Maanmittauslaitoksen verkkosivuilta löytyy vanhat painetut kartat -palvelu, josta voi tutkia vanhempia karttasivuja halutulta alueelta https://www.maanmittauslaitos.fi/asioi-verkossa/vanhat-painetut-kartat
Mikko Kutilaisen laatima Vanhatkartat.fi -sivusto on varsin helppokäyttöinen. Sen avulla voi tutustua vanhoihin karttalehtiin, verrata niitä uusiin karttoihin ja katsoa kuinka ympäristö on muuttunut. https://vanhatkartat.fi/#13.2/62.37589/26.91248 Sivun vasemmasta yläkulmasta voi vaihtaa kartan painovuoden. Vanhin karttalehti Lahnasen seudulta on tässä palvelussa vuodelta 1972. Pieksämäen maalaiskunta yhdistyi Jäppilän ja Virtasalmen kuntien kanssa Pieksänmaan kunnaksi vuonna 2004. Vuoden 2007 alussa Pieksänmaa yhdistyi Pieksämäen...
Yksittäiset työnantajat, kuten Fordin autotehtaat aloittivat Yhdysvalloissa vapaat lauantait 1900-luvun alkupuolella. Presidentti Franklin Roosevelt allekirjoitti vuonna 1938 yleisen työaikasäädöksen (Fair Labor Standards Act of 1938), joka takasi suurelle osalle työntekijöistä 40 tuntisen ja viisipäiväisen työviikon.
Lisätietoja Wikipediasta: https://en.wikipedia.org/wiki/Workweek_and_weekend
Elintarvikkeiden lisäaineiden riskeistä löysin Eviran tutkimuksen (nykyinen Ruokavirasto). Siinä on kuitenkin tutkittu elintarvikkeiden lisäaineita lähinnä tutkimalla ruokien sisältöä sekä lisäaineiden määrää niissä ja kuluttajien kulutusta kyselytutkimuksella.
Elintarvikkeiden lisäaineet - riskiprofiili (Eviran tutkimuksia 2/2018), https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/237026/eviran_tutkimuk…
En löytänyt mistään tutkimusta, joka kertoisi lisäaineiden jäämistä elimistössä ja jäämien muutoksesta, jos jättää prosessoidut tuotteet pois. Useissa artikkeleissa mainitaan, että osa lisäaineista on samoja kuin luontaisissa tuotteissa, joten voi olla mahdotonta tietää, onko esim. lesitiiniä tullut elimistöön luontaisesti vai...
Sweet Valley High -sarjan kirjoja on ilmestynyt suomeksi tähän mennessä 50. Viimeisin on siis tähän mennessä Rakkauden tanssi vuodelta 2002.
Erikseen on olemassa Sweet Valley High -trilleri-sarja, jota on ilmestynyt kuusi osaa.
Kysymyksesi on todella haasteellinen. Yritin kysellä apuja sieltä täältä kollegoilta, mutta vastauksena oli syvä hiljaisuus. Ehdotankin, että kyselet vielä lisää esim. alla olevista runous-linkeistä (esim. Lukukeskuksesta http://www.lukukeskus.fi/ ) ja yliopistojen kirjallisuuden laitoksilta, esim. Helsingin yliopiston Suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitokselta, http://www.helsinki.fi/hum/skl/ .
Kuvauksesi siitä, mitä kaipaat, sopisi Helena Sinervon vuonna 2004 ilmestyneeseen romaaniin Runoilijan talossa, jossa päähenkilönä on runoilija Eeva-Liisa Manner. Mutta tässä on siis kyseessä romaani, ei runous. Aikoinaan myös Helvi Hämäläisen Säädyllinen murhenäytelmä oli kirjoitettu niin, että päähenkilöiden esikuvat olivat...
Punaisen Ristin sivujen mukaan:
"
Sotarikoksiksi katsotaan esimerkiksi siviilihenkilöiden tai sotavankien tahallinen surmaaminen, kidutus tai epäinhimillinen kohtelu ja biologiset kokeilut. Myös muun muassa tahallinen hyökkäys siviiliväestöä kohtaan ja kansainvälisen suojamerkin petollinen käyttö ovat sotarikoksia. Yksittäinenkin teko voi olla sotarikos.
Sotarikoksiin voi syyllistyä myös valtion sisäisissä sodissa. Sotarikokset määritellään useissa sotarikostuomioistuimien peruskirjoissa sekä monien maiden kansallisissa lainsäädännössä. Suomessa sotarikos määritellään rikoslain 11 luvun 5 pykälässä."
https://www.punainenristi.fi/tyomme/humanitaarinen-oikeus/sotarikokset/
Kaj Wessmanin ystävänsä häihin säveltämä kappale Häävalssi ("Maailmaa katselen silmin rakastunein"; esittäjä Sauli Lehtonen; sanat Esa Nieminen) löytyy valitettavasti vain äänitteenä. Nuotteja valssiin ei ole julkaistu. Osaisikohan joku bändistä tai joku tuttavamuusikko nuotintaa kappaleen kuuntelemalla äänitettä?
