Jalankulkijoita ovat kävelijöiden lisäksi muun muassa potkulautailijat, pyörätuolin käyttäjät, rullaluistelijat, lastenvaunujen kanssa tai suksilla liikkuvat. Jalankulkijoiden tulee noudattaa jalankulkijan liikennesääntöjä sekä käyttää kävelijöille tarkoitettua paikkaa liikenteessä. Jalankulkija on myös pyörää tai mopoa taluttava sekä jalankulkua avustavan tai korvaavan laitteen käyttäjä.
Kävelijän on noudatettava liikennesääntöjä sekä muutenkin olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta. Toisten tienkäyttäjien toimintaa on ennakoitava ja sovitettava oma toimintansa sen mukaiseksi.
Jalankulkijoiden kohtaamisesta todetaan Liikenneturvan verkkosivuilla: "Laki ei ota kantaa siihen, miten jalankulkijoiden keskinäiset...
Tiedot tutkintojen rakenteesta ja laajuudesta sekä niihin kuuluvasta kirjallisuudesta löytyvät yliopistojen sivuilta. Kurssivaatimukset, sisällöt ja kirjallisuus vaihtelevat yliopistoittain ja vuosittain. Esim. Helsingin yliopiston psykologian opinnot opinnot koostuvat monista kursseista, joilla on eri kirjallisuusvaatimukset.
Esim. Neurotieteiden ja neuropsykologian pakollisiin kursseihin kuuluvat Helsingissä:
"Pennington et al. Diagnosing Learning Disorders, from science to practice (2018, 3rd ed.)
Anderson et al., Developmental Neuropsychology, a clinical approach (2019, 2nd ed., s:lle 259 saakka)
Simon Baron-Cohen: Autism and Asperger Syndrome - the facts (2008)" Koulutusohjelman opintotarjonta
Kirjat ovat siis melko hajallaan eri...
Boontjiesop on perinteinen etelä-afrikkalainen papukeitto. En löytänyt ruoasta suomeksi tietoa, englannikielisen reseptin sisältö kääntämänäni:
Raaka-aineet
-225 grammaa valkoisia papuja (esim haricot-papu)
-kylmää vettä liottamiseen
-2 litraa vettä keittämiseen
-2 keskikokoista purjoa tai purjosipulia
-450-500 g vihannessekoitusta (kuutioituja porkkanoita, turnipsia, selleriä, ja sipulia)
-4 kuorittua, kiehautettua tomaattia pilkottuina
-5cm vihreää, puolitettua ja simenistä puhdistettua chiliä
-2 valkosipulinkynttä (tai maun mukaan) kuorittuina ja murskattuina
-laakerinlehti
-2-3 teelusikkaa suolaa
Valmistus
-liota pavut runsaassa kylmässä vedessä petettynä yön yli
--kuivata ja laita pavut suureen ja tukevaan pataan
-lisää...
Kyseessä saattaisi olla Lasse Raustelan kuusiosainen Taivaansavut-sarja, jossa seurataan turkulaisia Talvelan veljeksiä talvi- ja jatkosodan vuosina – olkoonkin, että kirjailija on tunnettu nimenomaan nuorille suunnatuista teoksistaan eikä hän ole kirjoittanut aikuisten sotakirjoja.
Sarjan kirjat: Taivaansavut (1979), Isonkallion varjo (1982), Mikkolanmäki ampuu (1982), Myrskynsilmä (1983), Palavat yöt (1984), Vahdinvaihto (1989).
Laulu on nimeltään "Siitä tuntee joulun". Se alkaa: "Mistä tuntee joulun?" Sen on säveltänyt ja sanoittanut Kari Tuomisaari. Brita Koivunen levytti laulun vuonna 1964. Laulu sisältyy esimerkiksi "Suuren toivelaulukirjan" osaan 12.
Kyseinen loru löytyy ainakin Harry Strengin Suomenkielen alkeet 1 -kirjasta. Kirjaa on käytetty 1920-luvulta alkaen oppikouluissa. Kirjassa ei mainita erikseen tekijää, joten se saattaa olla Strengin omaa tekoa. Ilmeisesti loru on koettu hyväksi oppimisvälineeksi ja sitä on käytetty myös ruotsinkielen opiskelussa.
Oulun Vänmannin saari on nimetty henkilön mukaan. Kauppias Isaac Wänman (s. 1726) rakennutti torin edustan pienelle saarelle varastomakasiineja. Ajan mittaan saarta alettiin kutsua hänen nimellään.
