Kirjastot ovat itsenäisiä toimijoita, joten viesti pitäisi lähettää niihin erikseen. Muutama kanava on, joissa viestitään kirjastoille keskitetysti. Suomessa on kirjastoja, jotka hoitavat alueellista kehittämistehtävää. Niille voisi välittää tämän kehittämisehdotuksen esim. yhteisten sivujen toimittajien kautta, Aija Laine, aija.laine@hel.fi tai Päivi Litmanen-Peitsala, plp@kirjastot.fi, https://www.kirjastot.fi/kirjastot-ja-kehittaminen. Toinen on Kirjasto-kaapeli -foorumi, https://www.kirjastot.fi/forum/402.
Tällaista adjektiivia ei löydy kokoelmiimme kuuluvista suomen kielen hakuteoksista. Suomen murteiden sanakirja tuntee mm. sanat kapse (kopina, kopse ym.), kapsea (hupsun sekainen, hassahtava) ja kapsehtia (puuhailla, kuhkia, käpsehtiä). Ko. teoksesta löytyy lisää merkityksiä ja esimerkkejä näistä sanoista ja myös muita samaa sukua olevia murresanoja. Mahdollisesti kapseinen on jostakin tällaisesta sanasta johdettu adjektiivi.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kirjasto (www.kotus.fi/kirjasto) voi ehkä antaa lisävalaistusta asiaan.
Lähteet:
Suomen murteiden sanakirja. Kuudes osa (1999)
Suomi oli 1800-luvun lopulla vielä suurimmalta osin maatalousyhteiskunta, jossa tyypillinen miehen ammatti oli renki. 1800-luvun loppupuolella renki ansaitsi vuodessa rahapalkkaa 100-150 markkaa. Tämän lisäksi palkkaan sisältyi erilaisia luontoisetuja.https://veteraanienperinto.fi/index.php/tietopankit/kertomuksia/itsenaistymisen-vuodet/nuorisoa-1800-luvun-lopulla/Vuoden 1899 100-150 markkaa olisivat nykyrahassa 557-835 euroa.https://stat.fi/tup/laskurit/rahanarvonmuunnin.html
Suomalaisia viihdekirjailijoita ovat esim. Raija Oranen, Elsa Anttila, Tuija Lehtinen, Pirjo Tuominen, Laila Hirvisaari, Anneli Meriläinen, Liisa Tammio, Eira Pättikangas ja Kirsti Manninen
Runon sanat löytyvät kahdesta eri teoksesta:
1)Runotallenteelta "Vie sinne mun kaihoni", joka sisältää
Liisa Mäkelän lausumia karjalaisia runoja.
2)Eino Haukan teoksesta "Unessa lensi kiviperhonen" s.11-14.
David Tysonin ja Christopher Wardin kappale Black velvet tunnetaan suomeksi nimellä Yön helmaan. Suomenkieliset sanat on tehnyt Jarmo Rantanen. Kappaletta on esittänyt Virve Rosti. Yön helmaan on kuultavissa äänitteillä Nyt aika on (1992) ja Tunnen sen täysillä taas (1992)
https://fenno.musiikkiarkisto.fi/
https://lumme.finna.fi/Search/Results?lookfor=%22Y%C3%B6n+helmaan%22&ty…
Katkelma on V. A. Koskenniemen epigrammista, joka alkaa näin: "Jos tuhlari taikka saituri liet / sinä yhtä paljon hautaas viet". Runo on kokoelmasta Minä ja maailma : epigrammeja (1960).
Runo on julkaistu myös Suomen Turku -lehden numerossa 4/1960.
https://finna.fi/Record/helka.993391273506253
Käsikirjoituksen Risto Jarvan ohjaamaan elokuvaan Mies, joka ei osannut sanoa ei (1975) ovat laatineet Jussi Kylätasku, Kullervo Kukkasjärvi ja ohjaaja itse. Se on alkuperäiskäsikirjoitus eikä siis perustu kenenkään kirjoittamaan kirjaan.
