Kattavin kirja aiheesta on varmaankin Aki Pulkkasen Gunilla ja kummat kertomukset. Kirjasta löytyy myös kattava lähdeluettelo, jonka avulla voit löytää vielä lisätietoja.
Kempeleen alueen kummitustietoa löytyy Satu Ekmarkin kirjasta Perinnettä Kempeleestä.
Kaleva on haastatellut Aki Pulkkasta Pohjois-Pohjanmaan kummitusperinteestä.
Oeschin nimitys oli alun alkaenkin tarkoitettu vain väliaikaiseksi. Syy siihen, että hänestä tuli yleisestä järjestyksestä vastaava toinen sisäministeri maaliskuussa 1932, oli Lapuan liikkeen kannattajien organisoima Mäntsälän kapina. Oeschin oli määrä hoitaa ministerin tehtäviä kapinan ajan, minkä jälkeen hän siirtyi taas yleisesikunnan päälliköksi.
"Mikäli olemme saaneet tietää, tapahtui kenraalimajuri Oeschin nimittäminen valtioneuvoston jäseneksi apulaissisäministeriksi alunperin vain kapinan ajaksi. Pitempiaikaisen nimityksen teki mahdottomaksi jo se, että kenraalimajuri Oeschilla yleisesikunnan päällikkönä on niin paljon töitä, ettei hän voinut niistä irtautua ja jättää niitä viransijaisen hoidettavaksi." (SS 11.3.1932)
Lähteet: ...
1300-luvullla eläneeltä persialaiselta runoilijalta Samseddin Muhammed Hafizilta on suomennettu kaksi kokoelmaa runoja: Hafizin runoja ja Ruusu ja satakieli.(Lähde: Suomen kansallisbibliografia Fennica: https://fennica.linneanet.fi/ Sen lisäksi yksittäisiä runoja on ainakin seuraavissa kirjoissa: Rakkausrunoja: valikoima maailmankirjallisuudesta, Maailman runosydän, Sata runoa: valikoituja maailmankirjallisuudesta, Ramazan: runoja, Parantava runo ja Tätä runoa en unohda. (Lähde: Lahden kaupunginkirjaston runotietokanta: http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/)
Kun etsitään persiaksi kirjoitetun runon suomennosta englanninnoksen kautta, ei tietysti voi olla aivan varma tuloksesta. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että kysymääsi...
Japanilainen puutarha on Anne Paalon ja Jari Jetsosen kirjan Japanilainen puutarha suomalaisittain mukaan luontoa kunnioittava taideteos tai jonkinlainen metafora, joka koostuu luonnosta, maisemasta, taivaasta maiseman yläpuolella, puutarhan ympärillä olevasta vesistöstä sekä kivien, kasvien ja kukkuloiden muodoista. Epäsymmetrisesti asetellut kivet ja puut heijastelevat villiä luontoa. Usein japanilaisessa puutarhassa on myös lyhtyjä, siltoja ja rakennettuja lammikoita, jotka toistavat tarkasti maisemaa, joka ympäröi puutarhaa. Puutarha kuvaa luonnon kestävyyttä, mutta myös ihmistä luonnon osana, sen luojana ja säilyttäjänä. Se muodostaa kokonaisuuden, jossa kaikki osat ovat tasapainossa ja heijastavat hiljaisuutta ja rauhaa. Puutarha on...
Kyseessä on Matti Kuusen Inhuuden ihantelijalle, kokoelmasta Routa liikkuu (WSOY, 1947).
Kirjan saa lainattavaksi HelMet-kirjojen varastosta Pasilasta.
http://luettelo.helmet.fi/record=b1355836~S9*fin
Kaikki nykymusiikki, bändit ja nykymuoti kelpaavat esitelmäsi aineistoon, koska aiheena 2000-luku. Lähikirjastoosi tulevista musiikki- ja muotilehdistä saat varmaankin parhaiten materiaalia esitelmääsi.
Ilmoitit asuinpaikaksesi Mäntsälän, joten katselin Mäntsälän kirjaston sivuilta hiukan tietoja,
http://www.mantsala.fi/sivistys/kirjasto/palvelut.htm . Lehdistä on lista Internet-sivuilla, http://www.mantsala.fi/sivistys/kirjasto/lehdet1.htm . Siinä näkyvät mm. Moda ja Anna-lehti, joista saattaisit löytää materiaalia. Lisäksi kirjastostasi löytyy Trendi, jossa näyttäisi maaliskuusssa ilmestyneen muotinumero. Musiikkilehtiä on useita, joista voisit valikoida itseäsi kiinnostavat bändit (Rumba, Rytmi, Soundi, Sue).