Isac oli syntyjään Iisakki Antinpoika Väänänen. Hän ruotsinsi nimensä Wänmaniksi, koska porvarisammatissa se oli tuohon aikaan tapana. Nimien kirjoitusasu vaihteli muutenkin. Aiempien sukupolvien Väänäsiä oli Oulun seudulla merkitty kirkonkirjoihin mm. muodossa Wänäie ja Weneine. Vänman on Ruotsissa yhä käytössä oleva sukunimi.
Ruotsin kielen sana vän tarkoittaa ystävää, mutta sanan varhaisempia adjektiivisia merkityksiä ovat kaunis ja lempeä. Merenkulkuaiheisia merkityksiä ei eri sanakirjoista löytynyt.
Eeva Kauppinen: Vänmannit olivatkin...
Etsin Uudenkaupungin kirjastosta ja muista suomalaisista yleisistä kirjastoista, mutta saalis oli laiha. Viron kansalliskirjaston DIGAR-palvelusta löytyy vironkielisiä e-kirjoja myös vapaasti verkossa luettaviksi, https://www.digar.ee/arhiiv/et. E-kirjoja voi myös ostaa. Suomalaisten johtavien kirjakauppojen sivuilta en löytänyt vironkielisiä e-kirjoja, mutta asiasta kannattaa tiedustella kaupasta. Virosta löysin esim. Rahvaraamat-kaupan tarjoaa laajan kokoelman myytäviä e-kirjoja, https://www.rahvaraamat.ee/c/e-raamatud/4/et ja toimittaa tuotteita myös Viron ulkopuolelle.
Löysin DIGARin Makupalat.fi-hausta, https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae?search_api_views_fulltext=e-kirja…. Siinä on pari muutakin vironkielistä kirjaa.
Ilmatieteen laitoksen sivuilta löytyvät erantokartta ja erantohila excelinä, https://ilmatieteenlaitos.fi/eranto-suomessa. Voisi ainakin ajatella, että asia on niin kuin ehdotat, mutta tämä on erikoistietoa, johon tarvitaan syvällisempää asiantuntemusta, jotta siihen osaa vastata. Ehdotan, että otat yhteyttä Ilmatieteen laitokseen, https://ilmatieteenlaitos.fi/yhteystiedot
Hei,
Tämä vaikuttaisi olevan Goethen nimiin erheellisesti laitettu sitaatti. Samantyyppistä lausahdusta on englanniksi sovitettu Dr. Seussin sanomaksi, mutta vaikuttaisi siltä, että kyseessä on saksalaisen kirjailijan Ludwig Jacobowskin (1868-1900) runosta Leuchtende Tage otettu katkelma: "Nicht weinen, weil sie vorüber! Lächeln, weil sie gewesen!"
HelMet-kirjastoista eli pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista lainatun aineiston voi palauttaa mihin tahansa HelMet-kirjastoon.
Luettelo HelMet-kirjastoista löytyy HelMet-palvelusivustolta etusivun oikeassa laidassa olevasta pudotusvalikosta, jonka otsikko on "Löydä kirjastosi".
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kyseinen katkelma on Rainer Maria Rilken kirjeestä Franz Xaver Kappusille. Kirje on päivätty Pariisissa 17.2.1902 ja sisältyy teokseen Briefe an einen jungen Dichter (1929). Teoksen on suomentanut Liisa Enwald vuonna 1993 ja se ilmestyi nimellä Kirjeitä nuorelle runoilijalle.
Saat katkelman suomennoksen sähköpostiisi.
http://www.themista.com/freeebooks/rilkeletters.htm
http://monoskop.org/images/5/57/Rilke_Rainer_Maria_Briefe_an_einen_jung…
Rilke Rainer Maria: Kirjeitä nuorelle runoilijalle (suomentanut ja toimittanut Liisa Enwald, TAI-teos, 1993
Arvioita ja tietoja Runar Eklundin suunnittelemista rakennuksista ei näytä löytyvän. Sen sijaan tässä jotain hänen elämänvaiheistaan (LÄHDE: Vem och vad, biografisk handbok 1926 ja 1936): syntynyt Pietarsaaressa 11.6.1882 kuuromykkäinkoulun opettajan poikana, solminut avioliiton Hilda W. Nybergin kanssa v. 1908, ylioppilas 1901, arkkitehti v. 1905, Helsingin kaupungin palveluksessa eri tehtävissä 1908-1924, osallistui poliittiseen toimintaan Ruotsalaisessa kansanpuolueessa, kuollut 20.9.1933. Sangen tunnettu henkilö oli hänen veljensä Artur (1880-1927), joka oli tunnettu itsenäisyysmies, urheilija ja urheilijapoliitikko, lehtimies ja poliitikko kansanedustajuutta myöten (hänestä löytyy tiivis elämäkerta Suomen kansallisbiografian 2.osan...
