Turkuun ei ole suunnitteilla uutta pääkirjastoa. Turun pääkirjaston uudempi osa valmistui vuonna 2007 ja vanhemman pääkirjastorakennuksen kunnostus vuonna 2008.
Kysy kirjastonhoitajalta -palveluun vastaavat pääosin erilaisissa kirjastoissa työskentelevät kirjastonhoitajat ja -virkailijat osana omaa työtään. Mitään erillisiä palkkioita ei todennäköisesti missään makseta. Osa meistä vastaajista ei ole enää työelämässä, vaan vastaa vapaaehtoisuuden pohjalta. Kirjastoalan palkat vaihtelevat alle 2000 eurosta tuonne 3000 euron paremmalle puolelle. Näitä korkeampia palkkoja maksetaan erityisesti tieteellisissä kirjastoissa, yleisissä kirjastoissa yleensä vain johtavat kirjastonhoitajat saavat suomalaisten keskipalkkaa, joka oli 2016 noin 3368 euroa tai enemmän. Kirjastonhoitajien (yliopistollinen loppututkinto) keskipalkka on vajaat 2500 euroa kuukaudessa.
Kysymyksiin pääsee vastaamaan kouluttautumalla...
Kuningas Learin neljännen näytöksen ensimmäiseen kohtaukseen sisältyvää Gloucesterin jaarlin repliikin katkelmaa on tulkittu suomeksi näin:
"Se vitsaust' on, kun sokeit' ohjaa hullut." (Paavo Cajander)
"Voi aikoja, kun sokeit' ohjaa hullut!" (Yrjö Jylhä)
"Aikoihin on eletty kun hullut taluttavat sokeita." (Matti Rossi, 1972)
"Tämän ajan kuva; hullut taluttavat sokeita." (Matti Rossi, 2005)
Kelvenneelle 1960-luvun puolivälissä suunniteltu suurisuuntainen matkailukeskushanke jäi toteuttamatta, kun 1970-luvun alussa herättiin uhanalaisen Päijänteen suurjärvimaiseman suojelutarpeeseen ja Päijät-Hämeen seutukaavaliitto alkoi suunnitella 1971 alkaen Kelvenneen ympäristöön kansallispuistoa. Päijänteen kansallispuisto, jonka keskeinen osa Kelvenneen ainutlaatuinen harjusaari on, perustettiin 1993.
Lähteet:
Kantola, Arto (2023): Päijänne : koko tarina
Karvinen, Tea (2022): Kansallispuistot : Maamme luonnon helmet
Hei,Kyseessä taitaa olla Rakkaimmat nallesadut (Kustannus-Mäkelä, 1999 ; esipuhe: Susanna Gretz; suom. Sinikka Sajama alkup. The Hutchinson treasury of teddy bear tales).Yksi saduista on Reima, joka kertoo kuvaamanlaisesta sekundakappalenallesta.
Matelijoiden ja sammakkoeläinten nimistötoimikunnan laatiman Euroopan sammakkoeläinten ja matelijoiden suomalaiset nimet -listan mukaan Hierophis viridiflavus on suomeksi piiskakäärme.
http://www.herpetomania.fi/nimisto/euroherpit.html
Kyseessä on todennäköisesti Delia Owensin romaani Suon villi laulu (WSOY, 2020). Esittelyteksti:
"Kun pohjoiscarolinalaiselta suolta löytyy kylän oman kultapojan ruumis, epäilykset kääntyvät Kya Clarkiin, joka asuu marskimaan reunalla. Kouluja käymätön juopon tytär, köyhää valkoista roskasakkia – vai jotain aivan muuta? Kya on oppinut selviytymään yksin, ystävystymään suon eläinten kanssa ja lukemaan sen vesiä ja mättäitä. Mutta hänkin kaipaa rakkautta, ja kun villi luonto kohtaa ihmisten maailman, ei mikään ole enää entisellään."
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2428945
Ruotsalaista kielihistoriaa käsitteleviltä sivuilta löytyy tieto siitä, että useampien sijamuotojen käyttö on muuttunut keskiajan loppuun mennessä, jolloin kahden sijamuodon käyttö vakiintui, Istitutet för språk och folkminnen, https://www.isof.se/lar-dig-mer/kunskapsbanker/lar-dig-mer-om-svenska-s…
ja Svenska institutet, https://si.se/sa-arbetar-vi/svenskan-i-varlden/artiklar-om-sprak/kort-s….
