Lontoon - ja maailman - ensimmäinen maanalainen rautatielinja avattiin 10.1.1863 välillä Bishop's Road (nykyään Paddington) - Farringdon Street (nykyään pelkkä Farringdon). Molemmat asemat ovat edelleen olemassa ja käytössä.
https://tfl.gov.uk/corporate/about-tfl/culture-and-heritage/londons-transport-a-history/london-underground/a-brief-history-of-the-underground
Lapinvuokko (2010) on ensimmäinen osa Enni Mustosen Pohjantuulen tarinoita -trilogiassa. Jääleinikki (2011) on trilogian toinen osa ja kolmas osa on nimeltään Kultarikko (2012).
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fat…
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fat…
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fat…
Kirjasarjoista voi etsiä tietoa Kirjasammosta https://www.kirjasampo.fi/fi
tai kansallisbibliografia Fennicasta https://www.kansalliskirjasto.fi/fi
Kyseessä on varmaankin Eeva Kilven runo Vanhanpiian viikonloppu, joka löytyy kokoelmasta Kiitos eilisestä (1996) ja myös Tämän runon haluaisin kuulla 3 -antologiasta. Runo alkaa seuraavasti:
Tulisit nyt kun aurinko paistaa
tulisit nyt kun sataa
tulisit nyt kun minä olen yksin
tulisit nyt kun tuli muitakin.
Kirjojen yhtäläisyydet voivat olla joskus pelkkää sattumaa mutta joskus aivan tarkoituksellisia viittauksia. Yksinäinen lapsi, muutto johonkin mukavampaan paikkaan, vaarallinen vastustaja ja paras ystävä eivät liene hirveän harvinaisia teemoja. Toisaalta ei ole mahdotonta, että Rowling on halunnut Potter-kirjoissa viitata Lindgrenin teokseen, sillä se on ilmestynyt englanniksi nimellä ”Mio, My Son” ja siitä on tehty elokuvakin. Asiaa tarkemmin tutkimatta on kuitenkin vaikea sanoa, onko kyseessä vain yhteensattuma vai harkittu viittaus.
Joskus juonikuviot saattavat olla tietylle genrelle tyypillisiä. Esimerkiksi fantasiakirjoissa on aika tavallista, että sankari on joku tavallinen ihminen (tai muu olento), joka joutuu mukaan suuriin...
Tähän mennessä Ransom Riggsin kirjoista on suomennettu kaksi, Neiti Peregrinen koti eriskummallisille lapsille (2012) ja Kolkko kaupunki (2016). Ensimmäisen suomennoksen (VIrpi Vainikainen) julkaisi Schildts & Söderström, jälkimmäisen kustantamo S&S, suomentajana Kaisa Kattelus. Alkuperäisessä sarjassa ovat ilmestyneet myös Library of souls (2015) ja A map of days (2018). On vaikea tietää kustantamoiden aikomuksista, eikä niitä ulkopuolisille kerrotakaan, ellei kirja ole jo julkaisukalenterissa. Vähän huonolta tilanne vaikuttaa, sillä osan 3 ilmestymisestä on jo neljä vuotta, kun kaksi ensimmäistä osaa suomennettiin parin vuoden sisällä. Asiaa voi myös yrittää tiedustella suoraan viimeisen kirjan kustantajalta.
Heikki Poroila
Ensin lyhyt ja ytimekäs vastaus: ei löydy.
Sitten hieman selityksiä siihen, miksi tällaista listaa ei ole eikä todenäköisesti koskaan tule olemaankaan. Olen kyllä itse koonnut mahdollisimman täydellisen luettelon Johann Strauss nuoremman eli tunnetuimman ja soitetuimman Straussin sävellyksistä. Sekään ei ole silti todennäköisesti aivan täydellinen, koska edes hänen tuotannostaan ei ole olemassa kunnollista teosluetteloa, tutkimukseen nojautuvaa perustutkimusta. Jos kysyjä on kiinnostunut tietämään, keiden säveltäjien tuotannosta tällaisia listoja on suomalaisille tarjolla, linkin takana on tämänhetkinen listaus. Nämä on tehty ensi sijassa kirjastojen käyttöön, mutta ovat toki muidenkin vapaasti käytettävissä.
Ilmaisu "koko Strauss-perhe...
Punakärpässieni (Amanita muscaria) sisältää keskushermostoon vaikuttavaa hermomyrkkyä, iboteenihappoa. Myrkytysoireita ovat huimaus, hallusinaatiot, sekavuus, kouristukset ja yliaktiivisuus. Sientä on käytetty kärpäsmyrkkynä, mistä sen nimikin on peräisin, mutta myös hallusinogeeninä shamanistisissa menoissa.