Sinun kannattaisi katsella...
Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneiden tiedosto (http://kronos.narc.fi/menehtyneet/) sisältää tiedot sotavuosina surmansa saaneista suomalaisista. Sodissa palvelleista vastaavaa kattavaa tiedostoa ei ole. Erilaisista veteraanimatrikkeleista ja joukko-osastohistoriikeista voi paikantaa yksittäisiä henkilöitä. Kansallisarkiston Sörnäisten toimipiste (ent. Sota-arkisto, http://www.arkisto.fi/fi/arkistolaitos/kansallisarkisto/aineistot-ja-ko…) säilyttää sodissa palvelleiden henkilöasiakirjoja.
Kysymykseen suoranaisesti liittyviä vaikuttaa olevan niukasti. Asiaa kannattaneekin lähestyä käytännön opetus- ja työtoiminnan kautta, tutustumalla opetussuunnitelmiin ja alan toimijoiden ideoihin ja päivätoiminnassa käytettyihin käsityön ja luovan toiminnan opetuksen menetelmiin.
Alla muutamia vinkkejä sekä ammatillisen erityisopetuksen että käytännön työtoiminnan kentältä.
Kaarisilta r.y.:n toiminta kohdistuu laaja-alaisesti oppimishäiriöisiin, myös kehitysvammaisiin nuoriin ja aikuisiin. Heillä on päivätoimintaa ja ammatillista opetusta musiikkiin ja kuvalliseen ilmaisuun, mukana myös taidekäsityön opetus.
http://www.kaarisilta.fi/04taidekasityo.html ;
Annika Meder & Maija Nieminen (2004). Ersta-projekti Yksilösuorituksia! :...
Fono.fi on Yleisradion levystön tietokanta. Siinä on sisältötiedot Ylen kokoelmiin kuuluvista äänitteistä. Fonossa ei voi kuunnella musiikkia, sillä digitoitu materiaali on tarkoitettu vain Yle radiotoimintaan.
Muutamassa yleisessä kirjastossa on yhä jäljellä Las Camaradas -yhtyeen LP-levy Intiaanin tie (LRLP 274, 1978): valtakunnallissa varastokirjastossa, Rovaniemen kaupunginkirjastossa sekä Helmet-musiikkivarastossa. Levyn voi tilata jostakin niistä kaukolainaksi. Tilaus tehdään oman kunnan kirjastossa.
Kaukolainaus Jyväskylän kaupunginkirjaston kautta.
Olisikohan kyseessä Jedd ja Todd Widerin dokumentti Luoja ties missä minä olen (God Knows Where I Am, 2016)?
Dokumentti kertoo Linda Bishopin tarinan. Bishop löydettiin menehtyneenä autiotalosta New Hampshiressa, vieressään päiväkirja. Bishop kärsi vakavista mielenterveyden ongelmista ja selviytyi talven ajan autiotalossa omenoita syöden ja sadevettä juoden. Päiväkirjaansa Bishop kirjoitti ainakin piilottelustaan autiotalossa sekä kuvittelemastaan aviomiehestä.
Dokumentti esitettiin Ylellä alkuvuodesta 2018.
https://en.wikipedia.org/wiki/God_Knows_Where_I_Am
Kenttäsairaala 39:n A- ja B-osastot siirtyivät sodan aikana rintaman mukana. Esimerkiksi B-osasto toimi sodan aikana seuraavissa paikoissa:
27.6.-7.7.1941: Sulkavan Lohikoski
8.7.-14.8.1941: Ruokolahden Rantalinna
15.8.-26.8.1941: Kirvu
27.8.-8.9.1941: Vuoksenrannan Kaskiselkä
9.9.-5.11.1941: Muolaan Kuusanhovi
6.11.1941-25.1.1942: Muolaan Kyyrölä
27.1.1942-23.3.1944: Uudenkirkon Vanhasaha
30.3.-14.6.1944: Uudenkirkon Patru
15-16.6.1944: Kuolemajärven Iivanala
16-18.6.1944: Viipuri
18-20.6.1944: Vahvialan kirkonkylä
21-25.6.1944: Ylämaan kirkonkylä
25.6.-13.9.1944: Ylämaan Pentin kylä
16.9.-17.11.1944: Miehikkälä, Pitkäkoski
B-osastolla on oma historiikkinsa, ja sekä A- ja B-osaston sotapäiväkirjat on digitoitu ja verkossa...
