Kirjoja poikien välisestä ystävyydestä on valitettavan vähäisesti. Tässä kuitenkin muutama lukuvinkki.
Veera Salmen Mauri-sarja
Maarit Nurmen Eemun tarinoita -sarja
Tuula Kallioniemen Pätkämäki -sarja
Tuula Kallioniemen Valopäiden veljeskunta
Helena Brossin Eeli ja Omar -sarja (tavutettu)
Kalle Veirton Henkkaa ja Kivimutka -sarja
Jenny Pearsonin Freddien Superihmeellinen maailma
Jari Mäkipään Masi Tulppa -sarja
Klassikoista voi mainita myös Mark Twainin Huckleberry Finnin seikkailut
Muita kirjavinkkejä, jossa päähenkilönä seikkailee poika
Timo Parelan ja Bjørn Sortlandin Kepler62 -sarjaa.
Max Brallieri ja Douglas Holgaten Maailman viimeiset tyypit -sarja
Timo Parvela ja Pasi Pitkäsen Pate -sarja
Kari Evinsalon...
Etsitty kirja lienee Margaret Mahyn Suuri valkoinen ihmissyöjähai : varoittava kertomus (Kustannus-Mäkelä, 1989).
"Oli kerran Paavo-niminen poika, joka muistutti aika tavalla haita. Hänellä oli pienet hainsilmät, suippo hainpää ja terävät hainhampaat. Paavo oli myös hyvä näyttelijä ja niinpä hän päätti esittää haita karkottaakseen muut uimarit rannalta. Paavo nimittäin tarvitsi tilaa kyetäkseen kiitämään halki veden kuin nuoli. No, aluksi kaikki meni aivan hyvin..."
Kirjastoalan työllistymisnäkymät ovat vaihtelevat mutta eivät missään ihan valtavan hyvät. Erityisesti suurissa kaupungeissa, joissa on kirjastoalan koulutusta, saattaa hakijoita yhtä paikkaa kohden olla valtavasti. Myös Helsingissä, jossa ei juuri alan koulutusta ole, hakijoita on runsaasti avoimiin paikkoihin. Toisaalta pienemmille ja suurista kaupungeista käsin syrjäisille paikkakunnille voi olla haastavampaa löytää koulutettuja kirjastomattilaisia. Erikoistaidoista – kuten kirjastoauton ajamiseen tarvittavasta koulutuksesta – voi olla joissakin paikoissa suurta hyötyä.
Harjoittelu on tosiaan hyvä väylä päästä työskentelemään kirjastossa, oppimaan käytännön työntekoa ja saamaan kontakteja kirjastoon. On varmasti plussa, jos...
Helsingin yliopiston arabian kielen ja islamin tutkimuksen professori , filosofian tohtori Jaakko Hämeen-Anttila on Suomen johtava islamintuntija, jolla on syvällinen arabikulttuurien tuntemus. Hän on julkaissut useita tietokirjoja Lähi-Idän kultuureista ja niiden historiasta. Professori Hämeen-Anttila on käsitellyt alla olevissa teoksissaan mm. seuraavia teemoja: uskontoa, kirjallisuutta ja runoutta sekä rakkauttaja erotiikkaa.
Uskonto:
Islamin käsikirja, Otava, 2004.
Johdatus Koraaniin, Gaudeamus, 1997.
Konfliktien historia:
Islamin miekka, Otava, 2012. Teoksessa kuvataan Mekan valloitusta, profeetta Muhammadin kuolemaa v. 632 ja Arabian niemimaan yhdistymistä löyhäksi valtioliitoksi. Teos yltää arabimaiden kevääseen asti....
Lapsenne/läheisenne/tuttavanne voi hyvin itsekin käydä hakemassa ja varaamassa kirjoja, jos luovutatte tunnuslukunne ja kirjastokorttinne heille. Tunnusluku tosiaan on tärkeä. Jos ette muista tunnuslukua, kirjastoon voi soittaa ja voimme vaihtaa sen teille sitä kautta. Kirjat kiertää monien ihmisten kädessä, joten on ihan hyvä varmasti puhdistaa pinnat, jos haluaa olla erityisen huolellinen hygienian suhteen.
