Suomennos kuuluu näin:
Kun haavoissasi virut maassa Afganistanin
ja naiset saapuu silpomaan sua puukoin terävin,
kierittele pyssyn luo, ammu luoti aivoihin
ja astu taivaan salihin niinkuin sotilas
Kyseessä on varmaan Kustannus-Mäkelä Oy:n 1983 julkaisema sarja, johon kuuluu neljä eri kirjaa. Ystävämme taidemaalari, Ystävämme kirjailija, Ystävämme kuvanveistäjä ja Ystävämme säveltäjä. He asuvat kaikki samassa talossa ja lapset vierailevat heidän luonaan. Kirjasarja on käännetty saksankielestä ja idea sekä kuvitus ovat Paul Mangoldin ja alkuperäinen teksti Bernd Schmidt ja suomennos on Kari Vaijärven.
Kerrostaloasukkaita löytyy kirjoja myös tällaisista kirjoista, mutta ne ovat joko tuoreempia tai vanhempia kuin 1990-luku:
Sanna Mander Avain hukassa
Ingrid Skoten Tornitalon Mikko (1969)
Jenni Erkintalo - Réka Király Talo kulman takana
Myös kerrostalosta kertoo Ib Spang Olsen Kissatalo, mutta siinä lapset, jotka ovat kerrostaloon...
Västäräkin kerrotaan viihtyvän erityisen hyvin asumusten läheisyydessä.
Tätä melko pelotonta lintua kuvataan toimeliaaksi ja liikkuvaiseksi, oikeaksi pihapiirin elävöittäjäksi.
Lisäksi sen sanotaan olevan toisaalta hyvin sosiaalinen, toisaalta ’aggressiivisesti reviiriään puolustava’ (Uusi zoo. 6, s. 64).
Luonnontieteellisen keskusmuseon(Luomus)asiantuntijat osaavat varmasti vastata tarkemmin kysymykseenne.
Yleisökysymyksiä voi lähettää osoitteeseen luonnontieteellinenmuseo@helsinki.fi .
Lähteet
Uusi zoo. 6: Linnut, WSOY, 1990
Muut lähteet
https://www.luomus.fi/fi
http://www.luontoportti.com/suomi/fi/linnut/vastarakki
Hei!
Pahoittelut, että vastaaminen on kestänyt ja vielä siitäkin, että tietoa löytyi näin laihasti. Leipomoista löytyy ihan hiukan tietoa, mutta niiden työntekijöistä ei mitään. Pertti Gyllden on tehnyt kirjasen ”Puoli pulloo punasta limunaatia ja nuoltu pulla!”, josta löydän maininnan s. 23, että Ida Klingstedillä oli tuohon aikaan leipomo ja pullapuoti. Se myytiin v. 1928 Närkille, joka toimikin sitten ihan meidän aikaan asti (lopetti siis toimintansa joskus 1990-luvulla). Viimeinen omistaja oli Martti Närkki, joka nykyään asuu Kuopiossa. Hänellä on (ainakin ollut) arkistoa, mm. äänikasetti Närkin leipomon vaiheista. Tämä tieto löytyy tästä em. Gylldenin kirjasta.
Nykyisinkin toiminnassa oleva Elosen leipomo perustettiin vasta myöhemmin...
Suomalaisia kahden euron kolikoita laskettiin liikkeeseen vähiten vuonna 2002. Ks. tilasto Suomen Pankin sivulta: http://www.suomenpankki.fi/fi/setelit_ja_kolikot/eurokolikot/suomalaist…
Lisää tilastoja eurorahoista Euroopan keskuspankin sivuilla: http://www.ecb.int/bc/faqbc/circulation/html/index.fi.html
Terveystieteiden keskuskirjaston Medic-tietokannan mukaan hoitopolkujen tai hoitoketjujen englanninkielinen vastine on critical pathways. Myös termejä care pathways tai care path käytetään. Tietokannan kautta voi hakea myös suomenkielisillä termeillä ja valita kieleksi englannin, jolloin tulokset ovat englanninkielisiä.
Uusimpia tutkimuksia tämän haun kautta ovat mm. nämä:
- Personal liberty in psychiatric care : towards service user involvement / Lauri Kuosmanen (väitöskirja, Turun yliopisto, 2009)
- Acceptance and use of information technology among nurses in psychiatric hospitals / Marita Koivunen (väitöskirja, Turun yliopisto, 2009)
- Juvenile neuronal ceroid lipofuscinosis; psychiatric symptoms, GAD-autoantibodies, and response to...