Pölösten sukukirjan, joka löytyy Enosta ja Joensuusta, tekijä on Toivo Pölönen:
Pölönen, Toivo
Juho Pölösen jälkeläisiä : Eno 1682 : sukukirja
Eno : Juho Pölösen jälkeläiset, 1986
Toisen Kalattoman Pölösistä kertovan kirjan on kirjoittanut Anja Kukkonen. Se löytyy Joensuun pääkirjastosta:
Kukkonen, Anja
Kalattoman Pölösiä
Vehkalahti : A. Kukkonen, 1996
En tiedä, millainen tilanne kysyjällä on ollut. Helmetissä on saattanut olla väliaikainen ongelma. Ainakin tällä hetkellä Helmet toimii ja lainatiedot pääsee tarkistamaan Omat tietoni -sivulta. Siis valitse Helmetin etusivulta Omat tietoni, kirjoita kirjastokortin tunnus ja tunnusluku ja jatka. Lainat ja niiden eräpäivät näkyvät ensimmäisenä. Jos olet unohtanut tunnuslukusi ja olet aikaisemmin ilmoittanut kirjastolle sähöpostiosoitteesi saat postiisi uuden tunnusluvun Unohditko tunnuslukusi ? - painiketta painamalla. Jos sinulla ei ole tunnuslukua ollutkaan tai jos et ole ilmoittanut sähköpostiosoitettasi kirjastolle, tunnusluku täytyy käydä pyytämässä jostakin Helmet-kirjastosta.
Saamelaiskirjallisuutta on käännetty suomeksi hyvin vähän. En tunne tätä kertomusta, mutta Utsilta on käännetty norjaksi Bölgene (kokoelmassa: Våja våja 1991) ja englanniksi The Waves (kokoelmassa: In the shadow of the midnight sun, 1996) ja häneltä löytyy muutama kaunokirjallinen kertomus saameksi. Hän on ennen kaikkea toimittanut ja kääntänyt kirjoja. Ei suomennoksia.
Hei!
Nyt juuri keräysautot kiertävät Vantaalla.
https://www.kierratyskeskus.fi/tavaran_lahjoittaminen/kiertavat_keraysautot/syksyn_kiertava_keraysauto/vantaa?gclid=EAIaIQobChMIq7HY9ZuM7QIVRBt7Ch0sgwv9EAAYASAAEgLuUvD_BwE
Pelastusarmeijan joulupadatkin ovat tulossa, kaikille padoille ei voi viedä tavaraa.
https://www.joulupata.fi/tietoa-kerayksesta/usein-kysyttya
Aikakauslehtiä voi viedä kirjastojen kierrätyskärryihin, mutta esim. Tikkurilassa sitä ei nyt ole koronan takia, muualla voi hyvinkin olla.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut#/K
vielä vinkkisivu
http://www.sandytalarmo.fi/tarpeeton-kiertoon.html
Kannattaa palauttaa huonokuntoinen kirja henkilökunnalle tiskillä. Silloin voimme panna sen korjaukseen.
Kaikkia automaatteihin palautettua aineistoa ei ehditä katsoa läpi.
Liitän tähän vastauksen, jonka kollega on aiemmin laatinut Kysy.fi -sivustolle tulleeseen kysymykseen. Uudempaa tai tieteellisempää vastausta en onnistunut löytämään.
"Kovin tieteellisiä selvityksiä aiheesta vastaaja ei löytänyt. Pelästyessä elimistömme usein jännittyy, verenkierto kiihtyy ja suu avautuu jotta happea virtaisi tehokkaammin keuhkoihin. Käden vieminen suun eteen saattaa olla signaali muille: olen pelästynyt, vaara uhkaa. Eräs lähde huomauttaa, että todellisessa uhkatilanteessa yleensä vain huudetaan. Toisaalta suun peittäminen eri tilanteissa voi olla suojautumiskeino. Suu ilmaisee tunteita ja toisinaan emme halua paljastaa avoimesti reaktioitamme, ovat ne sitten pelkoa, surua tai suurta riemua. Aivastaessa suu peitetään...
Tarjoilijaa tai viinuria tarkoittava sana kyyppari on tullut ruotsin kielen sanasta kypare ’viinikellarin esimies’. Sana juontaa juurensa keskialasaksan (1200 – 1600) sanaan kuper ’tynnyrintekijä’. Myös nykysaksassa on sana Küfer, Küper.
Sama etymologia on myös englannin sanalla cooper ’tynnyrintekijä’.
Kyyppari Suomen kielen etymologisessa sanakirjassa
https://www.merriam-webster.com/dictionary/cooper
