Kirja voisi olla Diana Wynne Jonesin Rönsyilevä talo. Se sijoittuu samaan maailmaan kuin kirjailijan aiemmat romaanit Liikkuva linna ja Leijuva linna.
Rönsyilevässä talossa Sempronia-täti lähettää päähenkilö Charmainin huolehtimaan isosedän talosta.
Kysyin asiaa Poliisimuseosta ja sieltä vastattiin näin:
Yritin salapoliisityönä etsiä tietoja mikä voisi olla alkuperäinen tapaus, mutta eipä löytynyt. Tapaus on voi olla muualta kuin Suomesta, esim. Norja/Ruotsi? Löysin netistä tuon kirjan mistä pystyi lukemaan tapahtumia, mutta mitkään hakusanat eivät löytäneet vanhoissa suomalaisissa sanomalehdissäkään jutun juurille. Eipä Rikosmuseon aineistosta löydy vastaavia juttuja.
Sanomalehdet ovat oiva lähde päästä alkuun, kun etsii tietoa henkirikoksista, mutta tietenkin pitäisi olla joku lähtökohta, mitä ja mistä etsii, esim. paikka tai tässä tapauksessa ehkä ajankohta olisi paras. Esim. itsenäisyyden alussa sanomalehdissä kirjoitettiin hyvin seikkaperäisesti tapauksista ja jos se eteni...
Äänitetietokanta Fono.fi:n hakutulosten mukaan kyseessä näyttäisi olevan kansanlaulu, joka äänitettynä tunnetaan esim. nimillä Matin muija, Matin Maija, Matin muijan kuolema, Sattui kerran vahingossa Matin muija kuolemaan ja myös Lehmän annan papille.
Yksi äänite löytyy Jyväskylän yliopiston arkistosta: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/32038 Yliopiston tietueesta löytyy esim. kyseisen version nuotinnos ja sanat: "Sattui kerran vahingossa Matin muija kuolemaan. Tuosta Matti pappilahan rovastille kertomaan."
Laulusta on kysytty palvelussamme aiemminkin. Kirjastonhoitajan aikaisempi vastaus kuuluu:
Matin muijan kuolema on suomalainen kansanlaulu. Painettuna se löytyy ainakin Johannes K. Lindstedtin kokoaman kirjan Laululipas : Suomen...
Valitettavasti Rantsun eli Rantavitikan yhteiskoulun historiikki odottaa vielä tekijäänsä.
Juhani Lassila väitöskirjassaan käsittelee lyhyesti myös Rantavitikan yhteiskoulun historiaa.
http://jultika.oulu.fi/files/isbn9514264541.pdf
Ylen uutisessa 95-vuotias Elovena-tyttö vaihtaa kansallispukunsa siniseen mekkoon – "Elovena on valmis kansainvälistymään kerrotaan, että Raision mukaan uudella ilmeellä halutaan korostaa brändin suomalaisuutta ja ajassa elämistä.
"Uusi sininen mekko viestii ajassa elämisestä, moderniudesta ja suomalaisuudesta, Raision markkinointijohtaja Mikko Lindqvist sanoo.
Raisio halusi päivittää 95-vuotiaan Elovena-tytön tähän päivään samalla, kun yhtiö lähtee kasvattamaan kansainvälistä kauraliiketoimintaansa."
Elovena-tytön historiaan voit tutustua sivustolla Elovena – Saa Syödä
Hyvin monissa nuortenkirjoissa pohditaan seksuaalisuutta ja seksiä, jollakin lailla varmaan kaikissa, joissa kuvataan seurustelusuhteita, ja aika harvoissa loppujen lopuksi päästään itse asiaan. Monet Seksiä-listallanne olevista kirjoista ovat juuri sellaisia.
Kilttiä seurustelua on esimerkiksi Jyri Paretskoin Shell's Angles -sarjassa, Marko Kitin Oliivitytössä, Jenny Hanin ja Estelle Maskamen kirjoissa, ja humoristista poikanäkökulmaa on ainakin Kaj Korkea-ahon ja Ted Forsströmin Zoo-sarjan kirjoissa Sydänkohtauksia ja Rakkautta plz, miksei myös vanhoissa Bertin päiväkijoissa, joita vielä muutamia Kuopion kirjastoista löytyy.
