Maailmassa on 45 sisämaavaltiota eli valtiota, joiden rajoilta ei ole suoraa yhteyttä merelle. (Tai 44, jos huomioidaan, että kaikki maailman maat eivät ole tunnustaneet Kosovon itsenäisyyttä.) Löydät listan sisämaavaltioista allaolevista linkeistä.
Maailman suurin sisämaavaltio on Kazakstan. Uzbekistan ja Liechtenstein ovat ainoat valtiot, joiden kaikki rajanaapuritkin ovat sisämaavaltioita.
Lähteet:
Sisämaavaltio - Wikipedia. https://fi.wikipedia.org/wiki/Sis%C3%A4maavaltio. Luettu 17.2.2022.
Landlocked Countries 2022. https://worldpopulationreview.com/country-rankings/landlocked-countries. Luettu 17.2.2022.
Kiljunen, Kimmo: Maailman maat - liput ja historia (2018).
Kollega ehdotti Margit Sandemon Jääkansan tarina -sarjan kirjaa Yön demoni. Juonikuvaus, alkuperäinen kansikuva ja julkaisuvuosi (1997) täsmäisivät.
Kirjan kuva ja lyhyt esittely sivulla https://www.risingshadow.fi/library/book/1154
Kirjaa on yksi kappale Helmet-kirjavarastossahttps://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2287424
Olisiko kyseessä voinut olla Terhi Ontto-Panulan kirja Ruokaa maailmalta / Terhi Ontto-Panula, Raija Puska WSOY, 2005 (951-0-28720-2).
Myös seuraava kirja kertoo venäläisestä tapa- ja ruokakulttuurista, mutta tämä kirja ei ole kookas: Venäläinen tapakulttuuri : perinteitä ja nykypäivää Helsinki : Suomi-Venäjä-seura, Venäjä-info, (951-97832-3-7)
Kyseessä on Marionin levyttämä kappale nimeltä Appi näki anopin. Laulu on alunperin ilmestynyt El Bimbo -LP-levyllä vuonna 1975. El Bimbo-pitkäsoitto on julkaistu myös cd-levynä vuonna 1999.
Sitaatti on alun perin Nietzschen kirjasta Götzen-Dämmerung, jonka Markku Saarinen on suomentanut nimellä Epäjumalten hämärä. Teoksen aloittaa 44 aforismin sarja otsikolla Aforismeja ja nuolia. Kysymyksessä mainittu sitaatti on peräisin sen kohdasta 12: "Jos meillä on elämän miksi, on meistä siedettävä miltei mikä tahansa miten."
Se voisi olla Ruscus aculeatus eli suomeksi Pikku Ruskus. Parsan sukuinen ja hyvin yleinen vihreä lisä kukkakimpuissa.
Lisäkkeet saattaisivat olla kukkia. Ruskus voi lisääntyä myös suvuttomasti eli lisäkkeet voisivat olla myös jotain muuta.
Varmempaa tietoa löytyisi varmaan viherkasvikirjoista tai kukkakauppiaalta kysymällä.
Netistä löytyi tietoa kasvista Linkki wikipediaan, linkki
Akseli, Suomen almanakassa 23.3.vuodesta 1900, sitä ennen vuodesta 1858 Aksel, joka on suomalainen asu almanakassa vuodesta 1739 olleesta Axelista. Nimi on tanskalaisperäinen uudelleenmuodostelma heprean nimestä Absalom "rauhan isä".
Justus (lat.oikeamielinen, rehellinen, vanhurskas), Uudessa testamentissa mies, jota ehdotettiin apostolksi. Katolisessa kirkossa Justus on neljäntoista pyhimyksen nimi. Suomen almanakassa 1708-1917 nimi oli 2.9. Päivä viittaa ranskaliseen v.350 virkaansa tulleeseen Lyonin piispaan, jonka kerrotaan 380-luvun alussa luopuneen virka-asemastaan ja eläneen erakkona kuolemaansa asti vuoteen 390.
Lähteet:Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja ja Vilkuna, Kustaa: Uusi suomalainen nimikirja
Näyttäisi siltä, ettei sanoja ole valitettavasti julkaistu missään, mutta ne löytyvät Viola-tietokannan mukaan valokopiona Suomen Jazz & Pop Arkiston kokoelmista. Suomen Jazz & Pop Arkisto sijaitsee Helsingissä, ja sen yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.jazzpoparkisto.net/yhteystiedot.php.
