Veekoo Tirrosen kahvipaahtimosta sekä Heikki Tirrosesta löytyy tietoa esimerkiksi Mikael Anderssonin teoksesta "Kupillinen kahvia?" (Wanhanajan Puoti -yhdistys ry, 2005, s. 54-55) sekä Jorma Sipilän teoksesta "Yhä jalompaa kahvijuomaa! Suomen kahvi- ja vastikepaahtimot sekä sikuritehtaat" (Edita, 2007, s. 106-107). Teosten mukaan Heikki Tirronen, joka syntyi Pielisjärvellä vuonna 1888 ja kuoli vuonna 1969 (kuolinpaikkaa ei mainita) tuli kauppakoulun käytyään vuonna 1910 Turkuun töihin. Hän perusti kahvipaahtimon vuonna 1931 jatkamaan Vähittäiskauppiaiden Oy:n paahtimon toimintaa. Paahtimo sijaitsi Turussa osoitteessa Maariankatu 6. Sipilän kirja sisältää myös tietoja Veekoo Tirrosen paahtimossa paahdetun kahvin kilomääristä eri vuosina:...
Heikki Paunosen kirjasssa Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirja (WSOY 2000) kerrotaan kysymistäsi sanoista seuraavaa:
dissaa = osoittaa epäkunnioitusta
feidaa = 1. sotkea, sekoittaa värejä 2. häivyttää ääntä 3. jättää tulematta sovittuun tapaamiseen, pettää odotukset, suhtautua hällä väliä tyyliin sovittuihin asioihin ja tehtäviin 4. tyriä, epäonnistua 5. sumentaa tai pimentää
feidaus = 1. häivytys, sävyliukuma 2. äänen häivytys 3. oharien tekeminen, jättäminen tulematta sovittuun tapaamiseen, tehtäviensä laiminlyöminen
dumppaa = 1. myydä alle käyvän hinnan 2. lyödä 3. haista 4. heittää pois, ulos, erottaa joukosta
Vaikuttaisi siis siltä, että feidaaminen voi olla dissaamista ja feidaamiseen voi kuulua jossain...
Rosa ja Roosa merkitsevät latinan kielessä ruusua. Kasvisymboliikassa ruusu on "kukkien kuningatar", joka on kristikunnassa ja kirkkotaiteessa erityisesti yhdistetty Neitsyt Mariaan. Ruusuun liittyy paljon symbolimerkityksiä: sillä on kuvattu mm. kevättä, elämän voittoa, marttyyriutta, Kristuksen kärsimystä, neitsyyttä, täydellisyyttä, hyveitä ja salaisuuksien varjelemista.
Rosa esiintyy alkuosana myös monissa kansainvälisissä yhdysnimissä kuten Rosabella (italiaksi 'kaunis ruusu') ja Rosalia, Rosalie ('kuin ruusu', 'ruusun kaltainen').
Bulgarian kielessä rosa merkitsee aamukastetta.
Lähteet:
Lempiäinen: Suuri etunimikirja, WSOY
http://www.behindthename.com/
Nimi Venja näyttäisi pohjautuvan raamatulliseen Benjamin-nimeen sekä latinan Benedictukseen, joka merkitsee siunattua. Teresa Normanin A World of Baby Names -teoksen (1996) mukaan Venäjällä nimi Veniamin on muunnelma Benjaminista, ja nimi saatetaan lyhentää muotoon Venja tai Venya. Kustaa Vilkunan Etunimet-kirja puolestaan kertoo Venjan olevan venäläinen lyhentymä Benedictuksesta, joka Suomessa tunnetaan parhaiten Penttinä.
Alkuperänsä puolesta Venja olisi siis miehennimi, mutta suomalaisen korvaan se kuulostanee ennemmin naisennimeltä. Eero Kiviniemen Suomalaisten etunimet -teos mainitsee, että venäläinen Ivan- tai Ivana-nimen puhuttelumuoto Vanja on monissa maissa tavallisempi naisennimenä, koska se muistuttaa muita slaavilaisia naisten...
