Nuotti Maija Vilkkumaan säveltämään ja sanoittamaan kappaleeseen Ingalsin Laura löytyy kirjasta Gargano, Luca: Maija (WSOY, 2004). Nuotissa on laulun melodia, sanat, sointumerkit ja bassoääni. Kitarahitit 2 -nuotista (F-Kustannus, 2010) Ingalsin Laura löytyy myös, mutta siinä kappaleita ei ole nuotinnettu kokonaan, vaan sanojen ja sointumerkkien lisäksi se sisältää vain kappaleiden introt ja soolot kitaralle tabulatuurinuottikirjoituksena.
Nuotti Markku Impiön säveltämään ja sanoittamaan ja Kaija Koon esittämään kappaleeseen Tinakenkätyttö löytyy esim. Suuren toivelaulukirjan osasta 22 (kosketinsoitinsovitus, sanat, sointumerkit). Kappale löytyy myös nuoteista Pop tänään vol. 3 (F-Kustannus, 2013) ja Kids hits (F-Kustannus, 2014). Niissä...
Periaatteesa sininen Aalto-kortti kelpaa, niitä on vielä paljon käytössä asiakkaillamme. Se, onko sinun korttisi voimassa, riippuu siitä, milloin olet sitä viimeksi käyttänyt. Pitkään käyttämättä olleita kortteja on poistettu rekisteristä. Jos muistat pin-koodisi, voit testata asiaa yrittämällä kirjautua verkkokirjastoomme Keski-Finnan aloitussivu | Keski-Finna kirjastokortin numerolla ja pin-koodilla. Jos pääset kirjautumaan, on korttisi voimassa.
Parhaiten asia selviää, kun käyt jossain Keski-kirjastojen toimipisteessä. Ota kirjastokorttisi ja kuvallinen henkilöllisyystodistus mukaan. Samalla tulee tarkistettua, että yhteystietosi ovat ajan tasalla. Ja jos pin-koodi on unohtunut, saat senkin.
Voit tarvittaessa tilata uuden kortin...
Postin käyttämät sähköavusteiset polkupyörät ovat Helkama Velox Oy:n valmistamia, joten kannattaa kääntyä heidän puoleensa. Tietoa pyörämalleista ja jälleenmyyjistä löytyy täältä: http://www.helkamavelox.fi/.
Postin kaluston historiaa Postimuseon sivuilla: https://www.postimuseo.fi/fi/info/tiedotusvalineille/tiedotearkisto/136…
Tampereen ja Kuopion välillä on useita korkeita maastokohtia, jotka saattaisivat heikentää Näsinneulaan nousseen tähystelijän mahdollisuuksia nähdä Puijon torni. Korkeimmat huiput osuvat nimittäin hänen kannaltaan harmillisesti juuri kaupunkien väliselle linjalle (ja sen tuntumaan) Jämsän ja Jyväskylän tienoilla: Etelä-Suomen korkeimmaksi paikaksi mainittu Korpilahden Moksin kylän Uutelanmäki (257,8 m), Jyväskylän Pirttimäki (248,9 m), Muuramen Tikkamäki (236,7 m) ja Kaipolanvuori Jämsässä (230 m).
Kuopion alueella Puijoa korkeammalle kohoaa Rytkyn Oinosenmäki (240 m). Se on kuitenkin hieman sivussa suoralta Tampere-Kuopio-linjalta.
Suomen korkeimmat huiputhttps://www.savonsanomat.fi/paikalliset/3317898https://www.pokokorpilahti.fi/kylat/
Niin kuin kiitetyn Juudas Iskariot -tutkielman Judas : the troubling history of the renegade apostle (USA:ssa Judas : the most hated name in history) mainiossa teoksessaan huomauttaa, juutalaisessa kulttuurissa etunimi Juudas on yhä käytössä. Suosituimpiin nimiin se ei ehkä kuulu, mutta kantajia sillä edelleen on. On hyvä huomata, että juutalaisuudessa nimeen ei liity sellaista petturuuden painolastia kuin kristityssä maailmassa. Samoin kannattaa pitää mielessä, että meille länsimaisista kielistä tutut nimen muodot variaatioineen (Judas, Judah, Jude, Juudas jne.) eivät sellaisinaan esiinny hepreankielisessä Israelissa, jossa vastaava nimi on Yehudah ja sen modernisoitu versio Yehuda.
