Mest omtyckta

Fråga Läst Betyg Besvarad Öppna Svar
Miten saan HelMet-kirjastokortin? 871 Saat kirjastokortin ja tunnusluvun käymällä missä tahansa HelMet-kirjastossa. Varaa mukaasi kirjaston hyväksymä voimassaoleva henkilötodistus, jossa on valokuva ja henkilötunnus. Alle 15-vuotias saa kirjastokortin huoltajan tai toisen täysi-ikäisen vastuuhenkilön kirjallisella suostumuksella. Voit täyttää valmiiksi kirjastokorttihakemuksen. Näin nopeutat hiukan kortin kirjoittamista. Tulostettava hakemuslomake avautuu alla olevasta linkistä. Luettelon Helmet-kirjastoista löydät palvelusivuston oikeassa laidassa olevasta pudotusvalikosta "Löydä kirjastosi". http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j… http://luettelo.helmet.fi/screens/kirjastokorttihakemus.pdf http://www.helmet.fi/fi-FI
Onko David Pawsonin kirjaa "Unlocking the Bible" suomennettu? Mikä sen nimi on? kiitos etukäteen! 1122 J. David Pawsonin teos "Unlocking the Bible" on ilmestynyt suomeksi kahtena osana: Raamattu avautuu. [1], [Vanha testamentti] / J. David Pawson ; toimittanut Andy Peck ; suomentanut Marketta Ruishalme. Helsinki : TV7 kustannus, 2007. (604 s.) Raamattu avautuu. 2, [Uusi testamentti] / J. David Pawson ; toimittanut Andy Peck ; suomentanut Marketta Ruishalme. Helsinki : TV7 kustannus, 2008. (457 s.)
Saako Länsiväylää ajaa sähkömopolla 329 Moottoritiellä ei saa aja sähkömopolla. Traficom Myöskään tavallisella mopolla ei ole moottoritielle asiaa. Liikenneturva vastaa näin:" Jos mikään ei kiellä niin kyllä mopolla voi valtatiellä ajaa. Jos pientareella ajo käy haitatta päinsä, on mopoa kuljetettava siellä. Moottoritiellä ja moottoriliikennetiellä ajo on mopolla kielletty." https://www.liikenneturva.fi/fi/kysymykset-ja-vastaukset/mopolla/mopolla-valtatiella#a9d1c9d4
Mistä löydän tarkan syntymäajan? Olen syntynyt 30.10.1947 Syntymäkotikunta Oulu Asuinpaikka Tyrnävä 1207 Tarkkaa syntymäaikaa voi astrologi Raimo Nikulan mukaan tiedustella ainakin kahdesta lähteestä. Jos sinulla on tiedossa sairaala, jossa synnyit, voit sinne suoraan yhteyttä ottamalla yrittää selvittää mihin kellonaikaan olet syntynyt. Syntymäsairaalassasi pitäisi olla arkistoituna synnytyskertomus, josta myös täsmällinen syntymäaikasi käy ilmi. Jos kyseessä on ollut kotisynnytys, tehdään tietopyyntö Kansallisarkistoon: https://arkisto.fi/index.php/palvelut/tietopyyntopalvelu?page=fi/palvel…. Tämä edellyttää kuitenkin, että synnytyksessä on ollut mukana kätilö, joka on laatinut synnytyskertomuksen. http://www.raimonikula.net/syntymat.htm
Mistä nimi Bricella tulee? 222 En löytänyt nimelle Bricella osumia ulkomaisista nimitietokannoista. Nimi voisi olla nimen Bryce muunnos. Leslien ja Goslingin etunimisanakirjan mukaan nimen Bryce vanha kirjoitusmuoto on Brice, josta on voitu tehdä femiinisempi muunnos Bricella. Brice on alun perin kelttiläinen nimi, jonka alkuperä on Leslien ja Goslingin mukaan epäselvä. Bricella voisi olla myös nimen Briella erilainen kirjoitusasu. Briella on lyhennetty versio nimestä Gabriella. Gabriella taas on alun perin hepreankielisen miehen nimen Gabriel femiinimuoto. Hepreaksi Gabriel tarkoittaa "Jumala on voimani" tai "Jumalan taistelija". Lähteet Leslie ja Gosling 1987. Dictionary of first names. Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja.https://www.behindthename.com/name/briella
En löytänyt Oi saavu suuri rauhanjuhla nuottia pianolle, mistähän kirjasta löytyisi? 1220 Laulun säveltäjä on Taneli Kuusisto. Laulun sävelmään on kahdet eri sanat ja molemmilla sanoituksilla on myös eri nimi: "Oi saavu, rauhan juhla" (sanat Väinö Havas, alkusanat: "Oi saavu suuri rauhan juhla") ja "Sä kansa, vaeltava" (sanat V. I. Forsman eli Väinö Ilmari Forsman, alkusanat: "Sä kansa vaeltava pimeässä"). Nuotissa "Kauneimmat joululaulumme" (ISBN 951-757-199-2, Fazer FM07942-6) on tästä yksinlaulusta nuotinnos pianolle. Laulu on nuotissa nimellä "Sä kansa, vaeltava", mutta nuotissa on myös "Oi saavu, rauhan juhla" -sanoitus. Nimellä "Sä kansa, vaeltava" löytyy nuotteja myös sekakuorolle ja yksinlaulunuotteja lauluäänelle ja pianolle.  