Suomeksi on hiljan ilmestynyt ruotsalaisen aatehistorioitsijan Karin Johannissonin teos "Melankolina huoneet". Turkulaisen kulttuurihistorioitsija Kirsi Tuohelan väitöstutkimus "Huhtikuun tekstit" (2008) käsittelee kolmea naiskirjailijaa, Victoria Benedictssonia,Amelie Skramia ja Laura Marholmia, juuri melankolian näkökulmasta. Hänen lähdeluettelostaan löydät lisää tutkimuskirjallisuutta. Tuohelan artikkeli löytyy mm. teoksesta "Kulttuurihistoriallinen katse" (2010). Artikkelikokoelmassa "Nostalgia: kirjoituksia kaipuusta, ikävästä ja muistista" (2007) voi myös olla hyötyä. Ruotsalaiselta uskontotieteilijä Owe Wikströmiltä on suomennettu teos Kaipauksen puolustus (2010). Norjalaisen Espen Hammerin pieni teos "Melankoli: en filosofiks esse...
Lupaa ei tarvita, ohjelmia voi vapaasti katsoa ja näyttää esim. tilaisuuksissa ja oppitunneilla, Suomessa ja ulkomailla. Tässä vielä linkit Kirjastokaistalle ja tietoa Kirjastokaistasta -sivulle:
https://www.kirjastokaista.fi/
https://www.kirjastokaista.fi/tietoa-kirjastokaistasta/
Tekstin nimi on Vaikea risti ja se löytyy internetistä useammastakin paikasta, esimerkiksi erinäisten seurakuntien sivuilta ja blogeista:
http://www.polvijarvi.svk.fi/?sid=12&tid=1210
http://kutomapiiri.vuodatus.net/blog/1950693/vaikea-risti/
Tekijäksi mainitaan Hilja Karhula, mutta hänen teoksiaan ei löydy esimerkiksi Fennicasta.
Vuoden 1870 vihkopainoksessa Vilukselan Vitka -runo on samassa muodossa kuin myöhemmissäkin:
"Vilukselan Vitka
ja Viuvalan Pispa,
Syvän-ojan Sonni
ja Sylvinän Jalli!
Ralla ralla laa!
Syvän-ojan Sonni
ja Sylvinän Jalli!
Ralla ralla laa!"
Teos löytyy digitoituna Doriasta: https://www.doria.fi/handle/10024/59086. Mainittu kohta on toisen vihkon sivulla 128.
Historiallisesti valaita on pyydytetty ensisijaisesti ravinnoksi. Inuiitit söivät valassaaliinsa tarkkaan ja siitä, mikä ei ollut syötävää, tehtiin tarvekaluja. 1800-luvulla valaanpyynnin pääsyynä oli valaanrasva, jota käytettiin muun muassa polttoöljynä.
Valaanpyynnin kansainvälinen sääntely alkoi vuonna 1931. Nykyisin pyyntiä rajoittavat monet kansainväliset ja alueelliset sopimukset.
Lähteet:Yle: Valasjahti ennen ja nytWikipedia: Valaanpyynti
Nykyään puhuttavia saamenkieliä on yhdeksän. Suomen alueella puhutaan pohjoissaamea, inarinsaamea ja koltansaamea, joista pohjoissaamella on määrällisesti eniten puhujia.
Ihastumiseen ja rakkauteen liittyviä fraaseja Suomessa puhuttavilla saamenkielillä löydät tästä Saamelaiskäräjien Sámas muinna -projektin tuottamasta sanakirjasesta. Jos norja taittuu, löydät samat fraasit myös etelä- ja luulajansaameksi täältä.
Myös Ylen Sano se saameksi -fraasisanakirjasta löytyy rakkaudelle oma osionsa.
Toivottavasti näillä eväillä tunteiden tunnustaminen onnistuu!
Kuvauksen perusteella kyseessä on varmaankin Kaari Utrion Rakas Henrietta, joka sijoittuu 1840-luvun Helsinkiin. Kirja ilmestyi Tammen kustantamana 1977, ja äänikirjana 1996.
Kustaa Vilkunan teos ”Etunimet” (Otava, 2005) kertoo, että nimi ”Joonatan” on peräisin hepreankielisestä muodosta ”Jonathan”, jonka merkitykseksi on tulkittu ’Jahve antoi’ tai ’Jumalan lahja’. ”Raamatussa” nimi esiintyy kuningas Saulin vanhimmalla pojalla. 1980-luvulla nimen suosio kasvoi, vuonna 2002 se oli suomenkielisten poikiennimien listalla sijalla 30.
”Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön” (Gummerus, 2007) kertoo, että nimi ”Lenni” on lyhennelmä ruotsalaisesta nimestä ”Lennart”, joka puolestaan on peräisin nimestä ”Leonard”. Sen merkitys on ’rohkea leijona’. Etunimeä ”Lenni” annettiin 1900-luvun alussa, mutta sitten se harvinaistui, ennen kuin 1990-luvun lopulla sen vuosio alkoi kasvaa, ilmeisesti Lenni-Kalle Taipaleen myötä.
