Työhuoneen työvälineet, tietokoneet, printterit yms. kustannetaan valtion puolesta. Työhuoneiden sisustuksesta ei näyttäisi mediassa olleen keskustelua. Verkossa on katseltavissa muutamien kansanedustajien työhuoneiden esittelyvideoita. Pienehköt huoneet vaikuttavat melko pelkistetyiltä, tilaa sisustamiseen vakiohuonekalujen lisäksi ei juuri jää. Lähinnä hyllyille voi hankkia kirjallisuutta, koriste-esineitä ja seinille vaikkapa taulun.
https://www.facebook.com/konttajoonas/videos/nvk-behind-the-scenes-t%C3…
https://www.facebook.com/mikko.savola/videos/millainen-on-kansanedustaj…
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/talta-nayttaa-remontti-reiskan-vaat…
Kirjastojen kokoelmista ratsastusterapiasta voit etsiä esim. yhdistämällä asiasanat: ratsastus ja vammaiset tai ratsastus ja terapia tai ratsastus ja kuntoutus. Näin löytyivät Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html Suomen ratsastajain liiton julkaisut: Hevonen vammaisen palveluksessa,1987 sekä Vammainen ratsastaja, 1987. Jos yhdistää asiasanaan ratsastus luokan 79.15 saa huomattavasti enemmän viitteitä, mutta ne eivät kaikki taida liittyä aiheeseesi.
Yliopistokirjastojen yhteisluettelosta Lindasta löytyivät seuraavat viitteet:
- Wütig-Vihma, Christel: "Kokonaisvaltainen juttu": opettajien ja vanhempien käsityksiä ja kokemuksia ratsastusterapiasta kasvatuksen tukena. Pro gradu,...
Lainoja voi uusia joko käymällä paikan päällä jossakin pääkäupunkiseudun kirjastossa (kirjastokortti mukana) tai puhelimitse arkisin klo 12-18 numerossa 0600-060504 (4,50mk/min) - ei kuitenkaan myöhässä olevia kirjoja. Lainan voi uusia 5 kertaa peräkkäin, paitsi silloin jos kirjasta on varaus kirjastossa.
Unniskoukko esiintyy Elvi Sinervon runossa Ullan uniloru. Runo löytyy Sinervon runokokoelmista Neidonkaivo ja Pilvet: runot 1941-1956.
Se on myös sävelletty, ja löytyy lauluyhtye Muksujen levyiltä Viisumi keväästä syksyyn: Kootut laulut 1966-70 (1994) ja Pienen pieni (1969). Säveltäjä on Juha Leinonen. (Lähde: Suomen kansallisdiskografia Viola: https://viola.linneanet.fi/vwebv/searchBasic?sk=fi_FI)
Ohjelman voi kyllä vielä katsoakin. Sanakirja-sarja liittyi Ylen Mikael Agricola -teemavuoden ohjelmiin vuodelta 2007, ja se löytyy täältä:
http://yle.fi/vintti/yle.fi/agricola/indexd6bc.html?id=13&author=56
Kyseessä on Matti Kuusen Inhuuden ihantelijalle, kokoelmasta Routa liikkuu (WSOY, 1947).
Kirjan saa lainattavaksi HelMet-kirjojen varastosta Pasilasta.
http://luettelo.helmet.fi/record=b1355836~S9*fin
Oulun Vänmannin saari on nimetty henkilön mukaan. Kauppias Isaac Wänman (s. 1726) rakennutti torin edustan pienelle saarelle varastomakasiineja. Ajan mittaan saarta alettiin kutsua hänen nimellään.
Isac oli syntyjään Iisakki Antinpoika Väänänen. Hän ruotsinsi nimensä Wänmaniksi, koska porvarisammatissa se oli tuohon aikaan tapana. Nimien kirjoitusasu vaihteli muutenkin. Aiempien sukupolvien Väänäsiä oli Oulun seudulla merkitty kirkonkirjoihin mm. muodossa Wänäie ja Weneine. Vänman on Ruotsissa yhä käytössä oleva sukunimi.
Ruotsin kielen sana vän tarkoittaa ystävää, mutta sanan varhaisempia adjektiivisia merkityksiä ovat kaunis ja lempeä. Merenkulkuaiheisia merkityksiä ei eri sanakirjoista löytynyt.
Eeva Kauppinen: Vänmannit olivatkin...
