Naisten Ääni (näytenumero ilm. 1905, varsinaisesti alkoi ilmestyä
1906) oli suomalaisten naisasianaisten lehti. Päätoimittajana toimi vuoteen 1927 Naisasialiitto Unioniin kuulunut Maikki Friberg. Lehti ilmestyi vuoteen 1949. Helsingin yliopiston kirjastosta löytyy lehden vuosikerrat mikrokorteilla.
Suomen vapaa-ajankalastajien sivulle on listattu esteettömiä kalapaikkoja Suomessa.
Uudeltamaalta löytyy Vihdin Kirkkojärvi/ Vihdin kirkonkylä ja Helsingissä Vantaanjoki, Kuninkaankartanon alasuvanto https://www.vapaa-ajankalastaja.fi/kalastus/esteettomat-kalapaikat/
Kysymys kannattaa lisäksi esittää Kalastus.com foorumilla https://kalastus.com/forum
Facebookista löytyy sivusto Esteetön kalastushttps://www.facebook.com/groups/566965791050578/
Riitta ilmestyi Kansanvalistusseuran kalenteriin jo vuonna 1882 ja sen alkuperä lienee italialaisessa Margaretan lyhentymässä, Rita. Vuonna 1907 esitettiin Herman Heijermansin näytelmää "Sielujen päivä", jossa oli Riitta-niminen henkilöhahmo. Vanhastaan Riitta on myös liitetty Birgitta-nimen muunnokseksi. Sitä on pidetty myös Brita tai Briitta -nimien muunnoksena.
Annikki taas on Annan hellittelymuoto. Kalevalassa Ilmarisen sisar on nimeltään Annikki.
Lähteet:
Vilkuna, Kustaa: Etunimet (Otava, 2005)
Uusi suomalainen nimikirja (Otava, 1988)
"Hyvinvointivaltio" on yhteiskunnallinen käsite, jolle ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää tai mittaria. Yleensä sillä tarkoitetaan yhteiskuntaa, jonka toimintaa ohjaaviin säädöksiin (perustuslaki) on kirjattu kansalaisten tasa-arvoisuus ja syrjimättömyys, jossa valtiovalta on riittävän vahva ja hyväksytty jakamaan aineellista hyvinvointia kaikille kansalaisille ja jossa sosiaaliturva ulottuu kaikkiin yhteiskunnan jäseniin.
On ymmärrettävä, että "hyvinvointi" ei näissä yhteyksissä tarkoita yksilön subjektiivisesti kokemaa hyvää elämää vaan eräänlaista yhteiskunnallista miniminormistoa, jota pidetään edellytyksenä yksilöllisen hyvinvoinnin kokemuksille. Erilaisten hyvinvointia mittaavien tutkimusten perusteella paras hyvinvointi...
Kaikki tiedot Venäjän tappioista ovat tässä vaiheessa vain arvioita. Minusrus.com listaa Venäjän joukko- ja kalustomenetyksiä sekä lukumääräisesti että suhteessa joukkojen kokonaisvahvuuteen. Kyse on kuitenkin Ukrainan asevoimien ylläpitämästä sivustosta, joten tappiolukuihin tulee suhtautua varauksella. Samoin luvut Venäjän voimien sotaa edeltäneestä vahvuudesta perustuvat avoimiin lähteisiin ja niissäkin on varmasti ilmaa. Esimerkiksi Global Firepowerin luvut Venäjän kalustomääristä ovat hyvin erilaiset, mutta Venäjän todellinen kalustomäärä jää melko varmasti selvästi nimellisvahvuutta pienemmäksi.
Oryx-sivusto listaa Venäjän kalustotappioita avoimien kuvalähteiden perusteella. Sen antamat luvut ovat alemmat kuin Ukrainan julkistamat,...