Inger ja Lasse Sandbergin Pikku Anna -kirjoja löytyy kansallisbibliografia Fennicasta https://fennica.linneanet.fi seuraavat:
Missä on pikku Annan koira (kustantaja Weilin+Göös 1973), Pikku Anna ja salaperäiset siemenet ( Weilin+Göös 1980), Pikku Anna ja setä Riukuliini (Weilin+Göös 1972),Pikku Anna pelastaa Oskarin (Semic 1987), Pikku Anna siirtelee tavaroita (Weilin+Göös 1974), Pikku Anna, tule apuun (Weilin+Göös 1974), Pikku Annan joululahja (Weilin+Göös 1974), Pikku Annan palloleikit (Weilin+Göös, 1974), Pikku Annan sukellusretki (Weilin+Göös 1977).
Kustantajien yhteystietoja löytyy esim. Makupalat.fi:stä http://www.makupalat.fi/fi/k/645/hae?category=114636&sort=title&order=a…
ja Kirjastot.fi:stä https://www.kirjastot.fi/...
Kyseessä voisi olla Sandy Doylen teos Ihmisrauniot :naiset, joita rakastamme vihata, haukkua ja pelätä...ja miksi (Oy Scanria Ab, 2017). Doyle tutkii kirjassaan erityisesti amerikkalaismedian tapaa riepotella naispuolisten julkisuuden hahmojen elämää ja ongelmia. Doylen esimerkit yltävät Charlotte Brontën ja Sylvia Plathin kautta Britney Spearsin kaltaisiin viime aikojen tähtiin.
https://www.adlibris.com/fi/kirja/ihmisrauniot-9789525182507
Heinäseipäistä harvemmin on varmaankaan aitaa rakennettu, sillä ne on tarvittu pellolle, mutta kysyjä tarkoittanee ns. riukuaitaa. Puuproffan mukaan aitatyyppi tunnetaan Suomessa myös esimerkiksi nimillä: vinoaita, viisto-, piste- tai pistoaita, aidasaita, juoksuaita, panenta-aita, pinta-aita, suolso- tai suoltoaita ja särentäaita. Nykyisin käytetään myös nimeä "perinneaita".Aita rakennetaan asettamalla kaksi seivästä vierekkäin. Näiden väliin kiinnitetään aidakset eli riu'ut vinoon. Riu'ut kiinnitetään seipäisiin vitsaksilla. Aitaa voidaan tukea vinopuilla. Aidan nerokkuus piilee siinä, että vanhetessaan se vain tiivistyy, ja sitä voidaan korjata lisäämällä seipäitä ja aidaksia vanhaan aitaan. Aidasta on ollut olemassa erilaisia...
Matti Rossin käännöksessä Warwickin repliikki kuuluu kokonaisuudessaan näin:
"Juokoon sitten maa myös meidän veremme.
Tapan hevoseni, ellen pääse pakoon.
Mutta miksi seisomme ja valitamme
tappioitamme kuin pelästyneet akat,
vaikka vihollinen riehuu; miksi katselemme
tätä tragediaa ikään kuin näyttelijät
siinä rehkisivät pilan päiten? Polviltani
minä vannon Jumalalle, etten lepää
enkä miekkaa pane tuppeen ennen
kuin kuolema on sammuttanut katseeni
tai kohtalo on suonut koston tyydytyksen."
Shakespeare, William: Henrik VI, kolmas osa. Suom. Matti Rossi. WSOY, 2007.
Haminassa ei toiminut jatkosodan aikana varsinaista sotasairaalaa. Kyseessä on todennäköisesti Haminan alueella toimineen Jalkaväen Koulutuskeskus 17:n (Jv.Koul.K.17) sairaala, joka tunnettiin myös Haminan varuskuntasairaalan nimellä. Varuskuntasairaalaan toimintakertomus löytyy Kansallisarkiston digitaaliarkistosta. Valokuvia sairaalasta ei näyttäisi olevan puolustusvoimien SA-kuvien joukossa. Mahdollisia valokuvia voisi tiedustella esimerkiksi Haminan kaupunginmuseosta tai RUK-museosta.
Lisätietoja koulutuskeskuksen toiminnasta esim. Rela, M. (2006). Hamina, varuskuntakaupunki: 2 osa, [1930-luvulta 2000-luvulle]. Hamina: Kymimedia ja Jalkaväen koulutuskeskus 17:n asiakirjoista.
Kelan sivuilla kirpputorimyyntiä koskevaan kysymykseen on vastattu näin:
Toimeentulotuessa huomioidaan kaikki saatu tulo nettomääräisenä — riippumatta siitä, onko tulo verollista vai verotonta. Kaikki tulot täytyy siis lähtökohtaisesti ilmoittaa toimeentulotuen hakemuksella.
Jos tulo on vain vähäinen, sillä ei ole vaikutusta toimeentulotukeesi.
Vähäiseksi tuloksi katsotaan yksin asuvalta enintään 50 e/kk ja perheeltä enintään 100 e/kk. Tätä pienemmät myyntitulot eivät vaikuta toimeentulotukeen. Jos saatujen avustusten yhteismäärä ylittää 50 tai 100 euroa, tulona huomioidaan vain ylimenevä osa.