Säästäminen hyveenä on luterilaiselle ja protestanttiselle etiikalle ominainen näkemys. Näkökulman laajennusta saat Max Weberin klassikkoteoksesta Protestanttinen etiikka ja kapitalismin henki.
Säästöpossun ja samalla säästämisen historia on ruotsinkielinen Ingvar Körbergin, Erik Lindmarkin ja Ian Wiséhnin kirja Sparbössor : sparbössans historia under 2000 år. Sitä on yksi kappale Helmet-kirjastoissa.
Kirjoita Googleen hakusanoiksi protestanttinen etiikka säästäminen, niin saat sivuja joista lienee hyötyä. Esimerkiksi Turun kauppakorkeakoulun kulutussosiologian luentokalvoista saat paljon lähdeteosvinkkejä, samoin niissä mainitaan milloin kulutusideologia alkoi (http://www.tukkk.fi/markkinointi/ts/TS4/ts4_07/TS42007.ppt (PowerPoint-...
Lehdetön puu - säveltäjä Martti Piha eli Timo Vuori (1916-1976), sanoittaja Annuli eli Aune Haarla (os. Ala-Tuuhonen). Muitakin samannimisiä lauluja on olemassa, mutta oletan, että tätä tunnetuinta etsitään.
Myrskyn jälkeen - säveltäjä Veikko Samuli, sanoittaja Kari Tapio.
Partisaanivalssi eli alkukielellä puolaksi Dziś do ciebie przyjść nie mogę - säveltäjä Stanislaw Magierski, suomenkieliset sanat Saukki.
Rosvo-Roope on perinteinen sävelmä, jonka sanat ovat Rafael Ramstedtin (1888-1933) käsialaa.
Kaikki nämä tiedot ja paljon muuta löytyvät myös Ruotsista käsin Viola-tietokannasta varsin helposti: https://viola.linneanet.fi. Suosittelen!
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
James Dashnerin The Maze Runner -kirjoja ei valitettavasti ole suomennettu. Suomen kansallisbibliografiassa ei myöskään ole ennakkotietoja, että niitä julkaistaisiin lähiaikoina Suomessa. Netistäkään ei löytynyt tietoja siitä, että Dashnerin teosten käännösoikeudet olisi myyty Suomeen.
https://fennica.linneanet.fi/vwebv/searchBasic
http://jamesdashner.com/books/
En oikein löytänyt kuvaustasi vastaavaa vampyyrikirjaa. Muutama vaihtoehto tuli lähelle, mutta toinen on liian varhainen ja toisen kansikuva ei vastaa kuvaustasi.
Kuolemattomat hirviöt / Egerkrans, Johan, kirjoittaja, kuvittaja ; Korppi, Timo, kääntäjä, 2019, https://vaara.finna.fi/Record/vaarakirjastot.11527963
Kummitukset ja vampyyrit / teksti: Ulf Sindt ; kuvitus: Magnus Bard ; [suomennos: Henna Kettunen], Kirja Schildt 1998, https://vaara.finna.fi/Record/vaarakirjastot.184481
Fantasiatieto / Allen, Judy Otava 2006, https://vaara.finna.fi/Record/vaarakirjastot.362582
Pikku vampyyrikirjat ovat romaaneja, https://vaara.finna.fi/Search/Results?lookfor=pikku+vampyyri&type=AllFi…
ja Noidan käsikirja, joka on hakuteosmainen ei taida...
Alla on linkkejä verkkosivuille, joissa voit lahjoittaa muuta kuin tavaraa, vaikkapa aikaa vanhukselle tai poliorokotteen kehitysmaan lapselle.
https://www.annajotainmuuta.fi/
https://www.helsinkimissio.fi/lahjoita/
https://www.toisenlainenlahja.fi/
https://www.fingo.fi/osallistu/eettiset-joululahjat
https://www.unicef.fi/lahjoita/
Lisäksi lahjakortteja voi askarrella itsekin ja lahjoittaa niissä omaa aikaa vaikkapa piknikin muodossa tai tarjoamalla elokuvareissu.
