Etsitty kirja lienee Tord Nygrenin Vekkuli ja hänen veljensä (Weilin+Göös, 1987). Siinä nokkela Vekkuli palauttaa kuninkaalle noitien varastaman lyhdyn, kultasarvisen pukin ja ruusuliivin - ja saa palkaksi kuninkaan herttaisen tyttären.
Etsimänne Aale Tynnin runo Hellaan laakeri löytyy ainakin Aale Tynnin runokokoelmasta Ylitse vuoren lasisen (1949). Lisäksi runon löytää Aale Tynnin kootuista runoista vuodelta 1977 (WSOY). Runo sisältyy myös esimerkiksi antologioihin Runo on vapaa : radiokuuntelijoiden suosikkirunot (toim. Satu Koskimies ja Juha Virkkunen, Otava, 1996), sekä teokseen Tämän runon haluaisin kuulla 2 (toim. Satu Marttila, Juha Virkkunen, Mirjam Polkunen, Tammi, useita painoksia).
Lähde:
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/welcome
https://fennica.linneanet.fi/vwebv/searchBasic
Valtaosa Wikipedian artikkeleista pitää paikkansa.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/05/03/voiko-wikipediaan-luottaa-tark…
https://www.savonsanomat.fi/teemat/tiede/Voiko-Wikipedian-artikkeleihin…
Työterveyslaitoksen sivulla todetaan, että Covid-19-tautia vastaan FFP-suojaimia käytetään kertakäyttöisinä.
Muuta käyttöä, kuin tartuntatautien torjuntaa varten, suojaimessa on merkintöjä. Nämä merkinnät kerrotaan myös sivulla.
Sivun osoite:https://hyvatyo.ttl.fi/koronavirus/ohje-suu-ja-nenasuojus?_ga=2.3161964…
Kaikkia uralilaiseen kielikuntaan kuuluvia kieliä yhdistää se ominaisuus, että niissä ei ole kieliopillista sukua.
"Pitkälle sodanjälkeisiin aikoihin saakka oli tavallista eri kieliä (mm. uralilaisia) kuvattaessa mainita, että niissä ei ole kieliopillista sukua, vaikka tämä kategoria esiintyy maailman kielten selvässä vähemmistössä (jos kohta juuri sellaisissa historiallisesti tärkeissä kuin indoeurooppalaiset ja seemiläiset)."
Lähde:
Jaakko Anhava, Maailman kielet ja kielikunnat
Helsingissä pianoja on ainakin Kirjasto 10:ssä sekä Itäkeskuksen ja Töölön kirjastoissa. Kirjasto 10:ssä digitaalipiano sijaitsee erillisessä huoneessa, jota voi varata numerosta 09 3108 5000. Töölön sähköpianoa voi varata numerosta 09 3108 5725. Itäkeskuksessa ei ilmeisesti erillistä ajanvarausta tarvita.
Pahoittelemme vastauksen viipymistä. Helsingissä on ollut nverkkoyhteysongelmia. Kirjasi näyttää olevan edelleen nouto-tilassa ja täten noudettavissa huomenna.
Kalle Könkkölä toimi pitkään vammaisten henkilöiden ihmisoikeusjärjestö Kynnys ry:n toiminnanjohtajana. Järjestön sivuilta löytyy sen nykyinen henkilöstö:
https://kynnys.fi/
Vammaisjärjestöjen yhteistyöjärjestön Vammaisfoorumi ry:n sivujen kautta löytyy myös eri järjestöjen toimijoita:
https://vammaisfoorumi.fi/
Kaikkien kysymysten kohdalla ei ole merkitystä sillä, missä kysyjä asuu, mutta aika usein kysymykset ovat sillä lailla paikallisia, että ne on järkevää kohdentaa kysyjän asuinkunnan mukaan. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on mukana paljon kirjastoja, jolloin vastaajaksi saadaan näin usein paras asiantuntija. Kaikki Suomen kirjastot eivät kuitenkaan ole mukana ja näissä tapauksissa kysymykseen pyrkii vastaamaan joku mukana olevista kysyjän kotikunnasta riippumatta. Kotikuntaa ei siis kysytä pelkästä uteliaisuudesta tai tilastojen takia. En osaa sanoa, joko kaikista Suomen kunnista on tullut ainakin yksi kysymys, mutta aika monista varmaan on.
