Runo on Eric O. W. Ehrströmin kirjasta Gugus visor om de små djuren, suomeksi Keken kesälauluja pikku eläimistä. Suomentaja on Otto Manninen. Tämä kirja, kuten myös sen suomennos, on julkaistu vuonna 1923.
Helpoimmin runon saa luettavakseen aapisesta nimeltä Meidän lasten aapinen (Aukusti Salo). Ensimmäinen painos on vuodelta 1935. Aapisesta on otettu useita painoksia, viimeisin näköispainos on vuodelta 2010. Uusimpia painoksia löytyy monista kirjastoista, mm. Helmet-kirjastoista:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1710003__Smeid%C3%A4n%20lasten%20aapinen%20salo__Orightresult__U__X2?lang=fin&suite=cobalt
Vielä 1200-luvulla Suomenlahden latinankielinen nimi oli Mare Estonum ("Vironmeri"). Keskiajalla Suomi oli vain yksi maakunta muiden maakuntien joukossa (nykyisin Varsinais-Suomena tunnettu alue). Kun Ruotsin valtakunnan itäisiä osia ja sittemmin Suomen suuriruhtinaskuntaa ruvettiin kutsumaan kokonaisuudessaan Suomeksi, ruvettiin lahtea samalla kutsumaan sen nykyisellä nimellä.
Olaus Magnuksen Carta Marinassa (1539) merialueen nimenä on Mare Finonicum. Waghenaerin 1590-luvulla ilmestyneessä Thresoor der Zeevaertissa lahdella on kaksi nimeä: pohjoisessa Finnicus Sinus ja etelässä Mare Livonicum eli Lifflandtsche See. 1700-luvulla nykyinen nimi on jo vakiintunut: Jonas Hahnin kartassa 1750 nimi kuuluu jo Finska Wiken. Suomeksi nimi esiintyy...
Kyseinen sitaatti on Ralph Waldo Emersonin esseestä Ystävyydestä.
J. A. Hollo on suomentanut Emersonin esseitä. Hänen suomennoksessaan kyseinen sitaatti kuuluu näin:
"Meidän täytyy olla omamme ennen kuin voimme olla toisen oma."
https://www.gutenberg.org/files/16643/16643-h/16643-h.htm
Ralph Waldo Emerson: Esseitä (suom. J. A. Hollo, 1958, s.135)
Etsit ilmeisesti tietoa Kurki-kappaleesta, jonka kertosäe alkaa ei vapaata vangita voi -lauseella. Kappaleen on säveltänyt Kai Hyttinen ja sanoittanut Vexi Salmi.
Kurki-kappale löytyy Lahden kaupunginkirjastosta nuottina (esim. Suuri toivelaulukirja 8), karaokelevyltä (Finnhits karaoke 1 Suosikki-iskelmät 1) sekä CD-levyiltä (esim. Kai Hyttinen: 20 suosikkia - Dirlanda).
Huokauskivi oli Risuharjun eteläpuolella kulkeneen Pohjois-Pirkkalan (Nokian) suunnasta Ylöjärvelle vieneen tien varressa. Sen vieressä kirkkoväki lepäsi ja söi eväitään matkallaan Harjun vanhalle kirkolle. Läpimitaltaan 3–4-metrisen kiven ympärillä oli kappalaisen pelto, Huokauskivenmoisio.
Juhani Saarenheimon Vanhan Pirkkalan historian tiestöä ja liikenneoloja selvittävän osion perusteella kyseinen tie on saattanut olla osa "Kyröläisten markkinatieksi" kutsuttua reittiä, joka lienee tullut yleiseen käyttöön isonvihan jälkeen. Maantienä tämä se mainitaan ensi kerran 1744, ja se oli yleisesti käytössä Kyrön ja Tammerkosken väliä kuljettaessa. Jo vanhastaan olivat Kyröstä, Ikaalisisista ja Pohjanmaan puolelta Harjun ja Pispalan...
