Soili-nimen merkitys on epävarma, mutta sen lähtökohtana saattaa olla sana soile, soilu, mikä tarkoittaa revontulen loimua. Sanalla on myös ilmaistu auringon säteitä metsässä puunrunkojen välissa. Verbi soilua taas tarkoittaa veden pinna ja aaltojen liikettä. Soilea voidaan myös pitää Soilikin lyhentymänä. Soilikki on kasvikunnasta saatu nimi: soilikki on suosittu huonekasvi. Ohessa soilikin kuva:
http://www.heikkilankauppapuutarha.fi/images/_news_46_displ.jpg
Lähde: Pentti Lempiäinen Suuri etunimikirja
Kyseessä on Edit Polonin säveltämä laulu Vanha Sanna. Laulun sanoittajaa ei tunneta.
Laulu löytyy esim. teoksista Kokoelma yksinlauluja III ja Yksinlauluja nuorisolle 3.
Vanha Sanna muori perunoita kuorii,
pienen mökin portahilla istuu katsellen.
Kuinka linnut lentää pesihinsä entää;
vanha Sanna kuorii hiljaa miettien.
Päivä kirkas loistaa
vaan ei voi poistaa
sitä surumieltä joka kasvoiss kuvastuu.
Muistaa päivän menneen,
hänelläkin ennen
oli aina ilomieli, naurusuu.
Isä silmät sulki
tyttö kauvas kulki,
yksin, yksin vanha Sanna
mökissänsä on:
Sydän kaipaa lasta
kaipaa ainokasta,
lapsi minkälaisen
sait sä kohtalon?
Etkö lapsi tunne
kulkisitpa kunne,
kuinka vanhan äidin sydän
kaihost' sykkiipi?
Avosylin lastaan,
äiti ottais vastaan.
Tyttö...
Ensimmäinen kirjastokortti on aina maksuton ja sen jälkeen annetuista korteista peritään maksu. Esim. kortin kadotessa tilalle tehtävästä uudesta kortista veloitetaan 2€ maksu. Alle 18-vuotias tarvitsee huoltajan kirjallisen suostumuksen saadakseen kirjastokortin.
Lisätietoa kirjastokortista voi lukea alla olevasta linkistä:
https://vaski.finna.fi/Content/asiakkaana
Varauksensa voi Helmet-kirjastossa perua milloin vain, ja varaus peruuntuu automaattisesti, jos asiakas ei käy noutamassa odottamassa olevaa varaustaan kahdeksan päivän kuluessa. Peruuntuneesta varauksesta ei aiheudu asiakkaalle kustannuksia.
Mikon äidin puuttuminen Mikko Mallikas -kirjoista on synnyttänyt mielikuvan siitä, että tarinat kertovat yksinhuoltajaperheestä. Tähän on voinut vaikuttaa myös se, että Gunilla Bergström kertoi esikoisteoksessaan Mias pappa flyttar (1971) ensimmäisenä ruotsalaisena kuvakirjailijana avoimesti avioerosta. Bergström oli itsekin kokenut vanhempiensa eron ja hänen lapsuusvuosien kokemustensa on yleisesti ajateltu vaikuttaneen hänen tuotantoonsa. Toisaalta kirjailija on rohkeasti halunnut hylätä kaavamaiset perhemallit ja osoittaa lukijoilleen, että perheen kokoonpano voi olla monenlainen.
Bergström on kuitenkin itse painokkaasti kiistänyt sen, että Mikko olisi avioerolapsi: äiti on voinut kuolla tai toisaalta olla vain kauppareissulla....
Alunperin sanoin "Nyt olen vapaa ja mukana tuulen..." alkavan runon on laatinut omaisensa kuolinilmoitukseen Vuokko Laatio -niminen helsinkiläisnainen. Näillä säkeillä ei taida olla erillistä nimeä.
http://yle.fi/radio1/kulttuuri/aristoteleen_kantapaa/eino_leino_-_runoi…
Viljami on kutsumamuoto Vilhelmistä, jonka alkuperä on Saksassa. Muinaissaksalainen merkitys Vilhelm-nimelle on 'lujatahtoinen kypäräniekka'. Nimi on erittäin laajalle levinnyt ja on kuulunut monelle kuuluisalle miehelle kuten Wilhelm Tellille, Vilhelm Valloittajalle sekä monille Saksan keisareille. Nimi on levinnyt myös laajalti germaanisen alueen ulkopuolelle, esimerkkeinä ranskan Guillaume, espanjan Guillermo sekä italian Guiglielmo. Toinen merkittävä esikuva Viljamille on englannin William.