Ehkäpä puhelimessa puhuessa puhuu siksi selkeämmin ja kovemmin, jos ei näe toisen eleitä ja ilmeitä, ja näin varmistaa tulevansa kuulluksi. Sanaton viestintä on isossa roolissa kun kommunikoimme. Tutkimustulokset vaihtelevat, mutta useimmat tutkivat pitävät oikeana tietona, että 70-93% kaikesta viestinnästä on sanatonta. Kyseessä voi olla myös jomman kumman osapuolen heikentynyt kuulo tai puhelimen äänenvoimakkuus tai muu ominaisuus. Hälyisessä tilassa kasvotusten keskustelu voi siten olla hiljaisempaa, kun on ehkä mahdollista lukea huulilta osa puheesta tai ymmärtää eleistä ja ilmeistä.Tässä vielä muutama linkki joihin törmäsin asiaa tutkiessani.https://www.lifesize.com/fi/blog/speaking-without-words/https://blog.kuulu.fi/nonverbaalinen-...
Lähes kaikkiin kouluihin Oulussa toimittaa ruoat Oulun Serviisi, jonka palvelutuontantopäällikkö Pauliina Värttö (p. 050 3448635) vastaa ruokalistoista. Ateriatuotantosuunnittelija Jani Hirvonen laatii käytännössä ruokalistat.
Varsinaisia kielen opiskeluun liittyviä tilastoja ei löytynyt, tai ainakaan vastaaja ei osannut niitä lukea, sillä ei osaa japania. Jonkin verran tietoa japanilaisten kielten opiskelusta ja kielitaidosta löytyi englanniksi.
Noin 98% Japanissa asuvista on japanilaisia (Tukahara 2002), joten japanin kieli on ehdottomasti opiskelluin. Vieraista kielistä eniten opiskellaan englantia, joka on pakollinen aine koulussa (ns. yläkoulusta lähtien). Modernin kieltenopetuksen katsotaan alkaneen Japanissa 1868, ja varsinainen englantibuumi alkoi toisen maailmansodan jäleen (Butler 2007). Vuonna 2016 englantia opiskeli 11,6 prosenttia japanilaisista (Statista).
Englannin lisäksi japanilaisissa peruskouluissa opiskellaan paljon mm. koreaa, kiinaa ja...
Yksi kirja löytyy, jossa Patarein vankilan entiset vangit kirjoittavat vankila-ajastaan. Se on vironkielinen, eikä sitä ole käännetty suomeksi: Võimas ja sünge Patarei: Mälestused Patarei vanglast 1924-1990 / koostanud Rutt Hinrikus (2007).
Kirja on Baltia-kirjaston kokoelmissa:
http://www.eestimaja.fi/fi/baltia-kirjasto.html
Olet tehnyt hyvän valinnan. Ihastuminen, rakkaus ja seurustelu ovat aina hyviä teemoja ja ne yhdistävät myös valitsemiasi teoksia. Näkö- tai nykyaikaisesti tulokulma on eri, mikä avaa vertailulle hedelmällisen kasvualustan.
Lapsille sopivia runo- ja lorukirjoja ovat mm.
Tiitiäisen tarinoita ja Tiitiäisen satupuu (Kirsi Kunnas),
Kuono kohti tähteä (Tuula Korolainen),
Tuuliviiri-Siirin tuttavapiiri (Tittamari Marttinen),
Pallerokirja (Kaarina Helakisa),
Kuukernuppi (toim. Ulla Lipponen),
Västäräkki Vääräsääri (toim. Mervi Koski),
Iloinen lorukirja (Martti Haavio),
Aarteiden kirja -sarja,
Hanhiemon loruja, Hanhiemon runoja, Hanhiemon iloinen lipas ja
Lasten kultainen riimikirja.
The Man From Snowy River (Lumisen virran mies) Season 2 ja Season 4 on ollut Amazonin mukaan myytävänä dvd:nä katselualueelle Region 4 eli Australia ja Etelä-Amerikka eikä nekään tällä hetkellä saatavilla. Australiassa on julkaistu sarjasta dvd:nä ainakin neljä kautta. Ei siis katselumahdollisuutta Suomessa.
Tekijällä on tekijänoikeudet luomiinsa hahmoihin ja miljööseen. Tekijänoikeus on Suomessa voimassa 70 vuotta tekijän kuolemasta. Tämän jälkeen voi laillisesti käyttää toisen henkilön henkilöitä tai miljöötä. Esimerkiksi Sherlock Holmes -hahmon tekijänoikeudet ovat rauenneet, joten hänestä voi laillisesti kirjoittaa kuka vaan ja myös julkaista teoksensa.
Jos kirjoitat vain omaksi ja kavereiden iloksi, etkä aio sitä julkaista, puhutaan fanifiktiosta. Joillekin kirjailijoille fanifiktion kirjoittaminen heidän teoksistaan on suuri kunnianosoitus, eikä se haittaa heitä. Fanifiktiota julkaistaankin internetissä varsin paljon, eikä siitä ole nostettu oikeusjuttuja. Fanifiktiosta voi lukea vaikka seuraavat Ylen jutut: Fanifiktio koettelee...