Tunturin tie -kirjaa löytyy useammastakin Suomen yleisestä kirjastosta sekä myös Kuopiossa sijaitsevasta Varastokirjastosta. Voitte pyytää sitä kaukolainaksi oman kirjastonne kautta. Antikvaari-verkkosivuilta näkyy myös, että kirjaa on saatavissa joistakin antikvariaateista, mikäli haluatte sen omaksenne (http://www.antikvaari.fi).
Tunturin tie -kirjan on kirjoittanut Viljo Saraja ja sen on julkaissut Suomen opettajain raittiusliitto vuonna 1958.
Kirjastolaki liikkuu sen verran yleisellä tasolla, ettei siellä sanota mitään kirjastokortista. 10 § antaa mahdollisuuden säätää kirjaston käyttäjän oikeuksista ja velvollisuuksista tarkemmin käyttösäännöissä. Laki löytyy kokonaisuudessaan Finlex-tietokannasta osoitteesta http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980904.
Kirjaston käyttösäännöt ovatkin olennainen asia mietittäessä, voiko asiakas lainata kirjastokortin sijaan henkilöllisyystodistuksella. Kehottaisin siis tutkimaan, mitä kirjastosi käyttösäännöissä sanotaan kortin käytöstä vai sanotaanko siinä niistä mitään. Jos asiaa ei millään tavalla noteerata käyttösäännöissä, kannattaa varmaan tutkia mahdollisia kirjaston sisäisiä ohjeita tai kysyä asiaa yksinkertaisesti esimieheltä...
Kari Tapion esittämään kappaleeseen "Yön tuuli vain" löytyy nuotti vuonna 2001 julkaistusta kokoelmasta Olen suomalainen : Kari Tapion parhaat.
Petri Laaksosen Kyynelsilmin-kappaleen nuotti löytyy vuonna 1999 julkaistusta Salaa-nuottikirjasta.
Jonkinlainen arvio löytyy New World Wealthin vuonna 2015 julkaisemasta raportista. Se tosin tutkailee yksityishenkilöiden, ei esimerkiksi instituutioiden, globaalia varallisuutta, joka sen mukaan olisi 195 biljoonaa Yhdysvaltojen dollaria. Tästä summasta 34,8 prosenttia kuuluisi henkilöille, jotka eivät tunnusta mitään uskoa tai edustavat "muita uskontoja". Loput 65,2 prosenttia olisivat siis kiistatta eri uskontokuntien edustajien hallinnassa. Raportin mukaan 107 280 miljardia dollaria eli noin 55 prosenttia koko varallisuudesta olisi kristittyjen hallinnassa, 11 335 miljardia (5,8 prosenttia) muslimien, 6 505 miljardia (3,3 prosenttia) hindujen ja 2 079 miljardia (1,1 prosenttia) juutalaisten.
https://en.wikipedia.org/wiki/...
Hei!
Kiitos ehdotuksestasi! Vien toiveesi kirjastojen viestintään tiedoksi. Jokainen kirjasto päättää itse miten asiasta pystyy tiedottamaan, koska tilanne voi muuttua nopeastikin. Jos kirjastoon pääseminen lastenrattaiden kanssa askarruttaa, kannattaa soittaa etukäteen kirjastoon ja tiedustella tilannetta.
Kirjassa Oulu ja oululaiset sodissa, 1918 ja 1939-1945, Oulun veteraanikirja /toimittaneet Janne Kankainen, Panu-Pekka Rauhala, Jouko Vahtola (2. p. 2003) kerrotaan, että Oulun veteraanijärjestöjen yhteistyötoimikunnan tavoitteena oli tehdä veteraanikirja, mutta johtuen suuresta määrästä sotaan osallistuneita tehtävä osoittautui mahdottomaksi.
Em. hieman toisentyyppinen veteraanikirja koostuu asiantuntija-artikkeleista ja veteraanien muistelmista kirjeistä, kuvista sekä päiväkirjamerkinnöistä.