Etsin Uudenkaupungin kirjastosta ja muista suomalaisista yleisistä kirjastoista, mutta saalis oli laiha. Viron kansalliskirjaston DIGAR-palvelusta löytyy vironkielisiä e-kirjoja myös vapaasti verkossa luettaviksi, https://www.digar.ee/arhiiv/et. E-kirjoja voi myös ostaa. Suomalaisten johtavien kirjakauppojen sivuilta en löytänyt vironkielisiä e-kirjoja, mutta asiasta kannattaa tiedustella kaupasta. Virosta löysin esim. Rahvaraamat-kaupan tarjoaa laajan kokoelman myytäviä e-kirjoja, https://www.rahvaraamat.ee/c/e-raamatud/4/et ja toimittaa tuotteita myös Viron ulkopuolelle.
Löysin DIGARin Makupalat.fi-hausta, https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae?search_api_views_fulltext=e-kirja…. Siinä on pari muutakin vironkielistä kirjaa.
Arthur Millerin The price on suomennettu kahteenkin otteeseen - ensimmäisen kerran jo alkuperäistekstin ensiesitysvuonna 1968 (Sirpa Kauppinen) ja uudelleen 2003 (Sisko Hallavainio). Molempien suomenkielisten versioiden nimi on Hinta. Kirjana Millerin näytelmää ei suomeksi ole julkaistu - molemmat käännökset on tehty teatterikäyttöön.
Teatterintekijöille tarkoitettua näytelmäkirjastoa ylläpitää Näytelmäkulma - Nordic Drama Corner Helsingissä.
Ilmatieteen laitoksen sivuilta löytyvät erantokartta ja erantohila excelinä, https://ilmatieteenlaitos.fi/eranto-suomessa. Voisi ainakin ajatella, että asia on niin kuin ehdotat, mutta tämä on erikoistietoa, johon tarvitaan syvällisempää asiantuntemusta, jotta siihen osaa vastata. Ehdotan, että otat yhteyttä Ilmatieteen laitokseen, https://ilmatieteenlaitos.fi/yhteystiedot
Sanoin "Me gustas cuando callas" alkaa 15. runo (Poema XV) Nerudan kokoelmassa Veinte poemes de amor y una canción desesperada (1924). Nerudan Valitut runot (Tammi, 1983) sisältää tämän kokoelman runot I, III, IV, VII, X, XII, XIII, XIV ja XX – XV ei ole mukana tässä, eikä se tullut vastaani muissakaan Neruda-suomennoksia sisältävissä kirjoissa.
Digitaalisen kirjallisuuden sivusto Nokturno.fi tarjoaa kuitenkin Veinte poemes... -kokoelman kokonaisuudessaan ilmaiseksi ladattavana PDF-tiedostona runoilija Jusu Annalan kääntämänä (Kaksikymmentä rakkausrunoa ja epätoivon laulu, 2008). Annalan tulkinnassa 15. runon alkusanat ovat "Tahdon sinun olevan vaiti".
20 rakkausrunoa ja epätoivon laulu – Nokturno.fi
Elokuvan sisältämästä musiikista on tosiaan tehty single-levytys (Finnlevy FS-75, 1978). Se sisältää kappaleet Se on päätetty ja Limingan laulu.
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_119013
Äänitteen kuuntelukopio on tilattavissa Kansalliskirjaston kuunteluhuoneeseen.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4623600#componentparts
Levyä on kaupattu verkon osto/myyntipalstoilla. Lienee melkoinen harvinaisuus.
Kalevankatu 21 historiaa voisi ryhtyä selvittämään Arkistojen portin kautta. Sieltä löytyy osio Helsingin kaupungin kiinteistökortisto, jossa on tietoja 1800-luvulta 1950-luvulle. Sivuilta löytyvät myös tarkemmat hakuohjeet, sekä viittaus kirjallisuus lähteisiin.
Helsingin vanhoja kortteleita, osat 1-6. Helsingin sanomat, 1975–2001.
Mistä tietoa rakennusten historiasta? Lähdeopas ammattilaisille ja asianharrastajille. Toim. Lahti, Juhana et al. Suomen rakennustaiteen museo 2003.
Linkki sivustolle
Kalevankadusta löytyy Wikipedia-artikkeli, josta löytyy tieto talon arkkitehdeistä. Talon suunnitteli Florentin Granholm, 1879 (korotukset Karl Johan Grönstrand 1890 ja Zaida Finkenberg 1892) Artikkelissa mainitaan myös muutama kuuluisa asukas...
Valitettavasti tätä Markku Köntän säveltämää ja sanoittamaa laulua Joululaulu ystävälle ei ainakaan toistaiseksi ole julkaistu nuottina. Saija Tuupasen levyn vuonna 2014 julkaissut Magnum Music toimii Vantaalla ja sen kautta ehkä saisi yhteyden Markku Könttään. Yrittää kannattaa varmaan myös Markku Köntän orkesterin Blue Notes keikkoja myyvän Blue Starsin kautta.