Hei,
jonkun verran kirjastoalaan liittyviä kirjoja löytyy, kun haet verkkokirjaston hausta sanalla kirjastoala, mutta osa on jo aika vanhoja. Esim. tällaisiin voisit tutustua:
02.3 Kirjastonhoitaja tulevaisuudessa : millaista osaamista kirjastot tarvitsevat? 2007.
02 Almgren, Päivi: Kirjasto 2011 : vaikutteita maailmalta
02 Kirjasto 2012 : asiakkaan asialla
Ajantasaisempaa tietoa löydät verkosta. Esim. kirjastot.fi -sivulla on lueteltu alan oppilaitokset: https://www.kirjastot.fi/kirjastoala/opiskelu?language_content_entity=fi.
Sivulla on linkki myös opintopolku.fi -sivulle, josta voit hakea oppilaitoksia alan mukaan.
Kysy kirjastonhoitajalta on kysytty aiemminkin alan koulutuksesta. Voisit hakea aiempia vastauksia esim. hakusanoilla...
Margaret Weisin Meripihkaa ja rautaa (kuuluu ilmeisesti Musta oppilas –sarjaan?) ilmestyy marraskuussa 2006 ja Richard A. Knaakin kirjoittaman Minotaurisodat-sarjan kolmas osa ei ole vielä ainakaan suomeksi ilmestynyt.
Ilmestymisen jälkeen kuluu jonkin aikaa ennen kuin kirjat voi lainata kirjastosta. Kannattaa kysellä lähikirjastosta suoraan.
Kadonnut ja kaivattu lastenkirja saattaisi olla Alfred Könnerin Hipsukka (Otava, 1975). Siinä soma hiirineiti Hipsukka löytää maasta pennin kolikon, ostaa kaalinkerän ja rakentaa siitä itselleen talon. Sitä ihailemaan ja Hipsukkaa kosimaan saapuu monenmoista kulkijaa: lammas, kukko, sammakko, nuori hiiriherra. Hipsukka hylkää kaikki sulhaskandidaatit, koska yksikään heistä ei osaa laulaa kauniisti. Vasta uljas kissaherra moottoripyörän selässä hurmaa Hipsukan laulullaan (ajoneuvoa ei mainita tekstissä, se esiintyy vain kuvituksessa). Häät vietetään ja kissa asettuu kehräten taloksi. Rakkaustarina saa onnettoman lopun, kun kissa epähuomiossa nielaisee hiiren - ja siitä lähtien kissat ja hiiret ovat olleet toistensa vihollisia.
Tampereella on vuosien varrella havaittu 140 lintulajia, joista kuutisenkymmentä esiintyy nykyisin joka talvi. Kymmenen yleisintä kaupungin talvilinnustoon kuuluvaa lajia ovat sinisorsa, harmaalokki, naakka, kesykyyhky, varis, varpunen, harakka, sinitiainen, viherpeippo ja talitiainen.
Lähde:
Seppo Aro, Tampereen talvilinnustosta. – Tampereen kaupunkiluonto : opas kaupunkiekologiaan
Tässä joitakin kirjavinkkejä.
Brunow-Ruola, Marjo: Terveisin Neiti ja Clara
Kertomus tyttöjen ystävyydestä 1940-luvulla.
Larmola, Maija: Kesätukka ja muita juttuja Kukkulan korttelista, Monosukka ja muita juttuja Kukkulan korttelista, Jenkkikassi ja muita juttuja Kukkulan korttelista
Arkielämää ja lapsuutta 1920-50-luvuilla.
Levine, Karen: Hanan matkalaukku
Tosipohjainen, lapsille suunnattu tarina lasten kohtaloista holokaustin aikaan.
Moilanen, Paula: Keinuhevonen
1920-luvulla valmistetun keinuhevosen tarina vie vuoden 1945 kautta nykypäivään asti.
Morpurgo, Michael: Sotahevonen (alk. War horse)
Hevosen silmin kerrottu tarina ensimmäisestä maailmasodasta, rohkeudesta ja ystävyydestä.
Raustela, Lasse: Taivaansavut-sarja...