Risto Vatajan Lobotomia : taustatietoa ja selvitys leikatuista potilaista Suomessa 1946-1969 (Stakes, 1997) esittää, että Suomessa tehtiin "suurimmissa mielisairaaloissa ja Töölön sairaalassa lobotomia arviolta yhteensä 1500 potilaalle". Vataja listaa yli 20 sairaalaa, joissa lobotomialeikkauksia tehtiin (1435 potilasta), minkä lisäksi hän mainitsee, että Niuvanniemen sairaalan tietoja ei ole kyetty saamaan. Eniten leikkauksia tehtiin Seinäjoella Törnävän sairaalassa (391); muut yli sadan leikkauksen sairaalat ovat Kellokosken sairaala (176), Oulun keskusmielisairaala (150) ja Hattelmalan sairaala (127).
Ensimmäiset lobotomiat tehtiin vuonna 1946 Töölön sairaalassa. Aluksi leikkauksia tehtiin vain Töölössä, mutta 50-luvulla niitä alettiin...
"Näkkileipä" tulee ruotsin sanasta knäckebröd. Ruotsalaisen selityksen mukaan sana on syntynyt työkalun nimestä brödknäcken; siinä oli varren päässä pyörivä terä, jolla kaulittua taikinaa piirrettiin lohkoiksi. Saksalaiset, jotka myös ovat lainanneet sanan kieleensä (die Knäcke, das Knäckebrot), väittävät, että sana on tullut siitä rahisevasta äänestä, joka syntyy kun tuota leipää syödä narskuttelee.
Lähde:
Veijo Meri, Sanojen synty
Ilmatieteen laitoksen sivujen mukaan kesä on Suomen vähätuulisinta aikaa ja syksyn edetessä tuulisuus kasvaa. Tammikuu on pitkän ajan keskiarvojen mukaan tuulisin kuukausi Suomessa. Tuulisuus vaihtelee tietenkin suuresti: tuntureiden lakialueet ovat tuulisimpia paikkoja ja rannikkoalueet seuraavaksi tuulisimpia. Suomen metsäisyys vähentää tuulisuutta huomattavasti.
Ilmatieteen laitoksen mukaan "Merialueilla 50 m:n korkeudella tyypillinen vuotuinen keskituulennopeus on noin 7,5-8 m/s, avoimilla peltoalueilla sisämaassa 3,5-4,5 m/s ja mäkien lailla noin 5,5 m/s sekä puurajan yläpuolelle ulottuvilla tuntureilla 7,5-9 m/s. Merialueilla tuulen nopeudet yli 30 m/s ovat varsin harvinaisia, mutta tuntureilla niitä esiintyy joka talvi."
Tietoja...
Soturikissat-sarjaa voisi suositella noin 10-vuotiaille ja sitä vanhemmille.
Erin Hunter -tekijänimen takana on neljä kirjoittajaa: Kate Cary, Cherith Baldry, Victoria Holmes ja Tui Sutherland.
Paljon tietoa kirjoista ja kirjoittajista löytyy mm. kahdelta suomenkieliseltä fanisivustolta:
http://ameliette.webs.com/
http://thewarriorcats.suntuubi.com/
FENNICA-tietokannan mukaan kirjoja tähän mennessä julkaistu suomeksi neljä, suluissa kirjan ensimmäisen suomenkielisen painoksen julkaisuvuosi:
Rhanna - unelmien saari (1997)
Rhanna sodassa (1998)
Rhanna - Rhannan lapset (1999)
Rhanna - Takaisin Rhannaan (2000)
Mandingonkielisen säkeistön Missä se Väinö on -kappaleeseen on tehnyt senegalilaistaustainen koransoittaja Malang Cissokho, joka on esiintynyt myös muun muassa Youssou N'Dourin kanssa. Cissokho vastasi ystävällisesti tiedusteluun kappaleen sanoituksista:
"Alla käännökseni mandingon kielestä:
Dunuja mbe kumala Väinö ma Väinö - Maailma, laulan Väinölle Väinö
Jukka ding ke le - Jukan poika
Kati ding ke le - Katin poika
Alah man ning mbe simajala - Toivotan sulle pitkää elämää kanssamme
A-aaa Väinö - aaa, Väinö
Lo lo lo lo lo lo lo lo lu njinjata - Tähdet, tähdet, tähdet ovat kauniita
Väinö
Alah man ning mbe simajala - Toivotan sulle pitkää elämää kanssamme
A-aaa Väinö"
Voit lukea lisää Malang Cissokhosta oheisista linkeistä:https://...
