Smurffit: Tanssihitit CD:ltä löytyvät: Smurffit on taas täällä, Nörttismurffi, Jos oikein teet, Pattismurffi, Smurffitietä pitkin, Länkkärismurffi, Smurffit järkkää ja beibismurffi mä hain. Smurffit: Kesähitit CD:Ltä löytyvät: kaikki smurffaan, kesäolo, smurffikuu, satasen aidat, ja sä mukana oot ja pöhkäskaba.
Kyseessä on alkujaan saksalainen iskelmä Das kann doch einen Seemann nicht erschüttern, joka tuli tunnetuksi vuonna 1939 julkaistusta elokuvasta Paradies der Junggesellen (Poikamiesten paratiisi). Kyseinen elokuvakohtaus löytyy YouTubesta: https://www.youtube.com/watch?v=mvGWy206c1U.
Suomalaiset, alkutekstille varsin uskolliset sanat on tehnyt Palle eli Reino Palmroth nimellä Pelko pois, Rosmarie.
Lähteet:
Internet Movie Database IMDB: https://m.imdb.com/title/tt0031783/?ref_=m_ttsnd_snd_tt
Ritzel, Fred: Das kann doch einen Seemann nicht erschüttern! Über ein Lied aus der Zeit des Kriegsanfangs, seine mediale Präsentation und seine Nachwirkungen (http://www.staff.uni-oldenburg.de/ritzel/material/Seemann%20ohne%20Cove…)
Sota-ajan...
Viidenrajantie (Femgränsvägen) sijaitsee useiden entisten maaatilojen rajamailla. Tien aiempi nimi Peltotie (Åkervägen) muutettiin Viidenrajantieksi vuonna 1948.
Lähde: Helsingin kadunnimet. 2. korj. p. 1992 [Helsingin kaupunki]
Joel Petterssonista ei valitettavasti löytynyt suomenkielistä tietoa kuin pari lehtiartikkelia:
Carlson, Kristina
Minun elämänlankani
artikkeli kausijulkaisussa
Suomen kuvalehti. - Helsinki : Yhtyneet kuvalehdet. - ISSN
0039-5552. 82 (1998) : 15-16, s. 73
ja
Kantokorpi, Otso
Yö erottaa pojasta miehen
artikkeli kausijulkaisussa
Taide. - Helsinki : Suomen taiteilijaseura. - ISSN
0039-8977. 38 (1998) : 2, s.25
Maarianhaminan kaupunginkirjaston Joel Pettersson -verkkosivuilla
http://www.mhbibl.aland.fi/alandica/jpettersson/index.stm
ja Ålands museumin sivuilla http://www.mhbibl.aland.fi/alandica/jpettersson/a1.stm kerrotaan, että tämä ahvenanmaalainen kirjailija ja kuvataiteilija syntyi 1892...
Voit palauttaa kirjat pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen toimipisteisiin. Pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoverkkoon kuuluvat: Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen. Näihin kirjastoihin on vapaa palautusoikeus, mieluiten otamme kirjat takaisin siihen toimipisteeseen mistä ne lainattu.
http://www.lib.hel.fi/suomi/kirjasto-info/lainaaminen_ja_kirjastokortti…
Suomen Hammaslääkäriliiton nettisivuilla on yleistietoa suunterveydestä. Siellä kerrotaan, että happamien tuotteiden hampaille aiheuttamia haittoja voi lieventää huuhtomalla suun vedellä tai maidolla, pureskelemalla juustoa (neutraloi happamuutta), nauttimalla happamat tuotteet aterioiden yhteydessä sekä syömällä marjat, vihannekset ja hedelmät kokonaisina.
Lähteet:
Suomen Hammaslääkäriliitto https://www.hammaslaakariliitto.fi/fi
Suomen luonnossa ei elä lentokyvyttömiä lintuja.
Oheisesta linkistä näkyy, missä ja minkä verran lajeja lentokyvyttömä lintuja on elänyt ja missä niitä elää edelleen (siniset osat ympyröissä).
Kirsi Kunnaksen kirjoittamassa Tiitiäisen satupuussa on 43 lastenlorua. Tunnetuimpia loruja lienevät Vanha vesirotta, Haitula, Tunteellinen siili, Tiitiäisen tuutulaulu, Muusa ja Ruusa, Herra Pii Poo sekä Ville ja Valle. Lisäksi kokoelmassa seikkailevat ainakin kissa Krumeluu, Kelvoton Riika, papukaijat Elinoora ja Fassiloora, metsähiisi, Jansmakko Erikois, pikku paimen Laritsa, Kili Von-Der-Ferro sekä monia muita. Tarkemmin voit tutustua hahmoihin ja loruihin lainaamalla kirjan kirjastosta.