Heikki Poroila
Neulan voi löytää heinäsuovasta, jos siellä sellainen on. Ilman asianmukaisia apuvälineitä se voi kuitenkin olla hankalaa ja aikaavievää. Suosittelen siis metallinilmaisimen käyttämistä.
Sanakirjat määrittelevät neulan etsimisen heinäsuovasta turhan työn tekemiseksi, joten sellaiseen ei kannata ryhtyä ilman hyvää syytä. Mikäli heiniä on tarkoitus käyttää kotieläinten ruokkimiseen, mahdolliset neulat ja naulat kannattaa etsiä ja poistaa ennen tarjoilua - terävät esineet voivat aiheuttaa eläimille vakavia sisäelinvaurioita.
Teoksessa Aavan meren tuolla puolen : tutkielmia siirtolaishistoriasta (Turun yliopisto, 1996) on Nina Östdahlin artikkeli "Tiedonkulku jatkosodan aikana Suomen ja Yhdysvaltojen välillä". Artikkeli perustuu pitkälti amerikansuomalaisen Raivaaja-lehden tietoihin. Östdahlin mukaan kirjeposti oli hidasta ja ongelmallista. Korttien, kirjeiden ja pakettien perillemeno kesti useita kuukauisa jo syksyllä 1941, ja 1942 postinkulku hidastui entisestään. Posti kulki vain Suomesta Yhdysvaltoihin, ei Yhdysvalloista Suomeen. Sensuuri palautti kirjeet lähettäjilleen huomautuksella, ettei posti kulje Yhdysvaltain vihollisen miehittämiin maihin. Vuonna 1943 kirjeyhteydet ilmeisesti katkesivat kokonaan. Raivaaja-lehdessä mainitaan marraskuussa 1943 vain...
Kyseessä lienee yhtyeen The Kristet Utseende kappale Janne, albumilta Sug och Fräls (2008). Ajankohta sopii ja bändi on ruotsalainen. Kertosäkeessä lauletaan ’här kommer Janne, han är sexmaskin/han är så fin så fin så fin’.
Sellon Pajassa on julistetulostin. Ensimmäiselle kerralle olisi varattava opastusaika paikan päällä tai numerosta 09 816 57607!
Julistetulostimella voi tulostaa julisteita ja valokuvia. Tulostimeen pitää tuoda omat paperit. Tulostus on rajoitettu 20 arkkia/asiakas/viikko. Sopivia ovat esim. Canon Plus II PP-201, Glossy A3, 260 g/m2 ja Clas Ohlson Glossy A3, 270 g/ m2. Julistetulostimessa käytettävien paperien pitää olla kiiltäviä. Laitteen malli on EPSON Stylus Pro 4900 A2.
Julistetulostin on kytketty Mac-tietokoneeseen, jossa on iMac Adobe Creative Cloud -ohjelmapaketti, josta löytyy mm. Photoshop, Premiere Pro, InDesign, Illustrator ja Dreamweaver. Oheiset tiedot on otettu helmetistä Sellon kirjaston sivuilta.
Varauksen maksimipituus...
Fyysistä lehden numeroa voi skannata kirjastossa - nyt poikkeusaikanakin - ja lähettää skannaustiedostot sitten kirjastosta sähköpostilla.
Skannaaminen ja sähköpostin lähettäminen ovat maksuttomia palveluja.
Useista lehdistämme on myös e-lehtiversio asiakkaittemme käytössä. Katso lisää osoitteessa helmet.fi
Kysymyksessä annetuista tiedoista emme voi päätellä mistä lehdestä ja numerosta on kyse, siksi emme voi heti vastata tarkasti.