Suomen sukututkimusseuran kirjaston sivuilta löytyy seuraava tieto:
"Kirjaston ydinosa ovat sukututkimukset, jotka kiinnostavat myös lainaajia eniten. Sukututkijat ovat kiitettävästi lahjoittaneet kirjastolle julkaisujaan, mutta moni tutkimus jää edelleen vain tekijänsä tai tämän sukulaisten hyllyyn. Tulevaisuuden kannalta on tärkeää, että sukututkimukset löytyisivät keskitetysti ainakin yhdestä paikasta. Melko usein kirjastosta kysytään tutkimusta, joka on aikanaan nähty jonkun sukulaisen kokoelmissa. Joskus se löytyy meiltä, joskus ei. Viimeksi mainitussa tapauksessa joudutaan työ usein tekemään uudelleen."
Sinun kannattaisikin ottaa yhteyttä Suomen Sukututkimusseuran kirjastoon. kirjasto@genealogia.fi
Kirjasto sijaitsee Kruununhaassa...
Alistair MacLeanilta on suomennettu seuraavat kolmekymmentäseitsemän teosta.
Alaskan musta kulta,
Armoton meri : kertomuksia miehistä ja merestä,
Hyvästi Kalifornia,
Jääasema Zebra,
Kaapattu torni,
Kaappaajan paluu,
Kaappaus San Franciscossa,
Kahlenukke,
Kalmankoura,
Karhusaari,
Katkuinen kuoleman tie,
Kotkat kuuntelevat,
Kun kello lyö,
Kuoleman joki,
Kuoleman juna,
Kuoleman kauppiaat,
Kuolonhyppy,
Loputon yö,
Merinoita,
Miljonäärien laiva,
Navaronen haukat,
Navaronen tykit,
Pako yli Jaavan meren,
Partisaanit,
Pelko on aseeni,
Pyörremyrsky,
Saalistus Barentsinmerellä,
Saattue Murmanskiin,
Salamurhaajien aika,
Santorinin hauta,
Särkyneen sydämen sola,
Taivaan nuoli,
Takaa-ajo Vaccarèsiin,
Tulvaportti,
Viimeinen rintama,
Yövartio,
Kapteeni...
Kysyin viisaammilta eli varo.fi chatistä.
Siellä vastattiin, että kuusi vuotta kannattaa säästää kaikki verotukseen liittyvät paperit.
Verottajalla ei ole sähköistä tietokantaa esim. verotuspäätöksistä.
Chatti oli muuten tosi mukava ja kätevä käyttää.
Jake Nyman on laatinut listan Hectorin suomeksi levyttämistä, hänen itsensä sanoittamista kappaleista.
Suluissa on alkuperäisen levytyksen esittäjä ja kappaleen nimi. Jotkut Hectorin sovitukset perustuvat tosin originaaliesitysten jälkeen ilmestyneisiin myöhempiin versioihin.
Ainokainen (The Beatles: She's a Woman)
Ei mittään (The Fugs: Nothing)
Elämä on politiikkaa (Bob Dylan: Political World)
Hassu huilumies (The Beatles: Fool on the Hill)
Hei leidi hei (Bob Dylan: Lay Lady Lay)
Huomenta tyyny (Larry Finnegan: Good Morning Tears)
Jäi talo tyhjilleen (Consortium: Copper Coloured Years)
Jos lehmät osais lentää (David McWilliams: The Days of Pearly Spencer)
Jos lukisit kuin kirjaa (Gordon Lightfoot: If You Could Read My Mind)...