Uhrattiinko uhrilehdossa hiidelle tai jollekin epäjumalalle? 190 Pakanallisten palvontamenojen uhrilehdoissa uhrattiin ja sinne haudattiin. Sana "hiisi" on alun perin tarkoittanut juuri uhrilehtoa. Muinaissuomalaisen perheen tai kylän hiisi sijaitsi lähellä asutusta. Se oli rajattu alue. Siellä oli pyhiä puita ja kiviä, ehkä parantavaa vettä pulppuava lähdekin, kuten Sampaan uhrilähde Halikon kirkolta jonkin matkaa pohjoiseen. Hiisi tarkoitti myös jotakin epämääräistä metsään, uhritoimitukseen tai henkiolentoon liittyvää. Se oli samanlainen metsänolento kuin tapio. Vanha kansa on tuntenut ilmaisun hiidenväki. Tätä metsänväkeä ei pidetty erityisen vihamielisenä, mystisenä kylläkin. Paavi Gregorius IX määräsi bullalla vuonna 1229, että pakanoiden uhrilehdot oli otettava kirkon omistukseen. Hautaamista...
Montakohan kirjaa nykyään löytyy Christine Fraserin Rhanna-sarjasta suomennettuna? 1266 Christine Marion Fraserin Rhanna-sarjasta on suomeksi ilmestynyt seuraavat osat: Rhanna unelmien saari 1997 Rhanna sodassa 1998 Rhanna Rhannan lapset 1999 Rhanna takaisin Rhannaan 2000 Rhanna Rhannan laulu 2002 Kirjojen saatavuuden voit tarkistaa lähikirjastostasi.
Voiko kirjastokortin katoamisesta ilmoittaa sähköisesti, ja jos, niin mihin osoitteeseen? Kortti "katosi" varastetun lompakon mukana. 1033 Kortin katoamisesta on syytä ilmoittaa mahdollisimman pian, valitettavasti se ei onnistu sähköisesti. Kirjaston palautelomakkeella tiedon voi kyllä lähettää http://www.lib.hel.fi/fi-FI/feedback/ mutta sitä ei välttämättä lueta välittömästi. Viisainta on soittaa kirjastoon, mihin tahansa kirjastoon voi ilmoituksen tehdä. Kirjaston ollessa suljettuna katoamisilmoituksen voi tehdä numeroon (09)310 85309. Puhelimeen soitettaessa on kerrottava soiton syy ja ilmoitettava nimi ja henkilötunnus.
Olen lukenut Gerda Rytin elämäkerta 1:n. Onko olemassa suomeksi jatko-osaa? Ester Ståhlberg (presidentin puoliso) mainitsee päiväkirjoissaan keräävänsä… 1093 Gerda Rytiltä ei ole ilmestynyt muistelmien toista osaa. Ester Såhlbergilta on ilmestynyt kolmiosainen muistelmateos, joiden nimet ovat Ester Ståhlbergin kauniit, katkerat vuodet: presi- dentin rouvan päiväkirja 1920-1925 (WSOY 1985), Ester Ståhlbergin voittojen ja tappioiden vuodet : päiväkirja 1926-1934 ( WSOY 1986) ja Ester Ståhlbergin sodan ja rauhan vuodet: päi-väkirja 1935-1947 ( WSOY 1987). Ilmeisesti viimeksi mainitussa voisi olla jotain nuoruusvuosista Oulussa. ARTO lehtitietokannasta löytyi kaksi Ouluun sijoittuvaa artikkelia. Kaltio lehdessä vuodelta 1947 numerossa 3: Miksi kirjoitin kerran Frans Michael Franzenista ja miksi rakastan Oulua ja Kaltio 1949 numerossa 4: Löytöretki Oulun ystävän Ester Ståhlbergin elämänvaiheisiin....