Elokuvan sisältämästä musiikista on tosiaan tehty single-levytys (Finnlevy FS-75, 1978). Se sisältää kappaleet Se on päätetty ja Limingan laulu.
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_119013
Äänitteen kuuntelukopio on tilattavissa Kansalliskirjaston kuunteluhuoneeseen.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4623600#componentparts
Levyä on kaupattu verkon osto/myyntipalstoilla. Lienee melkoinen harvinaisuus.
Tämän kansanlaulun on ruotsiksi kääntänyt ainakin Nino Runeberg (1874 - 1934) runsas sata vuotta sitten, kun Helsingfors Nya Musikhandel julkaisi viisi osaa kansanlauluja Oskar Merikannon sovituksina. Tuoll' on mun kultani, ain' yhä tuolla sai käännöksen Fjärran han dröjer från grönskande dalar / Borta i kongungens gyllene salar. Ack lilla fågelen, ack lilla hjärtevän, kommer du ej snart, kommer du ej snart. - Kom du min älskade, låt mig ej bida, kom till ditt hem, till din älskades sida! Ack lilla fågelen, ack lilla hjärtevän, kommer du ej snart, kommer du ej snart.
Heikki Poroila
Ylen Arkistosta kerrottiin, että ensimmäinen osa saksalaisesta etsiväsarjasta Derrick esitettiin Suomen televisiossa 24.1.1987 TV2:ssa myöhäisillassa klo 22.
Yle Arkisto
https://www.hs.fi/
Lukemasi kirja voisi olla Marja Luukkosen Tähtisumun vangit. Kirja on tosin ilmestynyt vasta vuonna 1990, mutta muuten se vastaa varsin hyvin kuvaustasi. Kirjan kuvailu löytyy alla olevasta linkistä:
http://www.risingshadow.fi/library/book/1664-tahtisumun-vangit
Leveys on "ylös-alas-suuntaista" vain kartassa, jossa pohjoinen on ylhäälä. Leveys- ja pituuspiirejä on käytetty antiikista lähtien ja silloin ei vieä ollut tapana sijoittaa pohjoista kartassa ylös, vaan se saattoi olla miten pain tahansa.
Luullakseni taustalla on ajatus Välimerestä, joka on itä-länsi-suuntainen. Pituusasteilla mitataan sen pituutta ja leveysasteilla leveyttä. Sittemmin ajatus on yleistetty koko maapallolle.
Aina kun on kyse aistinvaraisista ja etenkin makuasioista, on yhtä monta oikeaa vastausta kuin on maistajaakin. Monen mielestä kotimainen mansikka on paremman makuinen kuin ulkomainen, koska satoja on vuodessa vain yksi. Kyse on nimenomaan ilmastosta ja avomaan mansikoille tasaisesti paistavasta auringosta, josta kasvihuonemansikat eivät pääse osallisiksi.
Auringonvalo kiihdyttää kasvien sokerintuotantoa, joten mansikat maistuvat Suomessa makeammilta, sillä nehän saavat täällä kesäisin enemmän valoa kuin etelässä. Etelässä auringon porotus kyllä kypsyttää sikäläiset marjat nopeasti, mutta iltaisin pimeys tulee liian aikaisin, jotta niihin muodostuisi sama määrä sokeria ja aromeja kuin Pohjolan mansikoihin.
Pitkä kuljetus vaikuttaa sekin...
Kirjastotila on rauhoitettu asioimiseen, lukemiseen ja oleskeluun. Potkulaudalla ajelu kirjastossa ei ole suotavaa. Niillä on helppo törmäillä ja aiheuttaa hämminkiä. Osa potkulaudan käyttäjistä osaa käyttäytyä laudan kanssa, mutta kaikki eivät osaa. Tämän vuoksi kaikkien kannalta on hyvä, että potkulautoja ei tuoda ollenkaan kirjastotilaan.