Pulmallinen on myös toinen kysymäsi kappale eli Finlandersin esittämä valssi nimeltä Viimeinen tango. Sen nimistä kappaletta ei löydy lainkaan Finlandersin levyiltä (tarkistettu mm. Suomen kansallisdiskografia ja nuottiaineiston kansallisbibliografia Violasta https://viola.linneanet.fi sekä Finlandersin ajantasaisilta kotisivuilta http://www.finlanders.fi/). Viimeinen valssi -niminen laulu (säv. Barry Mason) Finlandersilta kyllä...
Valitettavasti tällaisia dokumentteja ei näytä löytyvän. Pietarin suomalaisten historiaa on kyllä aika lailla tutkittu. Viittaan tässä ensimmäiseksi Max Engmanin lukuisiin tutkimuksiin.
Nuohoaminen oli vallankumousta edeltävässä Pietarissa hyvin tyypillinen suomalaiselinkeino. 1800-luvun puolivälistä tiedetään, että peräti kaksi kolmannesta Pietarin nuohoojista oli suomalaisia. Erityisen paljon ammattiin oli lähdetty Parikkalasta.
Engman, Max
Pietarinsuomalaiset. - WSOY, 2004
Opas tiedonhakuun ja lähteisiin:
Engman, Max
Suomalaiset Venäjällä : lähdeopas. - Kansallisarkisto, 2004
Pietarissa ilmestyi suomenkielisiä sanomalehtiä, Kansalliskirjastossa niitä luettavana mikrofilmiltä
http://www.inkeri.com/inkerilehdet.html
Valitettavasti ei. Se on merkki siitä, että kyseessä on hyvin onnekas ihminen.
Terveyskirjasto kertoo: "Alkuvaiheessa maksakirroosi ei aiheuta mitään oireita. Siksi alkavaa ja keskivaikeaa kirroosia voi sairastaa pitkään ilman, että tietää sairaudesta. Jos tässä vaiheessa tutkitaan veren maksa-arvoja (ks. «Maksa-arvot (maksakokeet)»6), voi niissä olla maksan häiriöön viittaavia muutoksia, mutta ei ole olemassa mitään maksakirroosille ominaista laboratoriotutkimusta, jolla se voitaisiin tarkasti todeta"
Koko kansan tohtori Kiminkinen on samaa mieltä: "Maksakirroosia ei voi diagnosoida maksa-arvojen perusteella. Siinä maksasolut tuhoutuvat ja tilalle tulee sidekudosta, joten koko maksa voi lopulta olla yksi kiinteä möykky. Tyhjästä on...
Hei,
kiitokset mielenkiintoisesta kysymyksestä.
Suomen poliittisessa historiassa on tosiaan esimerkkejä tapauksista, että presidentti ei ole hyväksynyt pääministerin esittämää eronpyyntöä. Mielenkiintoinen on esimerkiksi niin sanotun ”hätätilahallituksen” kohtalo. Marraskuussa 1975 nimitettiin Martti Miettusen II hallitus, jonka presidentti Kekkonen kuuluisalla tavalla ”runnasi” kokoon. Jo toukokuussa 1976 pääministeri esitti eronpyynnön, mutta presidentti ei sitä hyväksynyt. Lopulta hallitus kaatui syyskuussa 1976.
Kekkonen pystyi kieltäytymään eronpyynnöstä, koska silloisessa valtiosäännössä ei ollut nimenomaista säännöstä, miten ero myönnetään valtioneuvostolle tai sen jäsenelle. Asiassa toimittiin vakiintuneen käytännön...
Kysymäsi Raatteen marssi löytyy Sodan ja rauhan lauluja: opus 18 -nuottijulkaisusta. Se on ilmestynyt Miesäänisten laulukuntien ohjelmisto -sarjassa.
Nuottijulkaisu löytyy mm. Rovaniemen musiikkikirjaston kokoelmista: https://lapinkirjasto.finna.fi/Record/lapinkirjasto.920295#componentpar…
Jouluinen runonne on Ester Ahokaisen kirjoittama Jouluaamuna. Lukukirja, johon tämä sisältyy, on Urho Somerkiven ja Engun Rauhamaan Lasten kolmas lukukirja (Otava, 1959).
Pathimugham (toiselta kirjoitusasultaan myös pathimugam) on juoma, joka valmistetaan sappankesalpinian (Caesalpinia sappan) lastuista ja kiehuvasta vedestä. Sappankesalpinia on Intiassa kasvava puu, jolla on punavärinen sisus. Sitä käytetään myös esim. kankaiden värjäämiseen. Pathimugham-juomallakin on näin ollen punertava sävy. Juomalla sanotaan olevan antimikrobisia ominaisuuksia ja lääkinnällisesti käytettynä sen uskotaan mm. parantavan verenkiertoa ja olevan hyväksi sydämelle.