Suomen etymologisessa sanakirjassa murteellinen utras yhdistetään sanaan uuras ('uuttera, innokas, halukas työhön, yrittävä'), josta verbi uurastaa on johdettu. Sanan rinnakkaisia muotoja ovat uura ja uiras. Uiras-muodon on katsottu viittaavan siihen, että kyseessä on vanha *-tr-sana ('utras'), jolle löytyy vastine viron murteista, vanha sanapesye udres, udris, utris ('nopea, reipas, ketterä; ahkera, uuttera, virkku, työteliäs; mukava, sovelias). Savolaismurteissa tunnetaan utras-johdannainen utrakka ('ahkera').
Utra sen sijaan tarkoittaa 'poloista, raukkaa, kurjaa; vanhaa ukkoa'.
Tulostaminen onnistuu Turun kaupunginkirjaston kaikissa muissa toimipisteissä paitsi kirjastoautoissa. Myös omatoimikirjastoissa voi tulostaa, mutta omatoimiaikana asiakkaan pitää muistaa tuoda mukanaan oma tulostuspaperi. Pääkirjastolla tulostaminen onnistuu kaikilla muilla osastoilla paitsi vastaanotossa sekä Saagassa ja Stoorissa (lasten ja nuorten osastot). Väritulostus ja A3-koossa tulostaminen onnistuvat kuitenkin vain uuden rakennuksen katukerroksen uutistorilla.
Kaupunginkirjaston asiakaskoneilla on verkkoyhteys ja yleisimmät toimisto-ohjelmat, joten niiltä pystyy tulostamaan myös omasta verkkosähköpostista, jos tulostettavat asiakirjat ovat yleisimmin käytetyissä tiedostomuodoissa (mm. MS Office -tiedostot, PDF-tiedostot, JPG-...
Kyseessä lienee Roald Dahlin novelli Edward voittaja (alk. Edward the Conqueror). Siinä Louisa-niminen päähenkilö ottaa hoiviinsa kulkukissan, joka osoittaa niin suurta mielenkiintoa hänen pianonsoittoonsa, että Louisa alkaa uskoa sen olevan uudestisyntynyt säveltäjä Franz Liszt. Louisan aviomies Edward ei ole teoriasta kovin vakuuttunut.
Novelli on julkaistu suomeksi kokoelmassa Rakkaani, kyyhkyläiseni. Siitä on otettu useita painoksia, viimeisin vuonna 2012.
Tällä hetkellä näiden kolmen maan kesken järjestys taitaisi olla 1. Ruotsi, 2. Tanska, 3. Suomi.
Vuodelta 2018 peräisin olevassa kansainvälisessä vertailussa lainsäädännöltään eläinystävällisimmistä maista Ruotsi sijoittui kuudenneksi ja Tanska seitsemänneksi. Suomen yhä voimaantuloaan odottavasta uudistetusta eläinsuojelulaista on ollut tarkoitus tehdä ei ainoastaan pohjoismaisen vertailun kestävä, vaan peräti "maailman paras". Hallituksen esitykseen 154/2018 kirjoitetut monet tuotantoeläimiä koskevat poikkeukset olisivat kuitenkin saaneet aikaan sen, että Suomi olisi tavoitteistaan huolimatta jatkossakin pysynyt Ruotsin ja Tanskan jäljessä eläinten hyvinvointia lainsäädännöllisesti vertailtaessa. Esityksen käsittely eduskunnassa...
Victor Hugon Kurjat-romaaniin perustuvan musikaalin sävelsi 1980-luvun alussa Claude-Michel Schönberg. Teos tunnetaan ranskankielisellä nimellä Les miserables, mutta sen yleisin esityskieli on englanti.
Musiikaalin lauluja on julkaistu nuottikokoelmina. Tuorein lienee tämä: Schönberg: Les misérables : selections fom the movie. (2012, ISBN 9781780388786). Myös vanhempia painoksia on kirjastojen kokoelmissa. Kaikissa niissä on laulutekstit englanniksi. Yksittäisiä lauluja musikaalista on julkaistu useissa kokoelmanuoteissa.
