Lypsylehmärodut jakautuvat seuraavasti:
Ayrshire (Ay) Suomen tärkein lypsykarjarotu. Noin 63% suomalaisista lehmistä on Ay-rotuisia.
Holstein (Fr) Maailman tärkein lypsykarjarotu. Noin 36% suomalaisista lehmistä on Fr-rotuisia
Suomenkarja (Sk)Suomenkarjan osuus lypsylehmistä on vähäinen, noin 1%. Suomenkarjaa on kolme eri tyyppiä; ruskea länsisuomalainen, valkoselkäinen itäsuomalainen eli kyyttö ja täysin valkoinen pohjoissuomalainen tyypp. Eniten näistä kolmesta on tällä hetkellä länsisuomalaista tyyppiä.
Lihantuotannossa olevien nautojen yleisimmät rodut ovat ayrshire, friisiläinen, limousin, aberdeen angus, hereford, charolais, simmental ja Blonde d'Aquitaine. Viimeksi mainittua on vain noin 1,5 % lihanaudoista. Maitorodut ayrshire ja...
Hertta Kalkaksen ja Anneli Sarvimäen kirjassa Hoitotyön etiikan perusteet (WSOY, 2002) hoitotyön käsite määritellään seuraavasti: "Käsitteellä hoitotyö ymmärretään kaikkea sitä työtä, jota sosiaali- ja terveydenhuollossa tehdään tietyn ammattikoulutuksen pohjalta. Toiminnan tavoitteena on potilaan tai asiakkaana olevan ihmisen hyvinvoinnin edistäminen" (s. 76).
Hoitotyön määritelmää kannattaa katsoa myös kirjasta: Hervonen, Antti: Hoitoalan sanasto, Lääketieteellinen oppimateriaalikustantamo, 2000.
Seuraavassa joitain perusteoksia hoitotieteen alalta:
- Hoitamalla hyvää oloa (toim. Kyllikki Anttila et al.), WSOY Oppimateriaalit, 2007
- Hoitotiede (Katie Eriksson et al.), WSOY Oppimateriaalit, 2007
- Hoitotyön osaaminen (toim. Heidi Kassara...
Kovin paljoa materiaalia en aiheesta löytänyt. V. 2000 ilmestyi Lasten keskuksen kustatamana Tiina Holmbergin kirja Lapset ja perheväkivalta. Se toimii työvälineenä Saara Laihon kuvakirjaan Urhea Pikku-Nalle. Samalta kustantajalta on ilmestynyt myös Kathryn Whiten kirja Hyvä päivä, paha päivä, jossa käsitellään asiaa mäyräperheessä.
Kirjastoista lainattavilla kuvatallenteilla (dvd- ja blu-ray-levyillä) täytyy olla tekijänoikeuslain velvoittamat kirjasto-oikeudet, joita hankkivat elokuvien maahantuojat. Lisäksi kirjastot päättävät itse kokoelmiensa sisällöstä hankintamäärärahojensa ja kokoelmalinjaustensa puitteissa.
Kirjasto voi siis päättää olla ottamatta tiettyä tv-sarjaa tai elokuvaa kokoelmaansa tai sitä ei ole ollut tarjolla kirjasto-oikeuksin varustettuna. Useimmat kirjastot ottavat vastaan hankintaehdotuksia asiakkailtaan, eli voit ehdottaa sarjaa hankittavaksi omaan kirjastoosi.
Tyttökirjassa mielestäni voi olla fantasiaa. Esimerkiksi Saku Helmisen Zaida-sarjassa on maagista realismia joka on fantasiakirjallisuuden yksi alalaji.
Tornion kirjastosta vastattiin, että Torniolla ja Haaparannalla on yhteisiä toimintoja, mm. jätevedenpuhdistamo, mutta virallisesti ne eivät ole samaa taajamaa. Wikipedia-artikkeli Luettelo suomen taajamista 2018 mukaan Tornion keskustaajaman muodostaa Tornio yksin:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_taajamista_2018
Etsitty runo on Arthur Rimbaud'n Le bateau ivre, josta löytyy ainakin neljä eri suomennosta: Humaltunut venhe (Kaarlo Sarkia), Humaltunut laiva (Sarkian käännöksen pohjalta Aale Tynni), Juopunut pursi (Tuomas Anhava) ja Juopunut pursi (Einari Aaltonen).