Kirsi Kunnas: Tiitiäisen satupuu (WSOY 1956)
Seuraavassa kirjailijoita, jotka saattaisivat osua kuvaukseen:
Cecelia Ahern
Jenny Colgan
Catherine Isaac
Sophie Kinsella
Jill Mansell
Mhairi McFarlane
Beth O'Leary
Jill Santopolo
Josie Silver
Lori Nelson Spielman
Toivottavasti edes osa näistä vastaa tarpeeseesi!
Tällaisen epärehellisyyden ja sen paljastumisen seurauksista emme löytäneet tietoa, mutta viime vuosina on uutisoitu useammastakin tapauksesta, joissa osa korkeakoulututkinnosta on paljastunut plagioiduksi.
Alla linkkejä muutamaan tapauksen esittelyyn Ylen uutisissa (16.5.2016), Savon Sanomissa (7.3.2016) ja Alma Talentin sivuilla (16.9.2019):
KHO perui vilppiin perustuneen maisterintutkinnon – ura fyysikkona tyssäsi | Yle Uutiset | yle.fi
Lakimiehen pelko: Onko Suomessa kohta valemaistereita? | Teemat | Savon Sanomat
KHO:n äänestysratkaisu: Opinnäytetyössä ilmennyt plagiointi ei antanut syytä tutkintotodistuksen peruuttamiseen - Alma Talent
Belgialaisen Nic Balthazarin ohjaama filmi Ben X pohjautuu Balthazarin vuonna 2002 julkaistuun kirjaan ’Niets was alles wat hij zei’. Englanniksi käännettynä kirjan nimi olisi ’Nothing was all he said’, mutta mistään ei löydy viitteitä, että kirja olisi vielä ilmestynyt englanniksi. Montrealissa on tänä vuonna ilmestynyt kirjasta ranskaksi muokattu laitos nimeltään BenX.
Kyseessä on seuraava teos: Gentes Finlandiae
Osa: 9 : Finland och Ryssland under tiden fram till 1918 : Namnregister Gentes Finlandiae VI-VIII / redigerad av Herdis Modeen. Julkaistu: Helsingfors, 2001
Ulkoasu (osa): 195 s. : kuv.
Sarja: (Skrifter utgivna av Finlands riddarhus i samarbete med Finlands adelsförbund ; 10)
Teosta voi kysellä seuraavasta paikasta: Helsingin yliopiston kirjastolaitos
Kokoelma: Yliopiston kirjasto, Pääkirjasto, laina-aika 28vrk
Sijainti: H Avokok. 930 Skrifter
Teosta voi kysellä lähikirjastosta kaukolainaksi. Kaukolainaus saattaa olla maksullista.
Eva-Lis Wuoriolta on ilmestynyt kolme kirjaa suomeksi: Tunnussävel – vaara uhkaa (Nuorten toivekirjasto, 1974) kuvaa Varsovan vastarintaliikettä toisen maailmansodan aikana, Salainen taistelu (Nuorten toivekirjasto, 1976) kertoo toisen maailmansodan ajasta Tanskassa ja lastenkirja Koiraetsivä (1979). Nuortenkirjat on käännetty englannista ja lastenkirja on kirjoitettu suomeksi. (Lähde: Suomen kansallisbibliografia Fennica: https://fennica.linneanet.fi/vwebv/searchBasic?sk=fi_FI
Nuortenkirjat saa lainaan Helmet-kirjastojen kirjavarastosta: http://www.helmet.fi/fi-FI Koiraetsivä-kirja on monien kirjastojen kokoelmissa eri puolilla Suomea.
Kaunokirjallisuuden verkkopalvelu Kirjasampo kertoo vuonna 1988 kuolleesta kirjailijasta:
”Eva-Lis...
Aspergerin oireyhtymästä löytyy suomeksikin jo jonkin verran kirjallisuutta. Tässä muutamia nimekkeitä:
Ives, Martine: "Mitä Aspergerin syndrooma on, ja miten se vaikuttaa minuun?--opas nuorille", 2002. ISBN 951-97336-6-3.
Laukkarinen, Liisa: "Yhden asian mies--Asperger-lapsen kasvu aikuiseksi", 1998. ISBN 951-31-1304-3.
Gillberg, Cristopher: "Autismi ja autismin sukuiset häiriöt lapsilla, nuorilla ja aikuisilla", 1999. ISBN 951-580-263-6.