HelMet-tietokannan selailu onnistuu myös niin, että ottaa lähtökohdaksi aineistolajin eli tässä tapauksessa DVD-levyt. Kirjoita tuon linkin päässä olevaan hakuruutuun (Hakusanat) sana DVDLEVY ja tulokseksi saat kaikki kokoelmassa olevat 17426 osumaa. Tämä ei tietenkään ole kätevää, ellei ole ylipäätään uutuuksista kiinnostunut, jolloin riittää kun valitsee tulosjoukosta vaihtoehdon JULKAISUVUOSI, jolloin ensin tulevat vuonna 2018 julkaistut, sitten vuonna 2017 jne. Tällä karkealla haulla tulevat elokuvien lisäksi kaikki sellaiset DVD-tallenteet, jotka eivät ole varsinaisia elokuvia.
Mutta tuota perushakua voi heti kärkeen rajata vuosiluvuilla tai yksittäisillä sanoilla kuten "DVDLEVY elokuvat". Nyt osumien määrä putoaa 10 105 kappaleeseen...
Kysymyksestä ei käy ilmi, etsitäänkö kaunokirjallisia vai tietoteoksia. Mietimme kollegan kanssa molempia. Avoimen rasistista romaania on ehkä vaikea löytää, mutta rasismin kuvauksia kaunokirjallisuudesta löytyy paljon ja sen myötä niissä esiintyy myös rasistisia romaanihenkilöitä. Kaunokirjallisuus on kirjastojen aineistoluetteloissa nykyään hyvin asiasanoitettu, joten rasismin eri ilmenemismuotoja käsittelevää kaunokirjallisuutta voi helposti etsiä. Hakusanoina voi käyttää rasismi, rotusyrjintä, orjuus, muukalaisviha, antisemitismi jne.
Yksi tuoreimpia esillä olleita romaaneja on Angie Thomaksen Viha, jota kylvät. Se on luokiteltu nuortenkirjaksi, mutta kirja-arviot suosittelevat sitä yhtä hyvin aikuisille. Tässä yksi arvio kirjasta...
Puisto näyttäisi olevan Taloustirehtöörinpuisto, joka on nimetty taloustirehtööri Jalmari Hopeavuoren (k. 1975) mukaan. Myös viereinen Hopeavuorenkatu on nimetty hänen mukaansa. Jalmari Hopeavuori asui pitkään Pasilassa ja toimi paikkakunnan hyväksi. Tämä tieto löytyy Helsingin karttapalvelusta https://kartta.hel.fi/ ja valitsemalla Aineistot - Nimistö - Kadut, polut ja aukiot sekä Puistot.
Taloustirehtööri Jalmari Hopeavuori oli tunnettu kauppias Helsingissä ja toimi myös monissa luottamustehtävissä kunnanvaltuustossa, seurakunnassa ja liike-elämässä. Tarkemmin Jalmari Hopeavuoren toimista voi lukea Porvarillisen työn arkistosta https://arkisto.kokoomus.net/kokoomusbiografia/.
Hopeavuoren kaupasta löytyy kolme kuvaa Helsigin...
Hei,
taivasmatkasukkien neulominen on kaunis ja vanha perinne. Ylen artikkelin mukaan suomalaiset neulovat väkilukuunsa suhteutettuna eniten villasukkia maailmassa. Sukkien neulomisessa on pitkät perinteet ja osa näistä perinteistä on muodostunut sota-aikana. Toisen maailman sodan aikana kotirintama valjastettiin neulomaan sukkia ja muita lämpimiä vaatteita rintamalla taisteleville miehille. Näistä neuleista tuli välittämisen symboli, sillä sukkia ja lapasia neulottiin myös tuntemattomille, ei vain omaisille. Varsinkin talvisota oli erityisen kylmä ja sotilaille neulominen oli valtava vapaaehtoisoperaatio, jonka perintö näkyy edelleen suomalaisten haluna tehdä lahjasukkia. Perinteisesti käsitöitä tekemällä voi myös valmistautua suuriin...