Kysymyksessä on siteerattu näistä Anhavan tulkintaa:
"Lapsille olisin mielinyt näyttää sinisten aaltojen
doradit, nuo kultaiset kalat, laulavat kalat."
Anhavan Juopunut pursi on luettavissa kokonaisuudessaan esimerkiksi kirjoista Maailmankirjallisuuden mestarilyriikkaa (WSOY, 1967), Runon suku : valikoima suomeksi elävää käännöslyriikkaa (Otava, 1991) ja Anhavan runosuomennosten kokoelmasta Minä kirjoitan sinulle kaukaisesta maasta : runosuomennoksia (Otava, 2003) sekä Parnasso-lehden...
Sanna-Liisa Knuutilan selkokirja Jäätyneet tiet (Reuna, 2020) on selkokielinen romaani, joka kertoo pohjoissuomalaisten naisten evakkomatkasta ja kotiinpaluusta. Kirjan henkilöt eivät ole karjalaisia, mutta kokivat evakkotien.
Marja Simolan kirjoittamat selkokirjat Sellaista oli Viipurissa (Ilias, 2010) kertoo Kotilaisen perheen elämästä Viipurissa 1920- ja 30-luvuilla. Jatko-osa Jäähyväiset Viipurille (Kirjokansi, 20119 kertoo perheen elämästä sodan aikana, kahdesta evakkomatkasta ja asettumisesta uudelle paikkakunnalle. Marja Simolan kirjat perustuvat hänen oman sukunsa tarinaan. Kirjan päähenkilön Otto Kotilaisen elämästä kertoo myös Marja Simolan kirjoittama Täyttä elämää (Ilias, 2004).
Selkokirjoja voi etsiä esimerkiksi Helmet-...
Kirkonkirjoilla tarkoitetaan erilaisia seurakunnan ylläpitämiä rekistereitä ja luetteloita. Niitä ovat luettelo seurakunnan jäsenistä sekä luettelot syntyneistä ja kastetuista, rippikoulun käyneistä ja konfirmoiduista sekä henkilöistä, joiden avioliiton esteistä on toimitettu tutkinta. Lisäksi pidetään rekisteriä avioliittoon vihityistä, kuolleista ja haudatuista, muuttaneista sekä kirkosta eronneista ja kirkkoon liittyneistä. (Kirkkolaki 16:2)
Aina vuoteen 1962 saakka tiedot seurakuntien jäsenistä talletettiin sidottuihin kirjoihin. Vanhimmat niistä on mikrofilmattu. 1960-luvulla siirryttiin niin sanottuihin perhelehtiin eli erillisiin kortteihin. Noin kaksi kolmasosaa seurakunnista on siirtänyt sataa vuotta vanhemmat kirkonkirjat...
Olisikohan kyseessä Carola Sandbackan Satu sarastron tiestä, Kirjasampo:
"Romaanin päähenkilö Corlinna, nuori tyttö, saa satumaan suurshamaanilta Saratrolta tehtävän, josta tytön on otettava selko. Sarastro ei voi sitä selostaa. Corlinna saa kuitenkin oppaakseen siivekkään hevosen Pietamoren, joka vie hänet vaellukselle maailmaan, kohtaamaan eri henkilöitä. Hän tapaa uhmakkaan taistelijan Malcorin, Loitto-nimisen erakkovanhuksen ja auringonsisar Nidzjeman."
Toinen vaihtoehto on Christina Anderssonin kuvakirja Tiikeri Lukas.