Kärpässieniin kuuluu monia eri lajeja, joista vaarallisin on valkokärpässieni (Amanita virosa). Se sisältää solumyrkky amatoksiinia, joka vaikuttaa maksaan, suolistoon ja munuaisiin. Valkokärpässieni on tappavan myrkyllinen.
Suomen sieniseura: https://www.funga.fi/teema-aiheet/myrkkysienet/
LuontoPortti: http://www.luontoportti.com/suomi/fi/sienet/punakarpassieni, http://www.luontoportti.com/suomi/fi/sienet/valkokarpassieni
Vapo on avannut aktiivihiilitehtaan Ilomantsiin https://yle.fi/uutiset/3-11538206
Kannattaakin kääntyä Vapon puoleen https://www.vapo.fi/yhteystiedot/
Asiasta tietävä taho voisi olla myös Bioenergia ry https://www.bioenergia.fi/
Kyseistä kirjaa ei näy olevan Suomen kirjastoissa.
Alfamer Oy myy englanninkielistä korjausopasta, jonka sarjanumero on MF 27; sisältää mallit MF 135, MF 150 sekä MF 165.
Alfamerin yhteystiedot ovat:
Alfamer Oy
Hämeentie 68
00550 Helsinki
09-774 2810
www.alfamer.fi
Aiemmin työskenteli veturissa kaksi henkilöä: veturinkuljettaja ja lämmittäjä. Diesel- ja sähköjunien tultua käyttöön lämmittäjää ruvettiin kutsumaan koneapulaiseksi, jonka tehtävä oli veturin ja sen koneiston hoito ja kuljettajan auttaminen. Kahden miehen ajosta luovuttiin vähitellen.
Tiedustelin asiaa Haapamäen museoveturiyhdistys ry:ltä ja sain sitä kautta liikennepäällikkö Hannu Lehikoisen vastauksen:
"Yksinajoon alettiin siirtyä vaiheittain vuonna 1994 (sitä ennen jo Lättähatut, lähiliikenteen sähkömoottorijunat ja vaihtotyö yksinajossa). Yksinajo laajeni henkilöstötilanteen mukaisesti (ketään ei irtisanottu). Esim vaarallisten aineiden kuljetukset olivat pitkään kaksinajossa. Viimeiset kaksinajoa vastineet veturit (...
Tulossa olevia kirjoja voi Helmetissä hakea seuraavasti: valitse tarkennettu haku. Laita hakulaatikkoon asteriski (*), valitse kokoelma-valikosta "Tulossa kirjastoon" ja kieli- ja aineisto-valikoista halutut valinnat.
Kyseessä on ranskalaisen Henri Verneuil'n vuonna 1967 ohjaama elokuva "La vingt-cinquième heure", jota esitettiin Suomessa elokuvateattereissa jo samana vuonna nimellä "25. tunti". Elokuvan pääosissa näyttelivät Anthony Quinn ja Virna Lisi. Elokuva perustuu romanialaisen Virgil C. Gheorghiun samannimiseen romaaniin, jonka Lauri Hirvensalo suomensi vuonna 1952.
http://www.imdb.com/title/tt0062445/reviews?ref_=tt_urvhttps://www.elonet.fi/fi/elokuva/120336https://en.wikipedia.org/wiki/The_25th_Hour_(film)
Löydät vanhan vastauksen täältä:
https://www.kirjastot.fi/kysy/kauan-kauan-sitten-nain-elokuvan?from=term/249639&language_content_entity=fi
Buddhalaisuuteen olennaisesti kuuluva käsite "dukha" käännetään usein sanalla kärsimys. Juuri dukhan ongelma järkytti Buddhan hengelliseen etsintään.
Dukha kattaa suuren kirjon psykologis-emotionaalisia tiloja, alkaen lievästä tunteesta että kaikki ei ole kohdallaan aina intensiiviseen fyysiseen ja henkiseen kipuun asti. Sen voi myös ajatella tarkoittavan ettei maailmassa ole mitään pysyvää rauhaa tai lepoa, että olemme aina paineen alaisia ja alttiina häiriöille.
Dukha on ongelmallinen - sille on tehtävä jotain. Jos todella haluamme ratkaista ongelmamme, meidän on avauduttava ja tietoisesti hyväksyttävä kärsimyksen todellisuus sellaisena kuin se ilmenee fyysisesti, emotionaalisesti, henkisesti, hengellisesti, tässä ja nyt. Kärsimyksellä...