Kun varaamasi aineisto saapuu noutokirjastoon, sitä säilytetään sinulle varattuna 8 päivän ajan. Viimeisen noutopäivän voit tarkistaa omista tiedoistasi. Viimeisellä noutopäivällä ei ole vaikutusta laina-ajan pituuteen, vaan järjestelmä laskee laina-ajan alkavaksi lainaushetkestä lainasääntöjen mukaan. Pääkaupunkiseudun kirjastoissa laina-ajat ovat seuraavat: yleinen laina-aika on 28 vuorokautta, kysytyn teoksen laina-aika voi olla 14 vuorokautta, lehden laina-aika on 14 vuorokautta,
videokasetin ja DVD-levyn laina-aika on 7 vuorokautta. Jos varattua aineistoa ei haeta viimeistään viimeisenä noutopäivänä, niin se lähtee seuraavana päivänä seuraavalle varaajalle tai takaisin omistajakirjastoon.
Patsaista tuli tarkoitettua pienemmät enemmänkin lasku- kuin mittausvirheen vuoksi. Ne tehtiin Pariisissa mallina olleiden pienoisveistosten mukaan ja virhe syntyi muunnettaessa mittayksikkönä olleita jalkoja metreiksi.
Patsaiden ja niiden jalustojen tarinan kertoo ytimekkäästi kirja Helsingin helmi : Helsingin tuomiokirkko 1852–2002:
Vuonna 1883 Lutherin 400-vuotisjuhlaa varten Helsingin ruotsalais-suomalaisen seurakunnan kirkkoneuvosto päätti hankkia kirkkosalin pilareiden tyhjiin veistoskomeroihin Lutheria, Melanchtonia ja Agricolaa esittävät suuret veistokset. Agricolan patsaasta päätettiin järjestää kilpailu, mutta kustannussyistä kaksi muuta toteutettaisiin tunnettujen veistosten kopioina.
Kirkkoneuvoston asiantuntijanaan...
Kyseessä voisi olla Pirjo Nuutisen ja Erkki Savolaisen toimittama kirja Mainiot maikat : humoristisia tarinoita opettajista, kust. Art House 2001 (ISBN 951-884-327-9). Taustatietoja kirjasta ja sen kansikuvan saa nettiosoitteesta http://www.yle.fi/mikaeli/arkisto/tutkimus/nuutinen/
Oppaan Suomen rahahinnasto 2005 : keräilijän opas mukaan vuoden 1918 50 markan setelin hinta vaihtelee 35 eurosta 400 euroon, rahan kunnosta riippuen. Tavallisin kunto-hinta-luokka on 75 euroa. Rahasta on myös harvinaisempi muoto.
Helsingin Numismaattisen Yhdistyksen verkkosivuilta saat yhteystietoja tahoihin, joilta saat varmempaa tietoa: http://www.hnynumis.org/
Hannu Blommilan toimittamaa Kauriin kääntöpiiri -ohjelmasarjaa esitettiin Yle Radio 1:ssä vuonna 2009. Sarjan osia ei valitettavasti ole kuunneltavissa Yle Areenassa. Ohjelmasta ei myöskään ole saatavana tallenteita.
Sarjan osat ovat kuunneltavissa Kansallisen audiovisuaalisen instituutin KAVIn ylläpitämästä Radio- ja televisioarkiston Ritva-tietokannasta. Ohjelmia voi kuunnella asiakaspisteissä, joista on lista alla olevassa linkissä.
https://rtva.kavi.fi/
https://rtva.kavi.fi/cms/page/page/info_katselupisteet
https://finna.fi/
1800-luvun alussa Napoleon tukki kauppareitit meren yli, mikä vaikeutti ruokosokerin tuontia Eurooppaan. Nyt alettiin etsiä tapaa viljellä sokeria kylmemmässä ilmastossa.
Saksalainen kemisti Marggraf oli 1747 osoittanut, että rehujuurikkaista voitiin erottaa samaa sokeria kuin sokeriruo’osta. Hänen oppilaansa Franz Carl Achard jatkoi opettajansa työtä ja löydettyään paljon sokeria sisältävän (6–8 %) juurikkaan – sokerijuurikkaan –, hän perusti vuonna 1801 maailman ensimmäisen sokerijuurikastehtaan.
Jalostuksella saatiin vähitellen kehitettyä juurikas, joka sisälsi yhtä paljon sokeria kuin sokeriruoko (16–19 %) ja kun tuotanto sai vielä valtion tukea, aloitettiin uusi kausi sokerin historiassa. Vuonna 1880 sokerijuurikkaan osuus...