Kielinen, Marko: "Aspergerin syndrooma--kouluikäisen Asperger-lapsen kasvun tukeminen" , 1999. ISBN 951-97336-4-7.
"Autismi--teoriasta käytäntöön" / toim. Oiva Itkonen, 1999. ISBN 951-796-127-8.
Kerola, Kyllikki: "Autismikuntoutus", 2000. ISBN 952-451-014-6.
Englanniksi on tänä vuonna ilmestynyt: Pyles,...
Hei!
Anne Saarikallen kirjan Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön mukaan
Mette pohjautuu saksalaisperäiseen Mechtild-nimeen, jonka alkuosa merkitsee voimaa ja loppuosa taistelua.
Saman teoksen mukaan Minja-nimen alkuperästä ei ole varmaa tietoa. Kyseessä voi olla muunnos nimestä Mina (joka taas on johdettu Vilhelmiinasta ja se miesten nimestä Vilhelm, joka tarkoittaa lujatahtoista kypäränkantajaa).
Maria on heprealais-aramealainen nimi, jonka alkuperäinen kreikankielinen muoto on Mariam. Sen on arveltu tarkoittavan toivottua lasta, näkijätärtä ja herratarta.
Carita on alkuaan italialainen nimi, joka tulee latinan sanasta caritas
(rakkaus, lempeys).
Catalinaa en löytänyt nimikirjoista. Olisiko se johdos Catarinasta? Kreikan katharos...
Kyseessä on cover-versio Aretha Franklinin ja Ted Whiten säveltämästä kappaleesta Think, jonka alkuperäinen esittäjä Franklin myös on. Tekemäni selvityksen perusteella tämän Sodastreamin mainoksissa esitetyn cover-version sovittaja on israelilainen Tomer Biran ja laulajana siinä on niin ikään israelilainen Nitzan Shayer. Kappaletta ei vaikuta olevan saatavilla mistään, vaan se on mitä luultavimmin tehty pelkästään Sodastreamin mainoskäyttöä varten.
Mainoksissa käytetään hyvin usein niin sanottua tuotantomusiikkia, jotka toisinaan sävelletään mainosta varten, mutta vielä useammin käytetään jo olemassa olevaa musiikkia tuotantomusiikin julkaisijoiden katalogista. Toisinaan mainoksia varten tehdään uusia versioita, covereita, jo olemassa...
Katkelma on Tove Janssonin kirjasta Muumilaakson marraskuu (suom. Kaarina Helakisa). Teksti on kappaleessa 11. Sivunumero vaihtelee painoksen mukaan. Minulla on käsillä WSOY:n kustantama vuoden 2018 painos, ja siinä katkelma on sivulla 77.
Kyseessä on Gunnel Linden kirjoittama "Hullunkuriset perheet" (julk. Gummerus v. 1972). HelMet-kirjastoissa kirjaa ei enää näytä olevan, mutta halutessasi saat sen tilattua kaukolainana muualta Suomesta. Kaukolainamaksu on 4 €.
http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp
Ainakaan Helsingin kaupunginkirjasto ei käsittele aineistoa syöpäläisten varalta. Suojakseen kirjat saavat muovituksen, mutta sen tarkoitus on lähinnä suojata kirjaa kulumiselta ja likaantumiselta. Likaiset ja kastuneet kirjat poistetaan kokoelmasta. Puhtaat ja kuivat kirjat tuskin kovin houkuttelevat hyönteisiä. Kirjastossa ei nähdä tuhohyönteisiä kovin mainittavana vaarana.
Aivan kuvaustasi vastaavaa kirjaa ei Helmet-haulla eikä internet-kirjakauppojen kautta löytynyt.
Hakusanoilla Korean kansantasavalta tai Korean tasavalta löytyy Helmet-verkkokirjastosta mm. seuraavia teoksia:
Hyok Kang: This is paradise : my north Korean childhood (London: Abascus, 2007). Kirjoittaja oli 13-vuotias paetessaan vanhempiensa kanssa Kiinaan ja sieltä myöhemmin Etelä--Koreaan.
Chol-Hwan Kang: Pjongjangin akvaariot : 10 vuotta Pohjois-Korean gulagissa (Helsinki: Siltala, 2009). Kustantajan mukaan kirja on ensimmäinen länsimaissa julkaistu teos Pohjois-Korean nykytilasta ja lähihistoriasta.
Barbara Demick: Nothing to envy:real lives in North Korea (London: Granta,2010). Kirja on amerikkalaistoimittajan kuvaus pohjoiskorealaisten...
