Laulun nimi on "Tuuti äidin lasta" tai "Tuuti, tuuti äidin lasta". Sen on säveltänyt Juhani Pohjanmies ja sanoittanut Simo Korpela. Laulu alkaa: "Tuuti, tuuti äidin lasta, alkutie on sulla vasta." Säkeistöjä on neljä.
Laulu sisältyy moneen nuottijulkaisuun, esimerkiksi nuotteihin "Aa tuuti lasta : unilauluja lapsille" (Tammi, 2009, mukana myös cd-levy, jolla laulut laulaa Niina Bell) ja Pohjanmies, Juhani: "Kootut lastenlaulut" (Gummerus, 1945). Ainakin näissä nuoteissa ovat myös laulun sanat, kaikki neljä säkeistöä. Esimerkiksi nuotissa "Vauvakulta : laulukirja vauvaperheille" on vain ensimmäinen säkeistö. Mainittakoon vielä, että joissakin nuoteissa laulun sanoittajaksi on merkitty virheellisesti Juhani Pohjanmies tai että laulun teksti...
Muutamia esimerkkejä aiheeseesi liittyvistä kirjoista:
- Welling, Heini: Turhamainen mies - narri vai sankari
- Selin, Jaakko: Kiinalaiset jalat
- Ruotsi, Suvi: Mies pukeutuu
Muita miehen pukeutumista koskevia, Oulun kaupunginkirjastossa olevia kirjoja voit katsoa aineistotietokanta-Introsta http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=find2&sesid=1145877255&ulang=fin kahdella asiasanalla, miehet pukeutuminen.
Asiasanoilla, miehet kauneudenhoito löytyivät
- Sillä silmällä: Fab Five - viisikon opas miehelle
- Bäckström, Bror: Mistä tyyli: Bror Bäckström ja miehen elämää
Kovin paljon miesten kosmetiikan käytöstä ei edellämainituissa teoksissa ole. Aikakauslehdissä asiasta usein kirjoitetaan, esim.
- Silvola, Jenni: Mies & kosmetiikka,...
Myös meillä kirjastossa on käytössä erilaisia etäluettavia tarroja ja kortteja. Helmet-kirjastojen kirjoissa käytetään etäluettavia RFID-tarroja, ja ainakin niiden lukuteho vaihtelee käytössä olevan laitteen tehon ja kansien materiaalin mukaan. Jos kansissa on paljon metallia, kirjan sisällä olevaa tarraa on vaikea saada luettua. Saattaa olla, että HSL:n laitteiden teho vaihtelee.
Lisäksi kyse voi olla siitä, onko matkakortti lompakossa aivan reunassa vai onko sen ja lukulaitteen välissä esimerkiksi muita kortteja. Itselläni esimerkiksi on lompakossa useita etäluettavia kortteja, ja usein laite yrittää lukea juuri uloimpana olevaa korttia. Toisaalta jotkin lompakossa olevat esineet voivat estää etälukemista.
Tuossa voi siis olla...
Klassikoista nauttivalle voisivat toimia esimerkiksi seuraavat kirjat:
The Well of Loneliness/Yksinäisyyden kaivo - Radclyffe Hall (1928)
Rubyfruit Jungle - Rita Mae Brown (1973)
Carmilla - Joseph Sheridan Le Fanu (1872)
Yömetsä - Djuna Barnes (1936)
Desert of the Heart - Jane Rule (1964) (löytyy varastokirjastosta)
The Charioteer - Mary Renault (1953)
Ystävän muotokuva - Pentti Holappa (1998)
The Front Runner - Patricia Nell Warren (1974) (löytyy varastokirjastosta)
A Boy's Own Story - Edmund White (1982)
Kertomuksia kaupungista - Arminstead Maupin (1978)
Myra - Gore Vidal (1968)
Kuningattaren jalokivikoru/Drottningens juvelsmycke - Carl Jonas Love Almqvist (1834)
Kahta lukuunottamatta kaikki vinkkilistan kirjat löytyvät Vaskin...
Väinö Linnan Tuntematon sotilas -kirjassa Kariluoto pani Ukkolan reppuun jumalattoman kiven.
Lähde: Helen, Olli: Tunnetko tuntemattoman? Aamulehti, 2005.