Lähteet:
Lempiäinen: Suuri etunimikirja, WSOY
Vilkuna: Etunimet, Otava
Fausti, vausti, vaussi, faustilakki esiintyy Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Pohjois-Hämeessä, Haapavedellä ja Posiolla. Se on siis lipaton lakki, baskeri. Kemistä on kotoisin sanonta "faustilakki vauhtilakiksi sanothin". Raumalla sanotaan "faustlakki".
Suomen murteiden sanakirja. 2. osa. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, Valtion painatuskeskus, 1988
Hesarin Kirsti kertoo vaustin taustasta: "Suomessa sai vuonna 1926 ensi-iltansa saksalaisen Friedrich Wilhelm Murnaun ohjaama elokuva Faust. Päähenkilö esiintyi filmissä baskerimaisessa, otsaa myötäilevässä päähineessä."
(HS 14.3.1999) Selitys kuulostaa hyvältä. Sanan esiintyminen vain maan länsi- ja keskiosassa ei kuitenkaan selity sillä.
Sanonta Odottaa kuin kuuta nousevaa löytyy jo Suomen kansan vanhoista kalevalamittaisista runoista. Nousevalla kuulla tarkoitetaan tässä sanonnassa kasvavaa kuuta eli vaihetta Uudesta kuusta, kun kuu on täysin pimeä, täysikuuhun, jolloin kuu on täysin näkyvillä. Vanhan kansan uskomus oli, että kasvavan kuun aikana moni työ tuottaa paljon paremman tuloksen, kuin laskevan kuun aikana. Odottaa kuin kuuta nousevaa ei siis tarkoita kuun ilmestymistä taivaalle iltaisin vaan kuun kasvamista.Lähteenä tähän olen käyttänyt Anne Pöyhösen Yläkuu ja alakuu –kirjaa. Kirja löytyy Helmet-kirjastoista ja halutessasi voi varata sen ja tutustua asiaan tarkemmin.
Otavan mukaan The Son of Neptune - kirjan suomennos Merenjumalan poika menee painoon heinäkuussa, joten kauppoihin se kuulemma ilmestynee todennäköisesti elokuussa. Se on kuitenkin merkitty vasta ensi syksynä ilmestyviin kirjoihin, joten tarkempi ilmestymisaika selviää vasta huhtikuussa. Kirjastoihin kirja tulee hiukan viiveellä.
Laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä (1433/2007) määrittelee, että Kansalliskirjaston on yhteistyössä julkaisualan kanssa tallennettava kotimainen julkaisutuotanto. Laki velvoittaa siis kustantajat antamaan vaadittavat ilmaiskappaleet.
Kansalliskirjasto saa vapaakappaleet kaikista Suomessa painetuista painotuotteista sekä ääntä, kuvaa tai tekstiä sisältävistä tallenteista. Painotuotteiden vapaakappaleet välitetään myös Suomen muihin vapaakappalekirjastoihin. Sanomalehdet ja tallenteet säilytetään vain Kansalliskirjastossa, pienpainateaineisto Kansalliskirjaston lisäksi Turun yliopiston kirjastossa.
Alla olevasta linkistä voit lukea lisää vapaakappaletoiminnasta. Linkistä löydät myös listan vapaakappalekirjastoista....
Yksi maantieteeseen liittyvä von Fieandt oli Otto Alfred von Fieandt, joka oli maanmittausinsinööri. Hän eli vuosina 1853-1929. Hän ei kuitenkaan liene kirjoittanut runoja.
Runot saattavat olla muistiriimejä, joiden avulla on opittu muistamaan juuri maantieteen nimiluetteloita. Nurmeksen lukion sivuilta löytyy yksi riimi, jossa on myös osa sinun muistamaasi runoa. Se alkaa näin:
"Baikal, Balkas, Araljärvi,
älä niistä vettä särvi.
Jos sä vettä tahdot juoda,
joet suuret sen voi tuoda: ..."