Valitan, että vastaus on viipynyt. Suomen tasavallan presidenteistä on julkaistu tavallisia, yksityisluontoisia kuolinilmoituksia. Ilmoituksissa surijoina ovat olleet omaiset. Valtiolliset surun- ja kiitollisuudenosoitukset ovat olleet sitten erikseen. Mahdollisia lisätietoja käytännöistä voi tiedustella Tasavallan presidentin kansliasta.
Esimerkkejä kuolinilmoituksista:
K.J. Ståhlberg HS 24.9.1952
Urho Kekkonen HS 4.9.1986
J. K. Paasikivi HS 16.12.1956
Muiden presidenttien kuolinilmoituksia voi käydä etsimässä mikrofilmatuista lehdistä, joita voi vapaasti käyttää esimerkiksi Kansalliskirjastossa. Helsingin sanomia myös Pasilan kirjastossa.
Tasavallan presidentin kanslia:
http://www.president.fi/public/default.aspx?nodeid=44834&...
Opetushallituksen Opintopolku-portaaliin on koottu korkeakoulujen antamia tietoja koulutuksistaan. Sen mukaan oikeustieteen ylemmän korkeakoulututkinnon (maisteri) suoritusaika on 5 vuotta: https://opintopolku.fi/konfo/fi/koulutus/1.2.246.562.13.000000000000000….
Tilastotietoa tutkintojen suoritusajoista en onnistunut löytämään. Tilastokeskus (https://stat.fi/tup/tilastotietokannat/index.html) tilastoi koulutusasioita monin tavoin, mutta ei tältä kantilta.
Etsitty runo lienee Oiva Paloheimon Lapsen sydän, vaikka aivan sanatarkasti se ei kysymyksessä esitettyä vastaakaan:
- "Tänne, pohjaan sydämen,
äidinkuvan ihanan
hymys katse Jumalan."
---
Tuuli hiekan hajoittaa,
sydän äidin pitää saa."
Jeesus-lapsesta ja savilinnusta kertovasta vanhasta suomalaisesta legendasta on olemassa useita hieman toisistaan poikkeavia versioita. Esimerkiksi Savilinnut-niminen variantti löytyy Aatto Kaljusen, Briitta Karemon ja Taimi Metsikön Aapisesta (Valistus, 1959). Martti Haavion kirjassa Luojan linnut ja muita karjalaisia pyhäintaruja (WSOY, 1957) se esiintyy nimellä Luojan linnut. Kotikasvatuskeskuksen julkaisemassa kirjassa Vuorokeskusteluja (1922) sen on kuvaelmaksi muokannut Arvid Lydecken nimellä Jeesus-...
"Taas Liisa nakellut on niskojaan, ja Pekka kiusaa siskojaan, ne kirjaan merkitään" alkaa laulun "Tonttu Torvinen" 2. säkeistö. Laulun on säveltänyt Matti Siitonen ja sanoittanut Vexi Salmi.
"Kas omenat ja namuset nyt tarjotaan! Livekala, kakut, joulupuuro, kutsulle ei saa nyt olla kuuro" lauletaan laulun "Juhla on verraton" (Nu har vi ljus här i vårt hus) 3. säkeistössä. Laulun on säveltänyt J. Ölander ja suomenkieliset sanat on tehnyt Rafael Hertzberg.
Aki Arponen kirjoittaa Raito 1, 1993 lehdessä tällä otsikolla Ivalon seudun pronssisolkilöydön alkuperästä. Hän toteaa lyhyesti että:
Vaga-joen aluetta ympäristöineen kutsutaan vanhoissa venäläisissä kronikoissa "taipaleentakaiseksi" ja sen asukkaita "taipaleentakaisiksi tsuudeiksi".
Ivalosta Rahajärveltä löydetty solki sijoittuu valutekniikaltaan tuolle alueelle, Pohjois-Venäjälle, Vienanjoen sivujoen Vagan alueelle.
Näillä tsuudeilla oli vilkkaat kauppayhteydet Pohjoiskalotille 1000-1200-luvuilla mutta nimikin on jo hävinnyt. Pieni suomalais-ugrilainen kansa siis.
Saamelaisessa tarinaperinteessä tsuudit ovat viholaisia joita vastaan saamelaiset sankarit käyvät ovelin vastatoimin. Kts. esim. TIENNÄYTTÄJÄ [Videotallenne] = Pathfinder /...