Suomeksi on julkaistu tiettävästi vain yksi laulu, "Mä muistan vanhaa haavettain", joka löytyy Suuren toivelaulukirjan osasta 21 sekä Suuri musikaalikirja -kokoelmasta.
Runo löytyi Jaakko Kivirinnan kokoelmasta Tervyysiä Pohojammaalta, eteläpohojalaasia murrerunoja (1963). Säe on keskellä runoa nimeltä Etelä-Pohojammaa sivulla 12. "Täälä on nii heleppo hengittää, o heleppo elää ja kualla, ja olo niin suloosen keviää, n'ottei oo mihinää mualla."
Se, että raaka pihvi olisi paras ensiapu mustaan silmään, on pelkkä myytti. Jääkaapissa säilytetyllä pihvillä tavoiteltua kylmähoitoa voi antaa paljon tarkoituksenmukaisemmillakin tavoilla. Pihvistä voi olla jopa haittaa: raa'assa lihassa olevat bakteerit voivat aiheuttaa vammassa vakavan bakteeritulehduksen.
Kylmä supistaa verisuonia ja vähentää veren ja kudosnesteen vuotamista vaurioalueelle. Kylmähoidon pintavaikutus lievittää esimerkiksi ruhjeen aiheuttamaa kipua, ja juuri siihen pintakylmähoitojen teho pikkukolhuissa perustuu. Syvempiin kudoksiin riittävä teho saavutetaan kuitenkin vain sellaisella kylmäpakkauksella, joka luovuttaa kylmää tasaisesti ja riittävästi. Tällaisia kylmäpakkauksia ovat esimerkiksi jääpalapussi, pakastimessa...
Esittämänne kysymys osoittautui vaikeaksi selvittää. Olen käynyt läpi kirjailijoista kertovia hakuteoksia, saksankielisen kirjallisuuden kirjallisuushistorioita sekä muun kielisiä kirjallisuushistorioita. En löytänyt niistä mitään mainintaa Viktor von Falkista. Katselin sen vuoksi nimeä myös pseudonyymihakuteoksista, tuloksetta.
Fennicasta (http://fennica.linneanet.fi ), Suomen kansallisbibliografiasta, josta löytyvät suomen kielellä julkaistut teokset, löysin Viktor von Falkin tuotantoa. Muun muassa tämän Feodoran yhteydessä oli maininta siitä, että teos on julkaistu alunperin lehtisinä. Mahtaisikohan Helsingin yliopiston kirjasto osata auttaa etsimään tietoa siitä, mitä nämä lehtiset olivat alunperin? Jos ne ovat ikään kuin jatkosarjana...
Tietokannoista ei löydy viitteitä näin vanhoista aikauslehtikirjoituksista. Vanhoja Seura-lehden vuosikertoja säilytetään Helsingissä kirjavarastossa joka toimii pääkirjastossa Pasilassa. Siellä ovat luettavissa myös kysymäsi vuoden 1942 lehdet. Pääkirjaston asiakkaat saavat varaston aineiston käyttöönsä välittömästi. Varastossa on avoimet ovet joka keskiviikko klo 14-19 (9.1.-28.5.2008).
Lisätietoja saa osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/pasila/kirjavarasto/
Hei,
Tämä vaikuttaisi kuvauksen perusteella olevan 1980-luvun lopulla ilmestynyt Kutsukaa McCall (Equalizer, 1985-1989), jonka pääosaa esitti Edward Woodward. Tästähän tehtiin myös kaksi elokuvaa 2010-luvulla ja kolmas tänä vuonna. Nämä eroavat sarjasta aika lailla ja pääosaa näyttelee Denzel Washington.
Kyseessä voisi olla Maailman suuret rakennelmat -niminen teos, tekijänä Nigel Hawkes. Siinä käsitellään mm. Eiffel-tornia ja muita korkeita rakennuksia.