Heikki Poroila
"Iäkäs" ei ole absoluuttinen ilmaisu, vaan sitä käytetään lähinnä ilmaisemaan sitä, ettei puheena oleva henkilö tai esine ole nuori, vasta tehty. Mitään täsmällistä ikää se ei ilmaise, joskaan sitä tuskin käytetään suomen kielessä tarkoittamaan keski-ikäistä tai sitä nuorempaa henkilöä. Suomessa on myös sanonta "onhan sillä jo ikää" eri muunnelmineen, jota käytetään suunnilleen samalla tavalla kuin sanaa "iäkäs". Esineitten kohdalla "iäkäs" tarkoittaa yleensä sitä, että esineen pitkä ikä näkyy myös ulkonäössä. Näin voidaan toki sanoa ihmisestäkin, vaikkei sitä ehkä pidetä täysin korrektina varsinkaan jos henkilö on itse läsnä.
Samaan sanaryhmään kuuluu "ikäisekseen", jota käytetään yleisesti myös tilanteissa, joissa ihminen toimii toisin...
Ylen Arkistosta kerrottiin, että ensimmäinen osa saksalaisesta etsiväsarjasta Derrick esitettiin Suomen televisiossa 24.1.1987 TV2:ssa myöhäisillassa klo 22.
Yle Arkisto
https://www.hs.fi/
Nyt näyttäisi olevan niin, että kyseisiä runoja ei ole suomennettu. Näin on tilanne ainakin Lahden kaupunginkirjaston ylläpitämän kattavan runotietokannan mukaan. Kyseisiä runoja ei löytynyt mistään seuraavasti valikoimateoksista, joihin tietokannan mukaan on kerätty englanninkielisten runojen suomennoksia:
Tuhat laulujen vuotta : valikoima länsimaista lyriikkaa
Maailmankirjallisuuden kultainen kirja 3 : englantilaisen kirjallisuuden kultainen kirja.
Runon pursi : maailmankirjallisuuden kertovaa runoutta
Tämän runon haluaisin kuulla 3.
Veri ja kulta : Yrjö Jylhän suomentamaa maailmanlyriikkaa
Runotietokannan verkko-osoite on: http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
Satu on varmaankin Laura Sointeen Hukkasaaren salaisuus. Sadun pojan nimi on Palda, ja sen tapahtumat ovat kovasti muistamasi kaltaisia. Sitä on myös esitetty Helsingin kaupunginteatterissa.
Satu on alunperin ilmestynyt Sointeen kirjassa Varjojen linnan prinssit ja muita satuja vuonna 1918, mutta löytyy myös Sointeen kirjoista Satuja ja Seikkailusatuja. Näytelmänä se on julkaistu vuonna 1993.
Kirjaa on myös kirjastoissa, täältä löydät tiedot Helmetin kokoelmista:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/t?SEARCH=hukkasaaren&searchscope=9
Tiedot näytelmästä löytyvät Näytelmät.fi-sivuilta:
http://www.naytelmat.fi/index.php?view=playListShow&id=2500
Kirjastotila on rauhoitettu asioimiseen, lukemiseen ja oleskeluun. Potkulaudalla ajelu kirjastossa ei ole suotavaa. Niillä on helppo törmäillä ja aiheuttaa hämminkiä. Osa potkulaudan käyttäjistä osaa käyttäytyä laudan kanssa, mutta kaikki eivät osaa. Tämän vuoksi kaikkien kannalta on hyvä, että potkulautoja ei tuoda ollenkaan kirjastotilaan.
Unkarin tiedeakatemian ylläpitämän nimitietokannan mukaan Imre-nimi pohjautuu muinaissaksan nimeen Amalrich ja siitä muodostuneeseen nimeen Emmerich Amalrich-nimen alku amal tarkoittaa ahkeraa, loppu rich tarkoittaa hallitsevaa.
Imre on Unkarissa nykyisinkin yleisesti käytössä oleva nimi. Tunnettuja nimen kantajia ovat olleet esimerkiksi Imre Pyhä (n. 1000 - 1031) ja Unkarin pääministeri Imre Nagy (1896 - 1958).
MTA NyTI Utónévkereső (nytud.hu)
Ladó János – Bíró Ágnes: Magyar utónévkönyv. Budapest: Vince. 2005
https://hu.wikipedia.org/wiki/Imre