Tiesittehän myös että jos huomaatte tarvitsemanne lehden numeron olevan saatavilla jossain Espoon kirjastossa, voitte myös varata kyseisen lehden numeron Helmet.fi -palvelussa kirjastokortin numeron ja pinkoodin avulla.
Lääketieteellisestä lähdeaineistosta onnistuin löytämään vain yhden vahvistetun - ja ainutkertaiseksi raportoidun - tapauksen siamilaisista kolmosista, eikä tämäkään raskaus edennyt synnytykseen saakka (ks. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/15970906).
Kyseinen katkelma on Alfred Tennysonin (1809 - 1892) runosta Ulysses vuodelta 1833 (julk. 1942).
Englanniksi kohta kuuluu näin:
... my purpose holds
To sail beyond the sunset, and the baths
Of all the western stars, until I die.
Koko runo löytyy englanniksi helposti netistä. Runon on suomentanut Yrjö Jylhä ja suomennos on luettavissa teoksesta Maailmankirjallisuuden kultainen kirja. [3] : Englantilaisen kirjallisuuden kultainen kirja / toimittanut Eino Railo (Porvoo, 1933).
Alfred Tennysonista ja hänen runostaan Ulysses on saatavilla runsaasti tietoa englanniksi sekä netissä luettavissa olevista lähteistä että Tennysonia käsittelevistä kirjoista, joita esimerkiksi pääkaupunkiseudun HelMet-tietokannasta löytyy kuusi kappaletta. Suomeksi...
Vuonna 1835 ilmestynyttä Kalevalan vanhaa versiota pidetään ensimmäisenä suomenkielinenä teoksena, joka on käännetty kokonaan toiselle kielelle. Vanhan Kalevalan käänsi suomesta ruotsiksi M. A. Castrén vuonna 1841.
Jo tätä ennen Vanhasta Kalevalasta on ollut olemassa julkaisematon, ruotsinkielinen raakakäännös vuonna 1935. Lisäksi Kalevalan ensimmäisen runon 20 säettä on julkaistu Opetatud Eesti Seltsin pöytäkirjojen 1. Vihkossa vuonna 1940.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannassa ensimmäinen suomesta muulle kielelle käännetty teos on Lönnrotin kokoama Kanteletar, taikka, Suomen kansan wanhoja lauluja ja wirsiä. Tässäkin tapauksessa kyse on kuitenkin vain teoksen käännetystä osasta. Valikoima...
Nimi Ooda (Oda lienee sen muunnelma) ei näytä sisältyvän erilaisiin Suomessa ilmestyneisiin etunimihakuteoksiin. Nimihän on germaanista (muinaissaksalaista) alkuperää, nykysaksassa sen muotoja ovat mm. Uta, Utta, Ute. (Duden :
Der grosse Vornamenlexikon). Nimeä Oda on myös käytetty Ranskassa. Siellä ei tiettävästi ole samanlaista 'puolivirallista' nimipäiväkalenteria kuin meillä Suomessa, mutta eräs ranskalainen nettisivu (http://www.lexilogos.com/noms_prenoms.htm) antaa Odalle ja sen monille muunnelmille (Odette, Odetta, Odian) nimipäiväksi huhtikuun 20 päivän. Odaa on myös käytetty venäläisen Svoboda-naisennimen lyhennelmänä (N.A.Petrovskij: Slovar russkih litsnyh imen).
Nimipäiväkalenterimme perustuu pyhimyskalenteriin. Laajemmissa...
Mikäli et ole käyttänyt korttia useaan vuoteen, tietosi on poistettu kirjaston asiakasrekisteristä. Tämä on todennäköinen syy siihen, että pin-koodin palautus ei onnistu.
Käy missä tahansa Helmet-kirjastossa ja varaa mukaan voimassa oleva henkilötodistus. Saat uuden kortin odottaessa.
http://www.helmet.fi/fi-FI