"Kangastiikeri Luukas on saanut tarpeekseen Milla-nukesta, se pakkaa matkalaukkunsa ja lähtee. Metsässä se kohtaa Tintin, puukeijun, sekä kauhean jättiläisen, Saraton, joka ottaa heidät vangeikseen. Pian paljastuu,...
Lienee ja sen runokielinen muoto lie ovat olla-verbin muotoja, sen potentiaali. Sitä käytetään silloin, kun vastaavassa varmaksi asian esittävässä tapaluokassa olisi olla-verbi.
Liitteen -kin kielteinen pari on -kaan/-kään. Korrektia olisi sanoa "sun piilos missä lie(nee)kin" tai "sun piilos missä lie(nee)kään". Hermeksen sanat kynäillyt Hector lienee turvautunut runoilijan vapauteen ja uhrannut tiukan oikeakielisyyden loppusoinnun vuoksi (vieköön – lieköön).
”Missä lienee koittaa huomen?” Potentiaalin ongelmia - KielikelloLiitteet -kin ja -kaan/-kään: yölläkin, ei ollutkaan (kielitoimistonohjepankki.fi)
Oikea vastaus vaihtelee mm. sen mukaan, kuinka määritellään kannettava tietokone. Yliopistonlehtori Petri Saarikoski kirjoittaa aiheesta artikkelissa Toimisto matkalaukussa - kannettava tietokone vapauden ja liikkuvuuden symbolina (Tekniikan Waiheita 2/07). Tässä artikkelissa käytetyn määritelmän mukaan varhaisimman kannettavan tietokoneen (Compass) suunnitteli, rakensi ja toi markkinoille vuonna 1980 Grid Computer Systems. Koko artikkeli löytyy täältä:
http://www.ths.fi/Saarikoski_TW207.pdf
Usein ensimmäisenä kannettavana mainitaan vuonna 1982 markkinoille tullut Osborne 1, jonka artikkeli mainitsee "”ensimmäisenä” laajempaa suosiota saavuttaneena kannettavana tietokoneena." Lisätietoa mm. näiden linkkien kautta:
http://koti.mbnet.fi/...
Suomen kirjallisuuden historioita ei ilmesty kovin usein. Alan klassikko lienee yhä Kai Laitisen Suomen kirjallisuuden historia (1. p. 1981, 4. uudistettu painos vuodelta 1997). Mainitsemasi kolmiosainen sarja Suomen kirjallisuushistoria lienee tällä hetkellä kattavin.
2000-luvulla on ilmestynyt vain pienempiä katsauksia:
Leena Kirstinä: Kirjallisuutemme lyhyt historia (2000)
- Suomen kirjallisuutta kuljetetaan siinä maailman kirjallisuuden rinnalla
Sinikka Herajärvi: Kotimaisia kirjailijoita kolmelta vuosisadalta
- keskeisiä kirjailijoita Kivestä Hotakaiseen
Carlsson et al: Pohjois-Suomen kirjallisuushistoria
Ilmiön taustalla on pyrkimys vähentää polttoaineen kulutusta. Auton korin muotoilu mahdollisimman aerodynaamiseksi todettiin 1990-luvulla kustannuksiltaan edullisimmaksi tavaksi pyrkiä tähän tavoitteeseen. Korimallien suunnittelijat työskentelevät nykyään tiiviisti yhteistyössä insinöörien kanssa. Tietokonepohjainen suunnittelu, aerodynaamiset laskelmat ja tuulitunnelitestit asettavat muotoilulle tiukat rajat, minkä takia eri automerkkien ulkoasu väkisinkin muistuttaa toisiaan. Merkkikohtaiseen erottumiseeen pyritäänkin nykyään pienillä yksityiskohdilla, jotka eivät heikennä auton virtaviivaisuutta: logon näkyvyydellä, takavalojen muodolla yms.
Tarkoittanette laulua, joka alkaa: "Jo nuorna meripoikana laivaan hyyryn hain" tai "Jo nuorena meripoikana laivapestin sain". Laululla on eri nimiä eri lähteissä ja myös sanoitus vähän vaihtelee, mutta tarina on sama.