Katupoikien laulun sanat löytyvät useasta eri teoksesta, esim. Suuri toivelaulukirja 9, Laulajan kirja sekä Sininen ja valkoinen : suomalaisten rakkaimmat sävelmät 1917-1992. Internetistäkin sanat löytyvät tavallisella Google-haulla osoitteesta http://koti.mbnet.fi/joyhan/H31.html parinakin eri versiona:
"KATUPOIKIEN LAULU 1
On laulu katupoikien
kätköissä Sörkän laitakatujen
siel kaikki viheltävät näin...
Jos joskus näämme pollarin
kätköissä Sörkän laitakatujen
niin silloin vihelletään vain...
Kun pari illalla palaa tansseista
ja portinpieleen jää he nojaamaan
niin poika innoissaan tytölle viheltää...
On laulu katupoikien
kätköissä Sörkän laitakatujen
siel kaikki viheltävät näin...
Jos joskus näämme pollarin
kätköissä Sörkän...
Sense and Sensibility ilmestyi vuonna 1811, suomeksi Järki ja tunteet 1952. Pride and Prejudice ilmestyi 1813, suomeksi Ylpeys ja ennakkoluulo, vuonna 1922. Mansfield Park ilmestyi 1814, suomeksi Kasvattitytön tarina 1954. Emma julkaistiin vuonna 1815, suomeksi vuonna 1950. Persuasion ilmestyi 1817, suomeksi Viisasteleva sydän 1951. Northanger Abbey ilmestyi 1818, suomeksi Neito vanhassa linnassa 1951, uusi suomennos Northanger Abbey, 1998.
Lady Susan ilmestyi 1871, suomeksi Tahto ja toiveet 2006, toinen suomennos Lady Susan kokoelmassa Uskollinen ystävänne, 2007. The Sanditon ilmestyi suomeksi nimellä Leikkiä ja totta, 1977. Nuoruudentuotantoa lukuisia novelleja, mm. Love and Friendship, Lesley Castle sekä The Three Sisters (suom....
Sinikka-nimen kantasana on väriä kuvaava 'sini', josta Eino Leino muodosti hienon etunimen Lallin viehättävälle tyttärelle Lalli-näytelmässä (1907). Säveltäjä Toivo Kuula keksi juuri tästä näytelmästä nimen tyttärelleen pianotaiteilija Sinikka Kuula-Marttiselle vuonna 1917. Samantyyppisiä nimiä on ollut almanakkaan ehdolla muitakin, kuten Yrjö Karilaalla Siniä vuonna 1919.
Suomen ortodoksinen kalenteri yhdistää Sinikan samojen alkukirjainten vuoksi Sinaida-nimeen.
Lähteet
Lempiäinen: Suuri etunimikirja, WSOY
Vilkuna: Uusi suomalainen nimikirja, Otava
Kysymyksessä ei ole täsmennetty, minkä kirjaston varauksista ja kuljetuksista on kysymys, joten seuraava vastaus antaa vain suuntaviivoja ja perustuu HelMet-kirjastojen käytäntöihin.
"Kuljetuksessa" tarkoittaa, että varaus on otettu kiinni eli haluttu on löydetty ja se on lähetetty omistajakirjastosta eteenpäin noutokirjastoon. Kuinka kauan sitten menee lähetyshetkestä siihen, että varaus on noutopaikassa, riippuu sekä ajankohdasta että noutokirjaston koosta.
Mitä isompi yksikkö noutokirjasto on, sitä useammin sinne viedään varauksia. Isoimpiin kirjastoihin tulee tavaraa kahdesti päivässä, pienempiin vain kerran päivässä, joihinkin vielä harvemmin.
Toinen kuljetuksen nopeuteen vaikuttava tekijä on se, milloin varaus saatiin lähtemään...