Koko runo löytyy Nurmeksen lukion sivuilta:
https://peda.net/nurmes/nurmeksen-lukio/lukion-esittely/lukion-historia…
Kollega muisti myös vastaavan tehdyn Suomen rannikkokaupungeista, joka lauletaan Suomen salossa (...hoi laari laari laa) -laulun...
Kyseessä on Otavan Tyttöjen kirjastossa 1943 ilmestynyt tanskalaisen Estrid Ottin (1900-67) Lofotin Liisa : kertomus tytöille. Kirjassa 13-vuotias Liisa matkustaa talveksi sukulaistensa luo Norjaan, missä hän tutustuu kalastajakylän arkeen Lofooteilla ja kokee erilaisia seikkailuja serkkunsa Livin kanssa.
Lofotin Liisaa löytyy lukuisista kirjastoista eri puolilta Suomea.
Yksiselitteitä vastausta keitä tsuudit (pohjoissaameksi yks. èuhti, mon. èuðit) olivat on vaikea antaa. Tsuudeista kertovat lähteet ovat melko ristiriitaisia ja osin historialliseen materiaaliin on sekoittunut kertomusperinnettä.
Saamelaisessa kertomusperinteessä tsuudit ovat väkivaltaisia vainolaisia, jotka eivät puhuneet ymmärrettävää kieltä ja jotka kiertelivät Saamemaata ryöstellen ja tappaen ihmisiä. Lähes kaikki saamelaisryhmillä on tsuudi-hahmo kertomaperinteessään, mutta hahmojen rooli vaihtelee hieman alueiden välillä. Varsinkin lapsille kerrotussa perinteessä vahva aspekti on tsuudien yksinkertaisuus ja ahneus, heitä nokkela saamelainen pystyi huijaamaan tai he saattoivat sortua itsestään omaan tyhmyyteensä. Muillakin kansoilla...
Fraasi on John Steinbeckin teoksesta "Cannery row", joka on ilmestynyt Jouko Linturin suomentamana nimellä "Hyvien ihmisten juhla". Englanniksi fraasi menee: "There's nothing like that first taste of beer".
Rosa ja Roosa merkitsevät latinan kielessä ruusua. Kasvisymboliikassa ruusu on "kukkien kuningatar", joka on kristikunnassa ja kirkkotaiteessa erityisesti yhdistetty Neitsyt Mariaan. Ruusuun liittyy paljon symbolimerkityksiä: sillä on kuvattu mm. kevättä, elämän voittoa, marttyyriutta, Kristuksen kärsimystä, neitsyyttä, täydellisyyttä, hyveitä ja salaisuuksien varjelemista.
Rosa esiintyy alkuosana myös monissa kansainvälisissä yhdysnimissä kuten Rosabella (italiaksi 'kaunis ruusu') ja Rosalia, Rosalie ('kuin ruusu', 'ruusun kaltainen').
Bulgarian kielessä rosa merkitsee aamukastetta.
Lähteet:
Lempiäinen: Suuri etunimikirja, WSOY
http://www.behindthename.com/
Suurin osa infektioista tarttuu ihmisten välisissä kontakteissa. Riski altistua mikrobitartunnalle välillisesti on merkittävästi pienempi kuin saada tartunta suoraan tautia sairastavalta ihmiseltä. Kansanterveyslaitoksen tutkimusprofessori Pentti Huovisen mukaan lähes kaikki mikrobit menettävät tehoaan jouduttuaan "kuivalle maalle". Virukset selviävät elossa esimerkiksi rahoissa, kaiteissa tai kirjaston kirjoissa muutamasta tunnista pariin päivään.
Mikrobiologian yleislääkäri Risto Vuennon mukaan tautien leviämisestä lainakirjojen välityksellä ei ole tieteellistä näyttöä. Influenssa-aikaan ei tarvitse varoa lainaamista eikä kirjoja tarvitse jättää palauttamatta, jos kotona on ripulia tai flunssaa.
Sairaudet eivät leviä kirjojen...
Niittu on niityn murreasu ja sitä esiintyy paljon myös alueiden nimistössä. Yleisimmin niittu-sana esiintyy länsimurteiden alueella, mutta jonkin verran myös itämurteissa.