Teos näyttää olevan saatavilla myös Ruoveden kirjastossa. https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/results?p_p_state=normal&p_p_l…
Tällaisia sähköisiä hiirenloukkuja on markkinoilla erilaisia. Laitteiden tuotekuvauksista ei tarkempi toimintaperiaate käy ilmi. Otus joutuu loukkuun tullessaan kosketuksiin kahden elektrodin kanssa ja saa tappavan iskun.
Sähköisten hiirenloukkujen patenttien selostuksia voi tutkia: https://patents.google.com/patent/US4250655 https://patents.google.com/patent/US4780985
Esimerkiksi kameroiden salamavaloissa, etälamauttimissa ja sähköisissä kärpässieppareissa hyödynnetään paristoista kondensaattoriin varastoitavaa pientä sähkövarausta joka sitten purkautuu hyvin nopeasti. https://fi.wikipedia.org/wiki/Kapasitanssi
Nyt tarvittaisiin kyllä sähköteknistä tietoa ja taitoa selittää asia kansantajuisesti!
Emme ole laintulkinnan ammattilaisia, joten tämä vastaus on laadittu pelkästään maallikkotietämyksen pohjalta. Sen perusteella kuvaamasi menettely ei liene mahdollista, sillä Suomessa tuomittujen vankeusrangaistusten osalta sovelletaan Suomen vankeuslakia. Se edellyttää, että tuomitun vankeuden täytäntöönpanosta huolehtivat Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehet.
Vankeuslaki on voimassa vain Suomessa, joten jossakin toisessa maassa vankeutta koskevat säädökset ovat erilaiset. Suomen vankeuslaissa on paljon määräyksiä, joiden edellyttämät asiat eivät toteutuisi muualla, esimerkiksi olojen järjestäminen ”niin pitkälle kuin mahdollista vastaamaan yhteiskunnassa vallitsevia elinoloja” (1 luku, 3 §).
Vankeuslaki löytyy kokonaisuudessaan...
Valitettavasti en saanut käsiini uudempaa vuoden 2007 painosta, kaikki Helmetin niteen olivat lainassa.
Molemmissa painoksissa on sama Kersti Juvan ja Eila Pennasen suomennos, joten teksti on kyllä sama molemmissa. Muistan itse, että 981 sivun yhteisniteessä teksti on huomiota herättävän pientä ja sitä oli mahdutettu paljon jokaiselle sivulle. Kuitenkin esimerkiksi "Sormuksen ritarien" 1970-luvun painoksissa sivuja oli 572 ja "Kahdessa tornissa" 480 sivua. Näyttää siltä, että kyse on vaan tekstin asettelusta ja fonttikoosta. Vuoden 2007 painoksessa teksti on todennäköisesti suurempaa ja sivuja näin enemmän kuin vuoden 2002 painoksessa.
Tilastokeskuksen vapaa-aikatutkimuksessa on kysytty kaunokirjallisuuden lukijoilta, lukevatko he enimmäkseen miesten vai naisten kirjoittamaa kaunokirjallisuutta.
Vuonna 2017 kaunokirjallisuuden mieslukijoista yli puolet ilmoitti lukevansa enimmäkseen miesten kirjoittamaa kaunokirjallisuutta, kun taas kaunokirjallisuuden naislukijoista reilu neljännes ilmoitti lukevansa enimmäkseen naisten kirjoittamaa kaunokirjallisuutta.
Noin prosentti kaunokirjallisuuden mieslukijoista ilmoitti lukevansa enimmäkseen naisten kirjoittamaa kaunokirjallisuutta. Kaunokirjallisuuden naislukijoista alle 10 prosenttia ilmoitti lukevansa enimmäkseen miesten kirjoittamaa kaunokirjallisuutta.
47 prosenttia kaunokirjallisuuden mieslukijoista ja 65 prosenttia...