Mainitun Tiedetrippi-podcastin astronautti Michael Collinsista kertovassa jaksossa Unohdettu astronautti - Neil Armstrong ja Buzz Aldrin kävivät Kuussa, mutta kuka antoi kyydin? soi kohdasta 3:43 eteenpäin kuvailemaasi muistuttava, ambienttinen eli taustalla soiva, rauhallinen kappale, ja kohdassa 4:30 kuuluu valaan laululta kuulostava äänitehoste, jonka voi tulkita myös suden ulvonnaksi. Äänitehoste on todennäköisesti lisätty podcastiin jälkikäteen, koska sitä ei alkuperäisessä kappaleessa kuulu.
Sama kappale kuuluu saman podcastin Eric Tigerstedtistä kertovassa jaksossa (The Tiger Manufacturing Company – Tarina suomalaisesta keksijästä ja epäonnesta) kohdasta 2:20 eteenpäin.
Kappaleen tiedot ovat tässä:
Tekijä(t): Rannar Sillard
Nimi:...
Campanella-kuoron ”Joulumme vuosisadat” -cd-levyn tekstilipukkeen mukaan Melchior Vulpiuksen säveltämän kaanonin alkuperäinen nimi on ”Die Wurzel Jesse”. Sillä nimellä en löytänyt nuotteja kirjastojen kokoelmista, mutta verkosta löysin esimerkiksi tällaiset:
http://www.moderatocantabile.com/medias/files/canon-die-wurzel-jesse.pdf
https://www.vrijeschoolliederen.nl/en/song/die-wurzel-jesse/
Liisa Enwaldin mukaan Jesse on Iisain latinalainen vastine. Iisai oli Daavidin isä.
Lähde:
Enwald, Liisa: Iisain ruususta armon kyyhkyyn kirjassa Enwald, Liisa: On ruusu putkahtunna : kirjoituksia joululauluista (Liisa Enwald, Esko Karppanen; ntamo, 2014)
Valtakunnallisia lainaustilastoja ko. kirjasta ei ole saatavissa. Helmet-järjestelmässä Laura Lehtolan kirjaa ”Pelkääjän paikalla” on 72kpl. Keskimäärin kirjat ovat olleet 6 kertaa lainassa, joten kirjat ovat olleet 6x72=432 kertaa lainassa. Kirjasta on tällä hetkellä (18.12.2015 klo 10.37) 211 varausta. Kirja on ilmestynyt myös e-kirjana, mutta siitä ei ole kappaleita helmet-järjestelmässä. Kirjat ovat koko ajan lainassa, joten tilanne muuttuu koko ajan. Vuoden vaihtuessa ilmestyy tilastoja, joista käy ilmi esim. eniten lainatut teokset vuoden aikana.
Esimerkiksi marjapussi- ja huutopussi-nimisissä korttipeleissä ilman tikkiä jäänyt joutuu nollaamaan pisteensä ja "menemään Porvooseen".
Siihen, mistä kyseinen sanonta tulee, ei tunnu löytyvän aivan suoraa vastausta.
Uusimaa-lehdessä on vuonna 2020 pohdittu samaa asiaa, mutta ilman täsmällistä vastausta:https://www.uusimaa.fi/paikalliset/2341732
Kyseisessä lehtijutussa on mietitty, liittyykö sanonta niin sanottuun "Porvoon mittaan", mutta koska kyseinen ilmaisu puolestaan viittaa reiluun ja runsaaseen mittaan, ei asiayhteys ole aivan aukoton:
"Porvoon mitalla -lausahdushan viittaa runsauteen. Jos jotain tehdään tai annetaan "Porvoon mitalla", se tehdään reilusti ja ylimääräistä antaen. Vouti peri tällaisella mitalla veroja (paloviinaa...
L-sarjan 20€ seteleiden arvo riippuu painokoodista ja nimikirjoituksesta.