Niiden mukaan varhemmin käytössä oli neljä sijamuotoa: nominatiivi, akkusatiivi, genetiivi ja datiivi.
Esimerkkisanana artikkeleissa on sana fisker (nom.), fisk (akk.), fisks (gen.) ja fiski (dat.), joka on nykymuodossaan siis fisk (nom.), fisks (gen.)= kala.
Tampereen kaupunginkirjastosta on saatavilla Helsinki : historiallinen kaupunkikartasto (Helsingin kaupungin tietokeskus, 2009), joka sisältää runsaasti eriaikaisia karttoja ja teemakarttoja kaupungista. Lähimmäs kaivattua 1910-lukua tässä osuu Helsingin kartta vuodelta 1900 (s. 34). Verkosta löytyvät esimerkiksi 1916 ja 1920 julkaistut kartat Plankarta öfver Helsingfors stad 1916 (https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201308194334) ja Helsinki ympäristöineen
(https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201308194381).
1930-luvun Helsingistä oivallinen lähde on puolestaan Helsinki 1930 : Helsingin karttakirja (Genimap, 2005). Helsinki : historiallinen kaupunkikartasto sisältää Helsingin kartan 1930-luvun lopusta (s. 43). Verkkoaineistona saatavilla on esimerkiksi...
Marjatta Cronvallin Yleisradiolle käsikirjoittama ja ohjaama kolmeosainen tv-draama Rotanloukku esitettiin Ylellä joulukuussa vuonna 1996. Ohjelmasta ei ole tehty tallennetta lainattavaksi.
Radio- ja tv-arkiston (RTVA) Ritva-tietokantaan tallennettuja ohjelmia voi käydä katsomassa ja kuuntelemassa RTVA:n katselu- ja kuuntelupisteissä. Lista pisteistä löytyy alla olevasta linkistä.
https://rtva.kavi.fi/cms/page/page/info_katselupisteet
Yle Arkistomyynnistä voi tilata tallenteita lähinnä Ylen tuottamista ohjelmista omaan käyttöön, mutta hinnat ovat varsin korkeita. Alla olevista linkeistä löydätte lisää tietoa asiasta.
Voitte myös esittää Ylelle ohjelmatoiveen. https://palaute.yle.fi/
RTVA https://rtva.kavi.fi/
Ylen Arkistomyynti...
Isän tai äidin nimestä muodostetusta poika- tai tytär-loppuisesta nimestä on säädetty vain, että se voidaan antaa toiseksi tai kolmanneksi nimeksi (Nimilaki 32 b §). Ennen vuonna 1991 voimaan tullutta uutta etunimilakia sallittuja olivat vain isän nimestä muodostetut nimet.
Patronyymejä, isännimiä esiintyy jo keskiaikaisissa lähteissä. Myöhempien vuosisatojen kirkonkirjoihin niitä on toisinaan merkitty, toisinaan ei. Myös matronyymejä, äidinnimiä, esiintyy kirkonkirjoissa jonkin verran. Isännimet ovat olleet talonnimen tai muun asuinpaikan nimen, ammattinimityksen tai nimetyn ominaisuuksista kertovan liikanimen ohella sukunimiksi vakiintuneiden lisänimien perustana. Niitä on käytetty sukunimenomaisesti siinä vaiheessa kun kaikilla ei vielä...
Silikoni näyttää olevan kiistelty ainesosa, eikä täysin varmoja tuloksia puolesta tai vastaan ole ilmeisesti vielä saatavilla. Silikonia käyttävien valmisteiden sivuilla vakuutellaan sen käytön olevan täysin turvallista, kun taas luonnonmukaisia tuotteita suosivien lähteiden mukaan silikoni on erittäin epäterveellistä.