Ohittiko ruotsalainen Abba-yhtye tosiaan Volvo-autot Ruotsin suurimpana vientituotteena yhtyeen auosion ollessa suurimmillaan vuonna 1977? 399 Hei! ABBAn virallisella sivustolla kerrotaan, että ABBAn puoleksi omistaman levy-yhtiön Polar Music Internationalin menestyksen vuoksi syntyi myytti, jonka mukaan levy-yhtiö oli kannattavampi kuin Volvo. Levy-yhtiön käyttöpääoman voitot olivat suuremmat kuin Volvon, mutta dollareilla mitattuna Volvo oli suurempi.  https://abbasite.com/articles/in-focus-polar-music-the-story-of-abbas-record-label/  Tarkempaa vastausta en tähän löytänyt. Löysin enimmäkseen sivustoja, joilla ABBAn mainittiin olleen Volvon jälkeen toiseksi suurin vientituote, mutta näilläkään sivustoilla väitteelle ei ole annettu lähdettä. https://www.roughguides.com/destinations/europe/sweden/stockholm/swedens-fab-four-abba/  https://www.sbs.com.au/guide/article/2017/05/...
Miten menee Jevgeni Jevtusenkon runo, joka alkaa Valkeat yöt, pelkät ehkä ja kenties yöt. Jokin valaisee oudosti hämäten, kenties aurinko, ehkäpä kuu. Katuja… 371 Jevtusenkon runoa, joka alkaa "valkeat yöt" emme saaneet käsiimme, mutta se on todennäköisesti nimeltään Valkeat yöt Arkangelissa tai Valkoiset yöt Arkangelissa vuodelta 1964. Runo nimeltä Loitsu alkaa sanoilla "Kevätyönä ajattele minua ja kesäyönä ajattele minua..." Kokonaisuudessaan runon voi lukea ainakin teoksesta Maailman runosydän (WSOY, 1998).
Aiempia tutkimuksia liittyen päiväkoti-neuvola yhteistyöhön tai ylipäätään päiväkotiin tai neuvolaan tai moniammatillisuuteen. 2388 Yliopistokirjastojen yhteisluettelosta, LINDA-tietokannasta, löytyi seuraavia tutkimuksia päiväkodin ja neuvolan yhteistyöstä sekä moniammatillisuudesta: Lagerblom, Katri Lastentarhanopettajien ja terveydenhoitajien kokemuksia viisivuotiaan lapsen arviointi- ja yhteisteistyömenetelmän käyttöönotosta Espoossa Helsinki : Helsingin yliopisto, 2004 Opinnäyte: Pro gradu -tutkielma : Helsingin yliopisto, Kasvatustieteen laitos Sillanrakennus lapsen parhaaksi : tutkimus kodin, neuvolan, päivähoidon ja koulun yhteistyökokeilusta Porissa ja Kankaanpäässä 1990 - 1995 Helsinki : Mannerheimin Lastensuojeluliitto, 1994 Heinämäki, Liisa Varhaista tukea lapselle - työvälineenä kehittämisvalikko Helsinki : Stakes, 2005 (Oppaita / Sosiaali- ja...
Miten markan arvo on muuttunut vuodesta 1965 vuoteen 2000? 1039 Rahanarvonkerrointaulukko ja ohjeita sen käyttöön löytyy osoitteesta: http://tilastokeskus.fi/til/eki/2006/eki_2006_2007-01-17_tau_001.html sekä http://www.nordea.fi/sitemod/default/widecarea.aspx?pid=702544
Mistä saan hankittua oman syntymätodistukseni? 249 Voit tilata syntymätodistuksen Digi- ja väestötietovirastosta. Alla olevata linkistä löydät ohjeet ja muuta lisätietoa aiheesta. https://dvv.fi/syntymatodistus
Kuina suuri oli suomalaisten sotilaiden päiväraha sota-aikana? 243 Sota-ajan päivärahoista on kirjoittanut Marko Palokangas Kylkirauta-lehdessä Perinnetietoutta -palstalla 3/2018. Päiväraha vaihteli sotilasarvon mukaan sekä ajan myötä. Rintamasotilaan päiväraha poikkesi kotijoukkojen vastaavasta. Helmikuusta 1940 alkaen myös kiinteää peruskuukausipalkkaa maksettiin, johon vaikutti perheen koon lisäksi paikkakuntakohtaiset arvoluokitukset. Vaihteluväli siis oli melkoinen. Pienimmillään talvisodan alussa sotamiehen päiväraha oli 5,00 mk. Lähde ja lisätietoja: Palokangas, M. (2018). Perinnetietoutta - tiesitkö tätä? Päiväraha ja sota-ajan palkka. Kylkirauta, 3, 34.