Autonomian aikaan Siperiaan karkotetuista suomalaisista löytyy edelleen pdf-muotoinen lista netistä. Linkki Listaan
Nettiarkistosta löytyy myös Alpo Juntusen tutkimus SUOMALAISTEN KARKOTTAMINEN SIPERIAAN AUTONOMIAN AIKANA JA KARKOTETUT SIPERIASSA 1983. Linkki tutkimukseen
Haun tallentaminen tapahtuu seuraavasti: kirjaudu HelMetissä Omiin tietoihisi ja tee haku. Hakutuloslistan yläpuolelle ilmestyy painike Tallenna. Napsauta painiketta ja palaa omiin tietoihisi. Tallentamasi hakutuloksen saat näkyviin painikkeesta Tallennetut haut. Tallentamiesi hakujen avulla voit esimerkiksi löytää etsimäsi teokset myöhemmin uudelleen tai tutkia, mitä uutta tiettyyn aiheeseen liittyvää aineistoa kirjastoihin on tullut.
Alli Nissisen runoja on ainakin alla olevissa kirjoissa:
- Hopeakauha : valikoima satuja, kertomuksia ja runoja / Alli Nissinen (1938)
- Hämyhetkinä : joulukirja lapsille. 1, Runoja ja kertoelmia eri tekijöille / kertoelmat suom. A-a ; runot kirj. Immi Hellén ja Alli Nissinen (1898)
- Palleroisille iloksi: 1-5 / Alli Nissinen (1891, 1893, 1895, 1897, 1902)
- LASTEN TOVERINA / ALLI NISSINEN (1916)
Lisäksi yksittäisiä runoja on tosiaan mm. aapisissa ja koulujen lukukirjoissa, mm. näissä:
- Kultainen lukukirja / Martti Haavio, Aale Tynni, A. Hinkkanen
- Aapiskukko / Aarni Penttilä
- Hyvästi aapiskukko / Aarni Penttilä
Lukuisia Nissisen runoja on myös sävelletty lauluiksi: Suomen kansallisdiskografia Viola löytää 166 Nissisen runoon...
Ilmari Kiannon Punainen viiva -romaani (1909) ajoittuu Suomen historian merkittäväään ajanjaksoon, ensimmääisten eduskuntavaalien aikaan 1907. Vuoden 1906 lakiuudistus takasi äänioikeuden myös mm. naisille. Punainen viiva on ajankuvaus agitaattoreineen kaikkineen, mutta se voidaan nähdä myös Kiannon kannanottona tilanteeseen. Muuttuiko mikään tarpeeksi ensinkään? Teos nähdään köyhien Topin ja Riikan kautta..
Klassikoksi Puneaisen viivan tekee myuös teoksen rakenne, jossa karhu näyttelee osaansa.
Suomen valtiopolitiikan pitkä kaari | Ensimmäiset eduskuntavaalit 1907
Yrityksestä löytyy tosiaan tietoa kovin niukasti. Finna-hakupalvelu antaa vain viittauksen arkistoihin (Kansallisarkisto) sekä muutamia valokuvia Hämeen Vanun liiketiloista Tampereelta 1950-luvulta. Kuvatekstien mukaan Hämeen Vanu Oy:n myymälät sijaitsivat osoitteissa Hallituskatu 13 (Huberin talo) ja Rautatienkatu 16 (Emmaus).
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=h%C3%A4meen+vanu+&type=AllF…
Helsingin Sanomien arkistoja tutkimalla selviää, että Hämeen Vanun konkurssipesä myi irtaimistoaan 22.4.1977. Ilmoituksessa kaupattiin vuodevaatetehtaan koneita Tampereella osoitteessa Pirkankatu 16. Vuonna 1963 lehti haastatteli Hämeen Vanun toimitusjohtajaa Opri Osa Attilaa, mutta juttu ei kerro paljoakaan itse yrityksestä. Kaikesta...