Kotimaisilta sivuilta löytyy seuraavia keskusteluja ja linkkejä silikonin harmillisuudesta:
http://atopialiitto.fi/node/554
http://www.nicehouse.fi/terveys/keskustelu/nayta.php?id=14793
Englanninkielinen artikkeli:
http://www.naturalpureorganics.com/silicone.htm
Joissain kauneudenhoitotuotteissa on jopa muoviyhdisteitä, jotka ainakin ovat haitallisia mereneläville.
http://www.slate.com/id/2193693/
Terveysasioissa tätä...
Kangasalan aseman lähellä sijaitseva muuntaja syttyi tuleen torstaina 6. syyskuuta 1984 noin kello 18.
Pikku Kakkosen visuaalista ilmettä uudistettiin syyskaudelle 1979, jolloin Pertti Nykäsen suunnittelema tunnus otettiin käyttöön. Syksyn ensimmäinen ohjelma esitettiin tiistaina 4. syyskuuta.
Lähteet:
Muuntajapalo pimensi Pirkanmaan. – Aamulehti 7.9.1984 Pikku Kakkosen tunnukset | Elävä arkisto | yle.fi
Katso 36/1979
Teos ”Lampaan ruokinta ja hoito” (2. uudistettu painos; Maaseutukeskusten liitto, 2000) kertoo (s. 78), että lampaiden kuohitseminen on lähes täysin loppunut vuoden 1996 jälkeen. Silloin astui voimaan laki, joka kielsi lampaiden kuohitsemisen kumirenkailla. Sitä ennenkin kirjan mukaan kuohitseminen oli melko harvinaista.
Lampaankasvattajan käsikirja (ProAgria maaseutukeskusten liitto, 2007) kertoo, että Suomessa tuotetusta lampaanlihasta suurin osa on karitsanlihaa. Ne eivät siten ehdi olla sukukypsinä valtavan pitkää aikaa, jolloin kuohinta ei liene taloudellisesti järkevää. Osoitteesta http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1996/19960396 löytyvän eläinsuojeluasetuksen mukaan alle kuusikuukautta vanhan lampaan saa kuohia Burdizzon-...
Kolmas maailma -antologian ilmestymisen aikoihin "tellu" oli yksi television kutsumanimistä, joka sittemmin on jäänyt vähemmälle käytölle. Tellukeskus tarkoittaa siis televisiokeskusta. Guadalupe Amorin kertomuskokoelmassa Galería de tîteres (1959) ilmestyneen tarinan alkuperäinen nimi on Televicentro.
Leimallisesti savolainen sana "tellu" ei millään muotoa ole ("töllö" taitaisi osua lähemmäs), mutta puhekielisenä se on kaiketi ollut riittävän epämuodollinen Matti Rossin suomennokseensa tavoittelemaa murteellista sävyä ajatellen. Murresanakirjoista "tellun" voi löytää ainakin Heikki Paunosen Stadin slangin suursanakirjasta Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii.
Voisiko olla kyseessä Jalmari Finnen Kiljusen herrasväki? Kirjasammossa voit tutkia kuvauksia kirjoista, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/kiljusen%20herrasv%C3%A4ki.
Melodia on Franz Lisztin yksinlaulusta "O Lieb, S298", josta hän on tehnyt myös pianosovituksen. Kirjastojen luetteloissa tästä sovituksesta käytetään nimeä "Liebesträume, S541. Nro 3, O Lieb". Teosluettelonumeroon S541 näitä "Lemmenunelmia" sisältyy kolme ja tämä on se kolmas.
Esimerkiksi näissä kirjoissa käsitellään lapsettomuutta. Mukana on sekä tietokirjallisuutta että romaaneja.
Tietokirjat ja muistelmat:
Hakkarainen, Anna-Kaisa: Ihmeet tapahtuvat muille: lapsettomuuspäiväkirja
Joensuu, Kirsti (toim.): Kun syli on tyhjä: kokemuksia lapsettomuudesta
Korpiola, Lilly: Pitkä tie äidiksi
Parviainen, Hanna (toim.): Ei kenenkään äiti: kertomuksia lapsettomuudesta
Saario, Pirre: Haikara lentää ohi
Romaanit:
Hannah, Kristin: Rakkauden tähden
Ivey, Eowyn: Lumilapsi
Koulumies, Terhi: Vauvaa vailla
Rusko, Maria: Äidit
Ulitskaja, Ljudmila: Medeia ja hänen lapsensa