Eli jos asut yksin ja saat kirpputorilta tuloa yli 50 euroa kuukauden aikana, yli menevä osa vähentää toimeentulotuen määrää. Perheellisellä...
Eduskunnassa työskentelevien virkahenkilöiden etuisuuksista ei taida olla valmiiksi listausta missään. Eduskunnan sivuilta löytyy vain tämä vanhentunut virkaehtosopimus vuosilta 2014-2017: https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/julkaisut/Documents/ekj_2+2014.pdf
Tässä kuitenkin yleisellä tasolla listausta henkilöstöeduista. Kaikki edut eivät välttämättä koske koko virkakuntaa:
Veronalainen ravintoetu (eduskunnan ravintoloihin) 200 kertaa vuodessa, verotusarvo v. 2021 6,90e.
Työterveyshuolto.
Hammashoitokorvaus (300e sopimuskaudella).
Matkapuhelinetu.
Työaikajärjestely (liukuva työaika, etätyö).
Työmatkaetu (150e/vuosi).
Liikunta- ja harrastustoiminta eduskunnan tiloissa.
Sairaan lapsen hoitopalveluetu (vain tietyissä...
Valitettavasti näistä kirjailijoista ei ole mainintaa Näytelmäkirjailijamatrikkelissa eikä suomalaisissa kirjailijaluetteloissa, ei myöskään Kansallisbiografiassa tai Kansallisbiografian lähteissä. Suomalaisen kirjallisuuden seuran matrikkelista löytyy Anna Jungista seuraavat tiedot: syntynyt 2.8.1876 Oulussa ja kuollut 19.7.1929 Helsingissä. Hän on kirjoittanut Kaksinpuhelua oulunkielellä 1921 ja Annlis och andra barn 1918.
Lauri Pohjolasta löytyy SKS:n Suomen kirjailijat pienoiselämäkerroista vain tiedot, että hän on julkaissut Jäijellähtö ja muita kuvvauksija vanhasta Oulusta, 1948. Lisäksi hän on julkaissut Kaltio lehdessä mm. Pyrstötähti 1957 ja Kulassiparooni 1948 sekä Elättivaras teoksessa Aakkosista alettiin Oulun kansakoulujen 75...
"Matti, Musti, Mirri ja Teppo" –satu sisältyy vanhaan lukukirjaan Hyvästi aapiskukko (toim. Aarni Penttilä, Gummerus, useita painoksia).
"Pikku-Mari taikinatiinussa" on luettavissa esimerkiksi teoksista Pieni aarreaitta. 1 / koonneet Tuula Korolainen ja Riitta Tulusto (WSOY, 1991) ja Käkikoski, Hilda: Satuja, joita isoäiti rakasti (Otava, 1963, 3.p, Sarjassa Meidän lasten kirjasto).
Myös Zacharias Topeliuksen klassikkosadun "Koivu ja tähti" voi lukea Korolaisen ja Tuluston toimittamasta teoksesta Pieni aarreaitta. 1. "Koivu ja tähti" sisältyy myös lukuisiin muihin antologioihin ja lukukirjoihin. Satu löytyy esimerkiksi teoksista Kansakoulun lukukirja. 1 (toim. K. A. Horma, Hilda Huntuvuori, E. A. Saarimaa, WSOY, useita painoksia),...
Vuonna 1968 hyväksytyn yleiskaavan mukaan Tourulasta tuli häviämään kaikki entinen rakennuskanta. Tourulan kohdalla ei ajateltu alueen säilyttämistä. Tourulaan laadittiin asemakaava vuonna 1971 ja vahvistamista odottava asemakaava oli nähtävissä 1972. Tourulan asemakaava vahvistettiin lopulta 1976.
Jyväskylän kaupungin Rakennusvalvonnan ystävällisellä avustuksella selvisi seuraavaa: Nykyään olevista asuinkerrostaloista on osoitteeseen Ailakinkatu 22 rakennusluvalla L71/1981 rakennettu 8-kerroksinen kerrostalo ensimmäinen. Rakennuslupa on myönnetty huhtikuussa 1981 ja Asunto Oy Toururanta on valmistunut helmikuussa 1982.
Lähteitä:
Anttila, Veikko: Jyväskylän Tourula : pienyhteisötutkimus (Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1982)
Jyväskylän...
Hei!
Kyseessä lienee tämä vuonna 1978 Saariselällä sattunut tapaus, jossa joukko saksalaisia oli luullut, että Suomen Lapissa saa valtion maille rakentaa ilman lupaa. Mökin rakennus jäi kuitenkin kesken, kun rakennuspuuhat tulivat tietoon. Tästä https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/07/08/jokamiehenoikeudet-kasvattivat-massaturismin-uhkaa-suomessa-1974 YLE:n uutisesta löytyy lisätietoa tapauksesta.
