Suomalaisista kirjoista teemaan voisivat sopia seuraavat teokset:
Anni Kytömäki: Kultarinta (muutkin Kytömäen kirjat liittyvät läheisesti luontoon)
Arto Paasilinna: Jäniksen vuosi
Veikko Huovinen: Havukka-ahon ajattelija
Katri Rauanjoki: Lenin-setä ei asu enää täällä
Johanna Sinisalo: Linnunaivot
Timo Polari: Murhenäytelmä Grönlannissa
Käännöskirjallisuuden joukosta teemaa käsitellään esimerkiksi seuraavissa teoksissa:
John Williams: Butcher's Crossing
Delia Owens: Suon villi laulu
Eowyn Ivey: Maailman kirkkaalle laidalle
Velma Wallis: Kaksi vanhaa naista, Lintutyttö ja mies joka seurasi aurinkoa
M. J. McGrath: Jään muisti
Bea Uusma: Naparetki - minun rakkaustarinani
Emma Hooper: Etta ja Otto ja Russell ja James
Jon Krakauer...
Etsimäsi henkilö on hyvin todennäköisesti historioitsija Tony Lurcock. Hän on laatinut kolme kirjaa brittiläisten matkakokemuksista Suomessa. Kaksi ensimmäistä teosta ovat "Not So Barren or Uncultivated: British Travellers in Finland 1760-1830" (2010) ja "No Particular Hurry: British Travellers in Finland 1830-1917" (2013). Uusin Lurcockin teoksista on "A Life of Extremes: The British Discover Modern Finland 1917-1941" (2015).
Lurcockin teoksia ei valitettavasti ole käännetty suomeksi, mutta teossarjan kaksi ensimmäistä osaa löytyvät esimerkiksi Vaski-kirjastojen kokoelmista. Lurcockin suomennettu artikkeli "'Ihana kuin Lapin yö': Varhaisia englantilaisia matkamiehiä Lapissa" löytyy kuitenkin teoksesta "Lapin tuhat tarinaa: Anto Leikolan...
Elämäkerrat, kuten muukin kirjastoaineisto, valitaan monen kriteerin perusteella, joista yksi on yleinen kiinnostavuus: kokoelmaan pyritään hankkimaan aineistoa, jolle oletetaan löytyvän käyttäjiä. Julkaistavasta kirjallisuudesta kirjastot saavat tietoa niin ikään monin tavoin: sopimustoimittajiltaan, kirjankustantajilta, lehdistä, kirjastonkäyttäjiltä - ja niin edelleen. Elämäkerrat kuuluvat kirjastojen suosituimpiin tietokirjallisuuden osa-alueisiin, joten erilaisten henkilöhistoriallisten teosten hankintakynnys on melko alhainen.
Olisiko kyseessä ollut grafiittipuikko eli kynä, joka on kokonaan lyijykynän sisuksen grafiitista tehty?
Muutkin lyijykynät katkovat helposti lyijynsä kolautuksesta tai lattialle pudotessaan. Mitä pehmeämpi kynä, sitä helpommin sisus katkeaa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Lyijykyn%C3%A4
Kansallisen audiovisuaalisen arkiston Elonet-tietokannan (http://www.elonet.fi/) mukaan Elämän vonkamies -elokuvan alkutekstien aikana soi Jani Uhleniuksen säveltämä kappale Taivalkoskiballadi eli Savottasinfonia.
Lisää tietoa ko. elokuvan musiikista: http://www.elonet.fi/title/ek2i2o/muut
Kirjastonhoitajalla ei ole tarvittavaa asiantuntemusta vastata metsän omistamiseen liittyviin asioihin ja vastuisiin. Metsänomistajan oikeuksista ja velvollisuuksista kerrotaan melko kattavasti Metsäkeskuksen sivuilla. Metsäkeskuksella on myös asiakaspalvelu, johon voi ottaa yhteyttä metsänomistajuuteen liittyvissä asioissa. Lainsäädännöllisesti metsänhoitoa säätelee metsälaki.