Harakka huttua keittää on kansanruno, josta on olemassa monia versioita ja jonka tekijää ei tunneta. Kirjassa Västäräkki vääräsääri ja yli 600 muuta suomalaista lastenlorua, kansanrunoa ja hokemaa (toimittanut Mervi Koski, Karisto 2004) on s.168-9 kaksikin versiota:
"Harakka huttua keittää,
hännällänsä hämmentää,
käyttää sulkakämmentään
ja suolat joukkoon heittää.
Hyppää kivelle,
hyppää kannolle,
lentää suuriin puihin.
Hups vaan, kuperiskeikkaa
ja puurot toisten suihin!"
"Harakka huttua keittää
hännällänsä hämmentää,
käyttää sulkakämmentään,
Pyrstöllänsä puistelee,
Nokallansa koittelee,
Panee suolaa,
Panee sokeria.
Antaa tälle pojalle
antaa tälle pojalle
antaa tälle pojalle
antaa tälle pojalle
- TÄLLE EI ANNAKAAN!"
...
1) Lyhyt vastaus, jonka antoi Kaavilla vuonna 1963 kansakoulunopettajana toiminut mies: nettopalkka oli 750 mk ja bruttopalkka vähän päälle 1000 mk.
2) Varkauden kaupungin arkistosta saimme täsmällisempää tietoa. Alakansakoulun opettajan peruspalkka oli epäpätevälle 442,80 mk, pätevälle 492 mk. Ikälisät kertyivät kumulatiivisesti: 1. ikälisä pätevälle 21 mk, toinen 43 mk, kolmas 70 mk, neljäs 101 mk ja viides 132 mk. Ikälisät epäpätevälle: 18,90 mk, 38,70 mk, 63 mk, 90,90 mk ja 118,80 mk. Palkkaan kuului vielä kalliin paikan lisä. IV luokka oli kallein, III seuraava ja II pienin ja I kalleusluokassa ei ollut lisää ollenkaan. Varkaus kuului III ryhmään; lisät peruspalkassa 32 mk, sitten 34, 35, 37, 39 ja 40 mk. - Yläkansakoulun...
Kyseessä lienee Kontakti-sarja, jota julkaisi Kauppiaitten Kustannus. Käsikirjoitukset saatiin kirjoituskilpailujen kautta. Sarjaa julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1970 ja uudestaan vuonna 1987. Sarja sisältää 75 pienoisromaania. Wikipediasta löytyy hiukan tietoa Kontakti-sarjasta
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kontakti-sarja
Kirjallisuusverkkopalvelu Kirjasampo (https://www.kirjasampo.fi/fi) esittelee sarjan teoksia (kohta romaanit)
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/kontakti%20kauppiaitten
Kontakti-sarjan nuorista kirjoittajista julkaisivat myöhemminkin kirjoja ainakin Jussi-Pekka Toivonen, Arto Melleri, Esa Kero, Kaisa Ikola, Ulla-Maija Paavilainen ja Emma Puikkonen.
Painettuja bassonuotteja ei tähän kappaleeseen löydy. Sen melodia ja kitaran sointumerkit löytyvät Hits 2010 -kokoelmasta (Helsinki : F-kustannus, 2010). Voit kysyä kyseistä nuottikirjaa lähikirjastostasi tai mikäli sitä ei kotikunnastasi löydy, niin se on mahdollista tilata sinne kaukolainauksella. Muonion kirjaston yhteystiedot löydät tästä linkistä: http://www.muonio.fi/web/index.php?id=153
Painetuista nuoteista ei yleensä löydy kuin melodia ja kitaran sointumerkit (poikkeuksena rock scoret, joita on painettu rokin jättiläisten, kuten Rollarit, Beatles… kappaleista).
Basisti voi kuitenkin poimia nuotteja kitaran sointumerkeistä (g-molli->g, a-duuri->a) tai melodiasta sen mukaan, kuinka paljon haluaa soittaa. Nämä nuotit tai...