(sivu 117)
Ruotsalaisia on varmasti yhtä monenlaisia kuin kaikkien muidenkin maiden kansalaisia, mutta ainakin Ylen oppiminen -sivustolta löytyy tietoa ruotsalaisuudesta, johon kuuluu runsaasti juhlapyhiä ja ruokaperinteitä:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/03/02/abbaa-ja-anjovista-ruotsalaisi…
Ylen Elävästä arkistosta löytyy kyllä myös Ällöttävän onnellisia diskuteeraajia? -niminen sarja, joissa käsitellään suomalaisten stereotypioita ruotsalaisista:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/07/03/allottavan-onnellisia-diskutee…
En löytänyt anatomian kirjoista vastausta kysymykseesi. Ihmisen aivojen painoksi mainittiin n. 1,3-1,5 kg. Naisen aivot ovat yleensä hieman kevyemmät, koska naiset ovat yleensä miehiä pienempiä. Ihmisen pään kokoa pohdiskeltiin nettisivulla, jolla tutkijoiden joukko kartoittanut kaikenlaisten asioiden painoja. Siellä ihmisen pään painoksi arvioidaan n. 4,5-5 kg sukupuolesta riippumatta. Toisaalta ihmisen pää painaa n. 10 % ihmisen omasta painosta, joten naisen pää on tämän arvion mukaan miehen päätä pienempi.
Lähde:https://whatthingsweigh.com/how-much-does-a-human-head-weigh/
Filosofian yliopistokoulutuksen saaneita suomalaisia naisfilosofeja on nykyfilosofiassa ja -historiassa jo paljonkin.
Raili Kauppi (1920–1995) väitteli ensimmäisenä suomalaisena naisena filosofiasta vuonna 1961, ja hän oli myös Pohjoismaiden ensimmäinen naispuolinen filosofian professori. Lisätietoja: https://filosofia.fi/fi/ensyklopedia/kauppi-raili
Filosofian professoreina Suomessa tai ulkomailla toimineita suomalaisia naisia: Leila Haaparanta, Lilli Alanen, Tarja Knuuttila, Mari Mikkola, Pauliina Remes, Sara Heinämaa ja Maria Lasonen-Aarnio. Filosofisena ajattelijana ja kirjailijana tunnetuksi on tullut myös mm. Heidi Liehu, joka väitteli filosofiasta tohtoriksi vain 22-vuotiaana. Lisää suomalaisia naispuolisia filosofian tutkijoita...
Kirjastoilla on omat vaihtelevat tapansa luokitella kirjoja. Edes esimerkiksi Helsingin kaupunginkirjaston sisällä luokat eivät ole yhtenäisiä vaan vaihtelevat kirjastoittain. Usein isoissa kirjastoissa on enemmän kaunokirjallisuuden luokkia kuin pienissä, koska suuressa kirjastossa pienempiinkin luokkiin voi tulla kohtuullinen määrä kirjoja, kun taas pienessä kirjastossa ei muutaman kirjan sisältäviä luokkia välttämättä kannatta luoda.
Kaunokirjallisuuden asiasanasto Kaunokissa (http://kaunokki.kirjastot.fi) ”trillerit” ei ole virallinen asiasana, vaan sen sijaan käytetään termiä ”jännityskirjallisuus” tai ”jännityselokuvat”. Siinä mielessä kyseessä ei ole ”virallinen” termi. Sana ”trilleri” esiintynee kai yleisemmin sellaisissa...
Kyseessä on Muntsi Puntsi -sarjaan (engl. Munch Bunch) kuuluva kirja. Sarjan kirjat ovat ilmestyneet 1980-luvun alussa ja ne ovat noin 10 cm:n korkeita pehmeäkantisia vihkosia. Päähenkilöinä on erilaisia vihanneksia ja hedelmiä: esim. Professori Herneenpalko, Maija Mansikka, Tom Tomaatti, Simo Sipuli, Pekka Paprika. Kukin vihannes on vuorollaan kirjan päähenkilönä. Munch Bunch on ilmestynyt myös animaatiosarjana.
Tässä englanninkielisen Professori Herneenpalko -kirjan kansikuva
https://www.goodreads.com/book/show/8099.Professor_Peabody
Valitettavasti suomenkielistä sarjaa ei näyttäisi olevan enää juuri missään. Etsimäänne kirjaa saattaa toki liikkua antikvariaateissa.
Jäähallien energiankulutuksesta löytyy runsaasti tietoa verkosta. Aalto-yliopiston, VTT:n ja Suomen jääkiekkoliiton laatiman jääkiekkohallien energiatehokkuuden parantamiseen tarkoitetun ohjeistuksen mukaan suomalainen jäähalli kuluttaa keskimäärin 1800 MWh energiaa vuodessa. Ruotsin halleissa tehdyn tutkimuksen mukaan suurin osa sähköenergiasta kuluu jäähdytykseen. Hallin lämmitys vie seuraavaksi suurimman osuuden. Valaistus ja ilmanvaihto hoituvat jo pienemmällä kulutuksella. Kylmäkoneiston lauhde-energian hyödyntämisellä voidaan pienentää hallin lämpöenergian tarvetta.
https://jaahalliportaali.fi/files/jaahalliportaali_handbook.pdf
Aihetta käsittelevässä opinnäytetyössä määritellään jäähallin vuosittaista energiankulutusta myös näin...