Metsäkeskus: Tietoa oikeuksista ja velvollisuuksista https://www.metsakeskus.fi/fi/metsan-kaytto-ja-omistus/oikeudet-ja-velv…
Metsäkeskuksen asiakaspalvelun yhteystiedot: https://www.metsakeskus.fi/fi/tietoa-meista/yhteystiedot-ja-toimipisteet
Metsälaki: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1996/19961093
Kirjastoauto kulki aivan normaalisti maanantaina. Varattua aineistoa pidämme kaksi käyntikertaa kullakin pysäkillä mukana. Tässä kyseisessä tapauksessa asian saisi varmistettua soittamalla Kirjastoauto-osastolle p. 09-31085602, osastolla on päivystys klo 9-15.
Martin Sorrell on kääntänyt Baudelairen Le Spleen de Paris -kokoelman englanniksi nimellä Paris Spleen. Tässä kokoelmassa on mukana myös englanninnos Un hémisphère dans une chevelure -runosta.
Paris Spleen löytyy Helmet-kirjastojen kokoelmista:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2060583
Darren Shanin teokset Kauhun tunnelissa, Friikkisirkus
ja Vampyyrin oppipoika ovat ilmestyneet kustannusosakeyhtiö Tammen suomentamina nuortenkirjoina. Uusin näistä eli Kauhun tunnelissa on sarjan kolmas osa ja se on ilmestynyt kuluvan vuoden 2003 maaliskuussa.
http://www.tammi.fi/asp/empty.asp?P=3143&VID=default&SID=22133284983330…
Sarjan viides ja kuudes osa ovat tosiaan jo olemassa alkuperäiskielellä eli englanniksi. Viides osa on nimeltään Trials of death ja kuudes The vampire prince. Näiden teosten suomennoksesta voi tiedustella kustannusosakeyhtiö Tammelta vaikkapa yleisen kirjallisuuden palautelomakkeella http://www.tammi.fi/asp/empty.asp?P=180&VID=default&SID=221332849833304…
Darren Shanin kirjasarja tullaan...
Kaipaamaasi teosta ei käytettävissämme olevin keinoin löytynyt. Muinaisen Egyptin hallitsijoiden nimiä löytyy jonkun verran esimerkiksi Ihmiskunnan ajantiedosta (1965) tai vaikka Historian suursanakirjasta (1998). Mutta jo näitä hakuteoksia selaamalla huomaa, kuinka nimien kirjoitustapa vaihtelee, aika lienee suurin vaikuttaja muuttuneeseen käytäntöön. Internetistä löytyy runsaasti aiheeseen sopivia sivuja, mutta lähinnä englanniksi (esim. Multilingual Egyptological Thesaurus http://www.ccer.ggl.ruu.nl/thes/pirei11.html).
Kannattaisi ottaa yhteys Suomen egyptologiseen seuraan (Fredrikink. 79 C 44, Hki) tai Kotimaisten kielten tutkimuslaitokseen, jotta saisi varmuuden mahdollisesta suomenkielisen kirjoitusasun standardista.
Espoon kaupunginkirjaston omatoimikirjastoista on lisää sivulla http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Omatoimikirjastot
Asiakkaat ovat ottaneet omatoimi-palvelut vastaan tyytyväisinä.
Palvelujen käyttöä seurataan tarkasti, mutta toistaiseksi ei tilastotietoa käytön kasvusta omatoimisuuden myötä ole vielä saatavilla.
Yrjö Varpion Väinö Linna -elämäkerta huomauttaa, että aktiivisessa lukuharrastuksessaan "Linna oli suomennosten varassa" (s. 147) ja että "Kielitaitoa Linnalta puuttui" (s. 511). Toisaalta käsitellessään Linnan omatoimisia yrityksiä täydentää kansakouluopintojaan Varpio mainitsee kirjailijan opiskelleen saksan alkeita ja muistelleen aloittaneensa myös englannin kielen kirjeopiston. Saksan kieleen Linna oli tutustunut jo rintamalla, ja sodan jälkeisissä opinnoissaan hän pääsi niin pitkälle, että saattoi toimittaa yksinkertaisia asioita työpaikalleen Finlaysonin tehtaalle saapuneiden saksalaisten asentajien kanssa. Myöhemmin Linnan yritykset lukea ja kirjoittaa saksaa eivät kuitenkaan kunnolla luonnistuneet, ja parilla Saksan-matkallaan hän...