Helsingin luokijärjestelmän historiasta meiltä on kysytty ennenkin. Vuonna 2007 kollegani vastasi : "
Helsingin kaupunginkirjastossa siirryttiin vuonna 1941 käyttämään omaa luokitusjärjestelmää, joka perustuu YKL:ään eli yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmään. Tuolloin kaupunginkirjastossa oltiin sitä mieltä, että Luokitusopas-niminen kirjanen, joka silloin vastasi YKL:ää, jakaa luokiteltavan aineiston liian karkeasti. Omaan luokitukseen päädyttiin siis siksi, että katsottiin, että tarvitaan tarkempi tapa luokitella. Omasta luokitusjärjestelmästä ei ole myöhemminkään luovuttu mm. siksi, että aineiston uudelleen luokittelu kaikkine siihen liittyvine töineen olisi valtava urakka."
Vastaus pätee edelleenkin. Ei siis ole tiedossa, että...
Vaikka yleistäminen onkin riskialtista tämäntyyppisiä kysymyksiä tarkasteltaessa, jonkinlaisia linjanvetoja lienee kuitenkin tässäkin tapauksessa mahdollista tehdä. Tarkasteltavan periodin alkupuolella seka-avioliitoissa oli tavallisinta kastaa lapset isän uskontoon. Näin meneteltiin myös perinteisellä ortodoksisella alueella Raja-Karjalassa, missä 30-luvun alkuun tultaessa lähes puolet avioliitoista oli seka-avioliittoja (vielä vuonna 1917 näitä oli vain alle 10%) - siitäkin huolimatta, että seka-avioliitoissa morsian oli tavallisemmin ortodoksi.
Sotien jälkeen ortodoksin ja luterilaisen väliset avioliitot yleistyivät myös muualla maassamme siirtoväen asuttamisen myötä. Isän uskontoon kastamisen perinne vaikutti edelleen jossain määrin,...
Katsopa Makupalat.fi -osoitteessa http://www.makupalat.fi/fi/kokoelma/kalevala ja hakuakin voit kokeilla sanalla Kalevala. Täältä löytyy jos jonkinmoista Kalevalalinkkiä...
Esimerkiksi ajurinistuinta, kuskipukkia tarkoittava sana kosla on tullut suomen kieleen venäjän kuskipukkia merkitsevästä sanasta kozly.
Sana on sittemmin saanut myös merkityksen 'huono, vanha auto'.
https://kaino.kotus.fi/sms/?p=qs-article&sms_id=SMS_2621f4558edac84a0de…
Heikki Paunonen: Sloboa Stadissa: Stadin slangin etymologiaa (2016)
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/kosla?searchMode=all
Sabja on hindinkielinen nimi Basilikalle. Löysin myös sivuston, jolla kerrotaan että:"Sabja Seeds or Sweet Basil or Tukmaria Seeds or Falooda Seeds"
Sweet basil kääntyy latinaksi Ocimum basilicum. Latinalisella nimellä löytyy suomeksi tietoa mm. Puutarhanetistä. Sivuston mukaan:"Basilika on miedon makuinen ja monille tuttu yrtti. Sen suuret ja pehmeät lehdet ovat joko vihreät, violetit tai viininpunaiset. Basilikasta on olemassa myös eri makuisia lajikkeita, esimerkiksi sitruunan tai kanelin makuista basilikaa; kanelibasilika omenaruokiin, jälkiruokiin ja juomiin. Sitruunabasilikassa tuoksuu ja maistuu voimakas sitruunainen aromi. Maustebasilikalta löytyy kymmeniä eri alalajeja ja satoja lajikkeita."
Hyötykasviyhdistyksen sivuilta...
Tina Lifländerin romaani Hyvä yö kertoo hoitokodissa vuorotyötä tekevästä Nannasta, joka kärsii unettomuudesta. Lääkäreistä ja lääkkeistä ei tunnu olevan apua. Hoitokodin asukas Tyyne valvoo myös, muistellen sota-aikaa, puolisoaan ja lapsiaan. Teos kuvaa unettomuutta, väsymystä ja hoitokodin raadollista arkea.
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.4167264
Unettomuus on erityisesti jännityskirjallisuudessa ja kauhukirjallisuudessa paljon käytetty teema. Unettomuus koetaan usein pelottavana asiana ja se toimii erittäin hyvin jännitteen luojana näissä genreissä. Marko Hautalan Pimeän arkkitehti on esimerkki tuoreesta kotimaisesta kauhukirjasta, jossa unettomuus kiristää tunnelmaa.
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.4051860
Jyrki...
Kustantamoille voi esittää mm. toiveen kirjan suomentamisesta ottamalla yhteyttä asiakaspalveluun. Useimpien kustantamoiden kotisivuilta löytyy linkki "Ota yhteyttä". Myös palautelomakkeella voi lähettää toiveita.