Musta lumi saattaa johtua esimerkiksi hiilitehtaiden päästöistä: ilmassa on hiilipölyä, ja kun sataa lunta, se tulee näkyville. Mustan lumen talvi -romaanin nimi viittaa mahdollisesti tällaiseen ilmiöön. Päätalo käyttää mustaa talvea myös vertauskuvana, kun väki muuttaa Kainuusta Etelä-Suomeen ja Ruotsiin työpaikkojen ja suotuisampien näköalojen perässä.
Tutkailin vertailukelpoisen esimerkin toivossa, mitä sanottavaa ihanan kielemme kielioppia käsittelevillä kirjoilla abessiivista on, mutta paljonkaan tukea en näistä vastauksen laatimiseen saanut. Oma kielikorvani sanoo, että abessiivimuoto hiihtäjätär-sanasta monikossa on "hiihtäjättärittä". Tämä muoto sai kannatusta myös kollegoiltani, kun esitin piinaavan pulmanne heille.
Kotiin takaisin ei perustu kirjaan, vaan on sarjaksi kirjoitettu, https://yle.fi/aihe/artikkeli/2020/06/22/kotiin-takaisin-australialaine…. Oheislukemistoa ei ainakaan vielä ole. Muita kartanoromaaneja ja sarjojakin sen sijaan löytyy.
Kartanosarjoja:
Eeva Vuorenpää Kotkansilmän kartano -sarja
Elisabeth Aho Urajärven kartano -sarja
Aulis Piiroinen Kruunun kartano -sarja
Sparre, Birgit Th. Diana-sarja
Cookson, Catherine: Greenwallin kartano-sarja, Tilly Trotter-sarja
Söderholm Margit Hellesta-sarja
Sara Medbergin Kamarineitsyt on tuore kirja, sarjan ensimmäinen osa.
Tässä vastauksessa on Brittein saarille sijoittuvia kartanoromaaneja https://www.kirjastot.fi/kysy/irlannista-skotlannista-ja-englannista-kertovia
Kirjasammon haulla...
Suomen ainoaksi punapapiksi mainittu Einar ja hänen vaimonsa Suoma (os. Fahler) osallistuivat aktiivisesti jo ennen sisällissotaa paikallisen työväenyhdistyksen toimintaan. Sisällissodan puhjettua Einar Rauhamäki toimi Ruotsinpyhtään punakaartin johtajana. Sodan jälkeen hän pakeni Ruotsin kautta Neuvosto-Venäjälle.
Puoliso Suoma joutui sodan jälkeen Hennalan vankileirille, josta hänet siirrettiin Hämeenlinnan vankileirille ja armahdettiin myöhemmin. Kaksikymmentäluvun alussa hänen tiedetään muuttaneen Neuvostoliittoon. Pariskunnan elämästä on tietoja useissa eri teoksissa ja lehtiartikkeleissa. Alla tietoja niistä.Lähteitä:
- Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirja 82 -83 (1992-1993). Hki 1994.
Siihen sisältyy Erkki Kansanahon...
Kyseinen kansanruno on julkaistu Matti Rajamaan Aapisessa. Aapinen on ilmestynyt ensimmäisen kerran vuonna 1928. Aapisesta on otettu uusintapainoksia mm. vuosina 1938, 1939, 1944 ja 1950.
Voit lukea runon myös Kansalliskirjaston digitoimasta Matti Rajamaan Aapisen ensimmäisestä painoksesta:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?query=%22Kello%20yks%20keitto%…
Voit selailla aapista sivun ylälaidassa olevilla nuolilla.
Linkki maailman runouteen – tietokannan mukaan kyseistä runoa ei ole suomennettu. http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Haut Melinda ja Arto -tietokannoista eivät myöskään antaneet viitteitä suomennoksesta.
Matthew Arnoldin tuotannosta on suomennettu kuusi runoa, joista uusin on Tuli&Savu lehdessä 2006 nr 04 julkaistu Teemu Mannisen käännös runosta Eristäytyneisyys - Margueritelle (Isolation: To Marguerite).
Emme valitettavasti onnistuneet löytämään runon alkuperää tai tekijää.
Jos joku kysymyksen lukijoista tunnistaa runon, niin tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