Numismaatikkoliiton sivuilta löytyy taulukko, jossa kerrotaan myös setelien kunnon vaikutus arvoon.
http://www.numismaatikko.fi/index.php/tietopankki/vaikeat-l-sarjan-eurosetelit
Iltalehti 5.7.2019 opastaa lukemaan seteleitä. https://www.iltalehti.fi/uutiset/a/2015091220337548
Mielenkintoinen artikkeli keräilyrahojen arvosta löytyy myös Vantaan sanomien numerosta 30.01.2019 https://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/740885-hilkan-87-kotoa-loytyy-tuhansien-kolikoiden-kokoelma-numismaatikko-paljastaa sekä Taloussanomissa 20.8.2008 https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005796763.html
Numismaatikkoliitosta kannattaa kysyä myös suosituksia arviointi-ja myynti-...
Toki voit ensin opiskella merkonomiksi ja sitten hankkia myöhemmin lisäkoulutusta. Parempi olisi kuitenkin hankkia heti kirjastoalan koulutus, mikäli olet varma siitä, että haluat nimenomaan kirjastoon töihin. Kirjastoalan koulutuskenttä on nykyään niin vaihteleva ja muuttuva, etten osaa sanoa, miten ja missä lisäkoulutusta järjestetään. Voi olla, että myöhemminkin on lähdettävä muille paikkakunnille koulutuksen vuoksi.
Voisit opiskella liiketalouden perustutkinnon tieto- ja kirjastopalvelujen koulutusohjelman kautta. Se ei tietenkään ole mahdollista kaikissa opistoissa. Hyvän koulutuksen vuoksi kannattaa kuitenkin lähteä kotiseudulta pois, ainahan voi palata takaisin.
Tässä joitakin linkkejä, joista voi olla apua, kun miettii...
Kauppaketjuilla on yhtenäinen myymäläkonsepti. Tuttua on ketjujen yhtenäinen visuaalinen ilme, mutta myös kassajärjestelmä on osa sitä.
Viivakoodinlukijan ääni osoittaa, että koodin lukeminen on onnistunut oikein, tunnistuksen merkkinä voi eri laitteissa toimia käyttäjän tarpeen mukaan joku muukin, esim. värinä tai merkkivalo. Virhetiloille voi olla erilainen äänimerkki.
Viivakoodinlukijan äänen valinnasta kauppaketjuissa kirjastonhoitaja ei ikävä kyllä löytänyt tietoa, mutta tässä vielä blogikirjoitus äänibrändäyksestä ja äänen merkityksestä markkinoinnissa - viivakoodinlukijan äänestä ei tässäkään ole mainintaa. https://www.mkollektiivi.fi/aanibrandays-milta-sinun-yrityksesi-kuulost…
Kyseessä on varmaankin Anne-Cath. Vestlyn lastenkirja Kahdeksan pientä, kaksi suurta ja kuorma-auto (Åtte små, to stoäe og en lastebil, suom. Kerstin Wialén, 1967)
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannassa kirjaa kuvaillaan näin:
"Kahdeksanlapsinen perhe asuu kerrostalossa suuressa kaupungissa, isä ajaa kuorma-autoa ja äiti hoitaa kotia. Lasten nimet ovat: Pirkko Kaksitoista, Paavo Kymmenen, Pipsa Yhdeksän, Pentti Kahdeksan, Paula Kuusi, Päivi Viisi, Petra Neljä ja Pekka Pikkarainen – numero nimen perässä viittaa ikään. Koti on ahdas ja perhe elää niukkaa elämää, johon iloa tuo mm. mummon kaupungin-vierailu. Kirjan lopussa perhe pääsee muuttamaan metsätaloon, vanhaan huonokuntoiseen taloon johon kuuluu iso piha ja joka on metsän...
Kuvassa oleva esine on 1930-luvulta peräisin oleva termoskannu. Siitä näyttää puuttuvan lasinen putkiosa, jota pitkin esim. kuumaa teetä on tarjottu. Löysin vastaavasta esineestä kuvan ruotsalaisen Täby auktionsbyrån sivuilta:https://auctionet.com/fi/985181-termos-tekanna-nysilver-och-glas-1930-t…
Käyttöesineitä kannattaa selailla verkosta Finnan kautta. Merimuseon kokoelmista löytyy mm. tällainen termoskannu:https://www.finna.fi/Record/museovirasto.B4586758A70B59633F256E32C241A8…