Kyseisten kahden kirjan lisäksi sarjasta on Koskivuori-sarjasta on vuonna 2000 ilmestynyt kolmas osa, Kielon jäähyväiset. Otavan syksyn uutuuskirjaluettelossa, jossa esitellään Ruiskukkaseppele, kerrotaan sarjan kasvavan viisiosaiseksi.
Tilastokeskuksen väestörakennetaulukoista löytyy tämä tieto. Viime vuoden lopussa vuonna 1947 syntyneistä oli elossa 77 925 ihmistä:
http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/055_v…
Kyseessä on niin sanottu Tuntemattoman sotilaan rykmentti (JR 8), joka toimi kantakortissa mainitulla 8. Prikaatin nimellä ennen jatkosodan alkamista.
Mauno Jokipiin ja Kimmo Sorkon teoksessa "Tuntemattoman sotilaan rykmentti: jalkaväkirykmentti 8:n historia" mainitaan, että elokuun alkupuolella 1941 JR 8:aan lankesi sekä ylennyksiä että ensimmäinen "mitalisade", joka sisälsi 32 ensimmäisen luokan ja 140 toisen luokan Vapaudenmitalia. Yleisinä perusteina olivat taisteluissa osoitettu kunto ja urhoollisuus. Tätä ennen JR 8 oli edennyt divisioonansa kärkirykmenttinä ja oli ollut torjumassa maihinnousuyritystä Lunkulansaaressa.
Edelleen, Petroskoin valtauksen kunniaksi lokakuun alkupuolella rykmentille jaettiin ensimmäisen luokan...
Sudet ovat laumaeläimiä, joilla on tarkat reviirit. Ne merkitsevät reviirinsä rajat hajuposteilla ja puolustavat aluetta muilta lajitovereiltaan. Lauman hajuposti on vakava varoitus vieraille susille loitolla pysymisestä. Laumojen kohtaaminen voi johtaa taisteluun, häviäjän kuolemaan ja kannibalismiin. Sudet siis saattavat syödä laumojen välienselvittelyissä kuolleitten laijotovereidensa ruhoja.
On myös viitteitä siitä, että sudet saattavat nälkäänsä syödä esimerkiksi metsästäjien ansalankoihin kuolleita lajitovereitaan. Tätä käyttäytymistä on esiintynyt dokumentoidusti ainakin Alaskassa.
Lisätietoja ja lähteitä:
Pulliainen, Erkki Suomalainen susi (2019)
Artikkeli susien lajinsisäisestä väkivallasta Alaskassa
Suomen jääkiekkomaajoukkueen 1995 voittama MM- pokaali on Suomen jääkiekkomuseossa. Museon osoite on Vapriikki, PL 487, 33101 Tampere, Puh. (03) 3146 6966.
Curt Lindström on tosiaan saanut myös henkilökohtaisen mitalin. Sen kohtalo ei ole tiedossa, kerrottiin jääkiekkomuseosta.
Todennäköisesti mitali on edelleen hänen omistuksessaan.
Kyseessä on Kyllikki Villan runo teoksesta Koipitoipilas (Like 2009).
Tässä runo vielä kokonaisuudessaan:
Vanhuus
voiko se olla näin hupsu ja kevyt
juokaamme samppanjaa
Tukekaa te nuoret
kun horjumme
Vaalikaamme hyviä ajatuksia
Ja jos pahoja tulee mieleen
silloin, sanoo Dalai Lama
on syytä vaihtaa näkökulmaa.