Kevään 1974 lyhyen saksan ylioppilaskokeen tekstissä oli kirjoitusvirhe, joka muutti sanan toiseksi (Aamulehti, 50 v). Oliko virhe vanhanmuotoisessa… 87 Virhe oli juoksija Mona-Lisa Pursiaista käsittelevän käännöskokeen tekstissä. Siinä saksan että-sana dass oli muuttunut artikkelisanaksi das: "Als Krönung ihrer Anstrengungen tangierte die junge Dame kürzlich in Helsinki mit der Zeit von 51,0 Sekunden den 400-Meter-Weltrekord von Monika Zehrt aus der DDR und Marilyn Neufville aus Jamaika, wobei hinzuzufügen ist, das letztere mit der elektrisch gestoppten Zeit von 50,98 immer noch vor den beiden anderen liegt." [kursiivi lisätty] (Aamulehti 4.4.1974) Lyhyen saksan ylioppilaskokeiden tehtävät vuoteen 1976 saakka löytyvät Eino Miettisen kirjasta Saksan kielen ylioppilaskirjoitukset vuosina 1948–1976 : sanastolla ja selityksillä varustettuina. B, Ylimääräiset kirjoitukset.
Mitä tietoja laitetaan yritysten työntekijöiden käyntikortteihin? Miten esim. yrityksen verkkosivu ilmoitetaan? Onko "väärin" kirjoittaa www.xxxx.fi/xxxx/xxxx/… 3296 Edustava käyntikortti on mattapintaista, laadukasta, valkoista, tukevaa paperia ja siinä on musta, kiilloton kohoteksti.Kortin standardikoko on 90x45 mm. Keskelle korttia tulee henkilön nimi suurimmalla tekstikoolla. Nimen alle painetaan ammattinimike täydellisenä ja oppiarvo lyhenteenä. Vasempaan alakulmaan sijoitetaan yrityksen nimi ja osoite. OIkeaan alakulmaan sijoitetaan puhelinnumero ja muut sähköiset yhteystiedot. Jos yrityksen logoa käytetään, se sijoitetaan "kohopainettuna" vasempaan ylälaitaan. Erillisellä yrityskortilla tehdään tunnetuksi yritystä. Yrityskortissa yrityksen nimi on suurimmalla kirjainkoolla. Henkilön nimi ja titteli kertovat mitä tehtävää kyseinen henkilö yrityksessä hoitaa. Verkkosivujen kirjoitusmuodosta en...
Löysin v2007 Slovenian erikoiseuron,mutta vuosiluvulla 2009. France preseren. En löydä tietoja moisesta. Mikähän on? 332 Kyseessä taitaa olla tavallinen kolikko, eikä mikään erikoiseuro. Slovenian erikoiseurojen luettelossa on vuodelta 2007 Rooman sopimus 50 vuotta ja 2009 Euro kymmenen vuotta. https://www.kolikot.com/eurokolikot/slovenia Slovenian kansallisrunoilijan France Prešeren kuva löytyy sen sijaan vuodesta 2007 Slovenian 2 euron kolikosta. Kuvan lisäksi kolikossa on sanat "Shivé naj vsi naródi" (Jumala siunatkoon kaikkia kansoja). Sanat ovat säe Prešerenin runosta "Zdravljica", joka on myös Slovenian kansallislaulun tekstinä. 2 euron kolikon syrjän kaiverrus: teksti S L O V E N I J A, jonka perässä on kaiverrettu piste. https://www.suomenpankki.fi/fi/raha-ja-maksaminen/eurokolikot/kansallis… https://www.ecb.europa.eu/euro/coins/comm/html/...
Onko jossakin arvioita kuinka paljon suomalaisia on kaapattu tai myyty orjiksi vuosisatojen aikana? 109 Professori Jukka Korpela on kirjoittanut teoksen Idän orjakauppa keskiajalla: ihmisryöstöt Suomesta ja Karjalasta (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2014). Kirja kertoo pohjoisen ihmisryöstöistä osana koko Venäjän orjakauppaa. Suomesta ryöstettiin keskiajalla ihmisiä myytäväksi etelän keskusten orjamarkkinoilla. Suomalaiset myytiin ensin orjamarkkinoilla Novgorodin alueella, mistä he saattoivat päätyä Mustanmeren ja Kaspianmeren orjamarkkinoille.  Korpelan teos on ensimmäinen tutkimus tästä aiheesta ja varmaankin hyvä lähde. Suomalaisorjien määrästä ja heidän kohtaloistaan ei ole tarkkaa tietoa. Korpela arvioi, että pitkällä aikavälillä myytiin tuhansia suomalaisia. https://journal.fi/tt/article/view/55955/18447 https://www.iltalehti.fi...