kaupat ottavat vastaan asiakastoiveita.
Tuotteet valmistetaan Mäntän tehtailla. "Metsä Groupin pehmo- ja ruoanlaittopaperiliiketoiminnasta vastaavalla Metsä Tissuella on 10 tuotantolaitosta viidessä maassa ja vankka jalansija Euroopan markkinoilla. Suurin osa Suomessa myytävistä tuotteista tehdään Mäntän tehtaalla, jossa on valmistettu wc-paperia 1900-luvun alusta lähtien. Nykyään tehtaalla valmistetaan Serla-, Lambi- ja Katrin-tuotteita, asiakkaiden omia tuotemerkkejä sekä SAGA-ruoanlaittopaperituotteita." Metsä tissue
Laulun nuotinnos on julkaistu teoksessa Laulajan kirja : kauneimmat melodiat, tekniikkaa ja tulkintaa (F-kustannus, 2017, 978-951-1-31444-8).
Teos löytyy Vaski-kirjastojen kokoelmista.
Saatavuuslinkki
Tietoa Suomen kehitysavusta, mm. maista joille on suunnattu kehitysapua vuonna 2020, löytyy Ulkoministeriön sivuilta. Sivuilla on myös tietoa kehitysyhteistyömaksatusten seurannasta.
https://um.fi/suomen-kehitysyhteistyon-maararahat#Maittain
Ylen MOT-ohjelma kertoi vuonna 2016 Sambian maatalousjärjestöjen saamasta kehitysavusta, joka meni pääosin muihin tarkoituksiin kuin mihin se oli myönnetty. Tuki on sen jälkeen jäädytetty.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/10/13/suomen-kehitysapua-katosi-korruptioon-sambiassa
Monien ohjeiden ja lainsäädännön avulla korruption mahdollisuus pitäisi pystyä kitkemään. Käytössä on myös käsikirja, joka tarjoaa konkreettisia välineitä estää korruptiota kehitysyhteistyössä. Täysin aukotonta seuranta ei...
Jorvaksentie kulki alun perin Lauttasaaresta Jorvakseen. Myöhemmin Jorvaksentietä ryhdyttiin kuitenkin korvaamaan uudemmalla moottoritiellä, ja nykyään virallisesti Jorvaksentieksi kutsutaan enää kantatien 51 Kirkkonummen puoleista osuutta.Tiiviin kuvauksen Jorvaksentien historiasta voi lukea muun muassa Matti Grönroosin Suomen tiehistoriaa käsittelevältä verkkosivulta: https://www.mattigronroos.fi/w/index.php/Kantatie_51Painetuista lähteistä Jorvaksentien vaiheista voi lukea esimerkiksi Uudenmaan tie- ja vesirakennuspiirin vuonna 1987 julkaisemasta "Tienpitoa Uudellamaalla : tienpitoa vuoteen 1920 : Uudenmaan tie- ja vesirakennuspiiri 1920-1985".
Kyyti-kirjastoissa otettiin muutama vuosi sitten uuden kirjastojärjestelmän myötä käyttöön kirjastokortin säännöllinen uusiminen, jotta asiakkaiden yhteystiedot olisivat varmasti ajan tasalla. Ilmoituksen vanhenemisesta on saanut kolmen vuoden välein kirjeellä, tekstiviestillä tai sähköpostilla. Käytännöstä ollaan kuitenkin tällä tietoa luopumassa: vaikka lähetämmekin jatkossa säännöllisesti muistutusviestin yhteystietojen tarkistamiseksi, kortit eivät enää vanhene. Kirjastokortin uusiminen onnistuu tällä hetkellä ottamalla yhteyttä mihin tahansa Kyyti-kirjastoon sähköpostitse, puhelimitse tai tulemalla paikan päälle. Kyyti-kirjastoilla ei ole käytössä vahvaa tunnistautumista lukuun ottamatta maksumahdollisuutta verkkopankin kautta.
Kansalliskirjasto ylläpitää Asteri-nimitietokantaa, joka sisältää kotimaiseen julkaisutuotantoon liittyvien toimijoiden eli henkilöiden ja yhteisöjen kuvailut (ns. auktoriteettitietueet). Tällä tekijätietojen auktorisoinnilla on mahdollista erottaa samannimisiä toimijoita. Toimijatiedot löytyvät Finto-palvelun KANTO - kansalliset toimijatiedot -sanastosta.
Puutteellisten tietojen korjauspyyntöjä voi lähettää sähköpostitse osoitteeseen toimijakuvailu-posti@helsinki.fi.
KANTO - Kansalliset toimijatiedot: https://finto.fi/finaf/fi/
Tietopaketti Kantosta: https://www.kiwi.fi/display/Toimijakuvailupalvelu/Tietopaketti+Kantosta
Laulusta on tehty kuorosovitus, joka on julkaistu erillisenä partituurina (Sulasol, 2018) sekä kokoelmalla Matkamiehen virsi: hengellisiä lauluja (Sulasol, 2019).
https://www.finna.fi/Record/eepos.2499035
https://www.finna.fi/Record/anders.1776582
Valokuvilla on kahdenlaista tekijänoikeuden suojaa. Kaikki kuvat saavat 50 vuoden suoja-ajan kuvaushetkestä laskien. Siten ns. amatöörin ennen vuotta 1964 näppäämät kuvat ovat tekijänoikeudellisesti vapaita. Jos kuva kuitenkin katsotaan itsenäiseksi teokseksi - tämä on aina harkinnanvarainen tulkinta, joka ratkeaa viime kädessä oikeudessa -, sen suoja jatkuu kuvaajan kuolemasta 70 vuotta. Eli jos kuvaaja on kuollut 1943 tai aikaisemmin, kuva on tältä osin vapaa.
Valokuvasta tehdyn vedoksen omistusoikeus on samanlainen kuin millä tahansa teoskappaleella. Laillisesti ostetun teoskappaleen käytöstä saa omistaja päättää. Mutta tämä koskee vain sitä vedosta, ei verkkoon skannattua valokuvateosta. Jos alkuperäisen valokuvan oikeudet ovat...