Selitys pitkälle laina-ajalle on tässä:
Helsingin kaupunginkirjasto toimii yleisten kirjastojen keskuskirjastona ja siihen tehtävään sisältyy mm. Monikielisen kirjaston palvelut eri kirjastoille. Lähetämme täältä eri puolille Suomea ns. siirtokokoelmia sellaisilla kielillä, jotka Suomen oloissa ovat harvinaisia. Siis esim. arabia, thai, turkki, sorani, somali, vietnam, burma, kiina, kroatia, serbia, bulgaria, hollanti, portugali, espanja, liettua, puola jne. Kirjastot tilaavat näitä omien asiakkaidensa tarpeiden mukaan ja me kokoamme tilauksen perusteella kokoelman, jossa yhtä kieltä on esim. 5-60 kpl, riippuen tietysti tarjonnasta eli mitä meillä on saatavissa. Pienillä kirjastoilla ei ole mahdollisuuksia hankkia omiin kokoelmiinsa...
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin sivuilta löytyy tietoa massatapahtumien järjestämisestä:https://tukes.fi/tapahtumaturvallisuus
Suurin Suomessa järjestetty maksullinen tapahtuma toistaiseksi lienee Madonnan konsertti vuonna 2009, johon myytiin yli 80 000 lippua:https://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/05/14/mika-on-suurin-suomessa-jarjes…
Sanaa hemura ei löydy laajoistakaan murresanakirjoista. Anneli Hänninen Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta kuitenkin kiinnitti huomiota seuraaviin samanalkuisiin murresanoihin:
hemu = ilo, riemu; olla hemussa = rakkauden huumassa; pariskunnan elämästä puhuttaessa hemuinen = rakkauden täyttämä. Näitä merkityksiä esiintyy Etelä-Pohjanmaalla.
Kuhmossa naisen puvun koristeesta on käytetty nimitystä hemukka, ja Ristijärvellä hemuta on merkinnyt koreana touhuamista.
Esimerkit löytyvät teoksesta Suomen murteiden sanakirja III (Helsinki 1992). Niissä kaikissa sanan merkitys liittyy johonkin myönteiseen, tavanomaisesta positiivisesti poikkeavaan ilmiöön. Saattaa siis olla, että mummusi on tuntenut jonkun näistä sanoista ja luovana...
Jarna -nimen taustasta löytyy melko vähän tietoa. Se on suhteellisen uusi nimi, joka on yleistynyt 1960-luvun jälkeen. Todennäköisesti kyseessä on naispuolinen vastine Jarnolle, joka on puolestaan muunnos nimestä Jeremias. Jeremias oli yksi Vanhan testamentin suuria profeettoja, ja se merkitsee ”Jumala korottaa, Jumala avaa sydämen”. Tietoa harvinaisista etunimistä löytyy muun muassa teoksista: Lempiäinen, Pentti: Nimipäivättömien nimipäiväkirja (WSOY, 1989) ja Nummelin, Juri: Eemu, Ukri, Amelie… (Nemo, 2005). Myös esimerkiksi Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja (WSOY, 1999) valottaa monen harvinaisemman nimen taustaa.
Väestörekisterikeskuksen sivuilla osoitteessa http://www.vaestorekisterikeskus.fi voi tarkastella etu- ja sukunimien...
Todennäköisesti useimmat linnut, joille on luontevaa myös kävellä, pystyvät liikkumaan myös peruuttaen. Esimerkiksi varislintujen tai lokkien tepastelua seuraava voi huomata niiden tuon tuostakin hypähtävän taaksepäin. Myös kanalinnut, joille maan kuopiminen on jokapäiväistä puuhaa, kykenevät selvästikin ottamaan myös askelia taaksepäin eli peruuttavan. Matoa maasta vetävä rastas ottaa vaivatta askelia taaksepäin saadaksen herkun esiin.
Kokonaan eri asia on, onko linnun kannalta peruuttaminen mielekästä toimintaa eli kyky ja motivaatio ovat eri asioita. Yleensä eläimet pyrkivät etenemään niin, että näkevät liikkumissuunnassa mahdollisesti olevat vaarat. Siksi nämä peruutukset ovat yleensä lyhytaikaisia ja jos tarvitaan pidempää...