"Suuressa toivelaulukirjassa", osassa 19, laulun nimenä on "Meripojan laulu". Siinä laulu alkaa: "Jo nuorna meripoikana laivaan hyyryn hain". Siinä kertosäkeessä lauletaan: "Laiva merta matkalla kieri ja kieri ja kieri, vaahtopäitä nostelee." Myös eron kyynelistä ja omasta pikku Meeristä lauletaan. Samalla nimellä laulu löytyy myös nuotista Telenius, Veera: "Miljoona ruusua" (Fazer, [1983]). Veera Telenius on myös levyttänyt laulun.
Kirjasta "Ylioppilaan laulukirja" (toimittanut Arvo Laro, Gummerus, 1933, 2. painos 1938)...
Laulu on suomalainen kansanlaulu, ja sen nimi on Laiva tummansininen. Sanat löytyvät Helmet-kirjastoista alla mainituista nuottikirjoista:
- Suuri kansanlaulukirja : 500 suomalaista kansanlaulua / Koonnut ja sovittanut Olli Heikkilä
- Suuri kansanlaulukirja : 500 suomalaista kansanlaulua / Koonnut ja sovittanut Olli Heikkilä
- Karjalaisia kansanlauluja Johanneksen seudulta / Toimittaneet Heimo Heimola & Simo Härkönen
- Karjalaisia kansanlauluja Koivistolta / toim. Sulo Jukanen, Niilo Villanen
- Merimies merta rakastaa. 3 : Kansanlauluja ja vanhoja merimieslauluja / Toimittanut Anneli Hongelin
Sakkomaksu on 20 cnt vuorokaudessa eli kuukaudessa sitä ehtii kertyä vain 6 euron verran, mikä on myös yksittäisen lainan sakkokatto. Lainausoikeuden menettää vasta, kun maksuja on kertynyt 30 euroa. Sakkomaksut realisoituvat velaksi vasta kun laina on palautettu. Sitä ennen laina on vain "myöhässä". Mitään maksuhäiriömerkintöjä ei tällaisista ehdi tulla. Kirjasto ryhtyy jossain vaiheessa perimään lainaa takaisin ja silloin syntyy lisäkustannuksia, mutta maksuhäiriömerkintöjä tulee vasta, jos rupeaa perintätoimiston kanssa ryppyilemään.
Jos oman lainan varausjono ei ole pitkä, kannattaa aina silloin tällöin vilkaista, olisivatko jonottajat kadonneet ja lainan voisi uusia.
Heikki Poroila
Espoon kaupunginkirjastolla ei ole mahdollisuutta ottaa vastaan sukututkimuskortteja. Todennäköisesti mikrokortit ovat kopioita arkistolähteistä ja jos tiedot ovat jo digitoitu, ei korttien säilyttämiseen ole tarvetta. Kortit saattavat kyllä kiinnostaa sukua.
Jos kortit kuitenkin tuntuvat arvokkailta, voi niitä tarjota Espoon kaupunginmuseolle. kaupunginmuseo@espoo.fi
Näin vähäisin johtolangoin esityksen nimeä on tosiaan hankala lähteä etsimään. Ellei nyt sitten jollekin lukijallemme pälkähdä mieleen mistä ohjelmasta voisi olla kyse.
Elonetin hakutoimintojen avulla voi yrittää. Haku "televisioteatteri" antaa vajaa 200 tulosta. https://elonet.finna.fi/Search/Results?lookfor=televisioteatteri&type=A… (Hakua voi tarkentaa rajaamalla sen esimerkiksi vuosikymmenille 1970-1980.)
Hakusana "teatteri" antaa sitten jo turhankin suuren määrän tuloksia https://elonet.finna.fi/Search/Results?lookfor=teatteri&type=AllFields&… Silloin voit erikseen klikkailla haun ylälaidan Katso myös -laatikon antamia teatterivaihtoehtoja.
Radio- ja televisioarkiston RITVA-tietokannasta voi myös olla apua televisio-...