Victor Hugon kirjoittama runo” Les Djinns” sisältyy teokseen Les Orientales, jota ei ole suomennettu Suomen Kansallisbibliografian eli Fennican mukaan https://fennica.linneanet.fi/.
Les Djinns-runon suomennusta ei löytynyt myöskään internetissä julkaistuista Kuusankosken
runotietokannasta http://www.kirjasto.sci.fi/runohaku/ eikä Baabelin runouskirjastosta http://tuli-savu.nihil.fi/baabel/baabel.php.
Internetistä löytyy Martti-Tapio Kuuskosken kirjoittama Yleisen kirjallisuustieteen lisesensiaatintutkielma ”Tanssi Möbiuksen Renkaalla : Alain Robbe-Grillet’n romaani Djinn ja kirjallisuuden välitila”. Tutkielmassa etsitään kadonnutta todellisuutta Robbe-Grillet romaanista ”Djinn”, mutta Kuuskosken tutkielmassa sivutaan myös Victor Hugon...
Todennäköisesti katu on saanut nimensä Johan Abraham Logrenin mukaan. Hän oli mm. Helsingin uudelleenrakentamiskomitean pöytäkirjurina 1811-1825 ja kunnallispormestarina 1829-1848. Kadun aiempi nimi oli Östra Sandviks Gatan. Abrahaminkatu vahvistettiin suomenkieliseksi nimeksi v. 1909.
https://www.hel.fi/static/tieke/digitoidut_asiakirjat/helsingin_kadunni…
Mielestäni ne ovat lähes aina suomennettuja, kuten jälkimmäisessä Shekespeare-esimerkissäsi, suomentajan nimi mainiten.
Mikäli sitaattia ei ole aiemmin käännetty suomeksi, kääntää koko teoksen suomentaja myös sitaatin ja mainitsee itsensä sen kääntäjäksi.
Mikäli teos on alunperin kirjoittettu suomeksi, on kirjoittajalla yleensä tapana laitta sitaatti teoksensa alkuun suomeksi, kääntäjän nimi ilmaisten kuten edellä. Aika usein sitaatti on sekä alkukielisenä että käännettynä.
Näkemykseni perustuu käytännön havaintoihin. Kääntämättä jätetty sitaatti merkitsee oletusta lukijan kielitaidosta, eikä se ole kovin kohteliasta.
Kuvan kyltti on muille aluksille tarkoitettu varoitus laivan kolmesta potkurista ja kehottaa pysyttelemään poissa potkurien lapojen lähettyviltä: "Notice! This vessel has triple screws. Keep clear of blades!" [välimerkit lisätty]Alkuperäinen kyltti: https://www.encyclopedia-titanica.org/community/attachments/img_4373-jpeg.112190/ Titanicin kolme potkuria: https://www.titanicuniverse.com/wp-content/uploads/2022/10/titanics-propellers-featured-930x620-1.jpg
Mahdatko tarkoittaa varattuja kirjoja? Asiakastiedoistasi näkyy, että lauantaina 14.11.2020 varaushyllyn selvityksen yhteydessä yksi varauksesi on poistettu, koska sen viimeinen noutopäivä oli ollut perjantai 13.11.2020. Kysymyksessäsi puhut kuitenkin saapuneista kirjoista monikossa; muita peruttuja varauksia kuin tämä yksi ei siis kuitenkaan ole (paitsi yksi, jonka olet itse perunut jo 20.8.2020).
Helpointa on vain tehdä uusi varaus tästä teoksesta, jota et noutanut ajoissa. Teosta on muutamissa kirjastoissa hyllyssä, joten saat sen varmaankin pian.
Tähän kysymykseen on vastattu palvelussa aiemmin:
https://www.kirjastot.fi/kysy/onko-suomessa-alueita-jotka-eivat?from=term/200735&language_content_entity=fi
Nykyisen Suomen alueet ovat siis olleet osa Ruotsia.
Täydennysosista ei ikävä kyllä suoraan pysty saamaan vastausta kysymykseenne. Missään täydennysosassa ei ole minkäänlaista mainintaa, mistä divisioonasta se on koottu (ei myöskään osien luettelointitiedoissa). Eli sama osa koostuu eri divisioonien miehistä.
Ainoa keino on, että menette Tampereen kaupunginkirjaston käsikirjastoon, missä kaikki osat ovat siellä tutkittavissa (osaa 4 ei koskaan ole julkaistu). Myös lainakappaleita on lainattavissa kaupunginkirjaston varastosta.