Lisää tietoa löytyy englanniksi ainakin näistä myös vastauksessa käytetyistä artikkeleista:
https://www.chineseherbshealing.com/proven-herbal-remedies/caesalpinia-…
https://www.thehealthsite.com/diseases-conditions/health-benefits-of-sa…
Väyläviraston sivuilta löytyy karttakuva Suomen rataverkosta. Himmeällä harmaalla pisteviivalla merkityiltä rataosuuksilta on liikennöinti lopetettu. https://vayla.fi/documents/25230764/47264414/Rataverkko_01012021.pdf/2d…
Rantasalmi–Savonlinna -rata näyttäisi olevan poissa käytöstä. Rataa ei ilmeisesti ole purettu. https://fi.wikipedia.org/wiki/Huutokoski%E2%80%93Parikkala-rata
Samoin pohjoisessa Pesiökylästä Taivalkoskelle kulkevalla ratosuudella ei ole liikennöintiä. Rata on täälläkin vielä olemassa https://fi.wikipedia.org/wiki/%C3%84mm%C3%A4nsaaren_rata
Haapamäki–Pori -rata on pääosin liikenteeltä lakkautettu. Kunnostamisesta ja uudelleen avaamisesta on toisinaan keskusteltu. https://fi.wikipedia.org/wiki/Haapam%C3%A4ki%E2%80%...
Ensin löysin jutun "Sinkulle apu kirjastosta?" (5/2010), mutta siinä ei ole tarinoita tapahtuneista tutustumisista, ainoastaan leikkimielistä strategista pohdintaa. Mutta kuvaillun kaltainen pieni juttu löytyi numerosta 1/2013 otsikolla "Rakkautta kirjastossa". Siinä on kuusi lyhyttä 'Lukijat kertovat' -tekstiä. Samassa lehdessä on myös artikkeli sinkkuillan järjestämisestä Kallion kirjastossa Helsingissä.
Ester Alangosta ja hänen maalauksistaan ei valitettavasti tietoja löytynyt. Aiheensa ja tyylinsä puolesta taulu muistuttaa melkoisesti tuotteliaan Aarne Alangon töitä - hänen maisemamaalaustensa joukossa on useita liitekuvan tapaisia kuhilaita esittäviä tauluja. Arvelisin, että Ester Alanko oli Aarne Alangon puoliso: Hämeen Sanomien pikkuilmoituksista vuodelta 1925 nimittäin löytyvät samasta osoitteesta sekä "taiteilija Aarne Alanko" että "rouva Ester Alanko".Minun silmiini signeerauksen vuosiluku näyttäisi olevan -29.Alanko, Aarne (vhollming.fi)12.02.1925 Hämeen Sanomat no 35 - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto
Suomalaisista Waffen SS -vapaaehtoisista on Veljesapu-Perinneyhdistys ry:n laatima matrikkeli, josta tiedon pitäisi löytyä:
Suomalaisten Waffen-SS -vapaaehtoisten matrikkeli 1941-1943. 2. p. Veljesapu, 2013.
Matrikkeliteos on useiden kirjastojen kokoelmissa ja saatavissa oman lähikirjaston kautta.
Muuta aiheeseen liittyvää kirjallisuutta on listattu esim. Agricola-portaalissa.
Sota-aikaisesta palveluksesta löytyy tietoja myös kyseisen henkilön kantakortista, joista enemmän Kansallisarkiston sivuilta.
Kyseessä voisi olla Anita Shreven romaani Vaaralliset kirjeet, vaikka kesäleirillä kohdatun tytön nimi onkin siinä Siân. Päähenkilön nimi on Charles Callahan, ja hänellä on Harriet-niminen vaimo. Kirja on ilmestynyt suomeksi vuonna 1994. Alkuteos Where or When on julkaistu ensimmäisen kerran vuonna 1993.
Lisätietoa esim. Kirjasammosta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_124
Tämä tosiaan on enemmän spekulatiivista kuin todellisuutta. Aiheena se on myös niin spesifi, että yleisen kirjaston asiantuntemus ei siihen riitä. Kannattaakin kääntyä tässä asiantuntijoiden puoleen. Aihe kuitenkin kiinnostaa monia:Nämä kaksi ovat lähteitä, joissa asiaa käsitellään eri kanteilta, mutta kaikilta osin ne eivät täytä asiantuntemuksen kriteereitä:Quora-kysymys- ja vastauspalvelussa pohditaan, miksi kiinteän sillan rakentaminen Maan ja Kuun välille on mahdotonta, mutta jos sellainen tehtäisiin, pystyisikö sillä kävelemään. Ei pystyisi, monestakaan syystä (joista painovoima on yksi).https://urly.fi/3yPaSillan rakentamisen problematiikkaa käsittellään myös täällä: Could We Build A Bridge To The Moon? | Articles on WatchMojo....
Kyseinen alkuteos julkaistiin vuonna 1977. Valitettavasti lisäosaa juuri mainittuihin joukko-osastoihin liittyen ei ole painettu.
Pääosin 1980-luvulla julkaistiin kyllä useita täydennysosia Suomen rintamamiehet-sarjaan, mutta niitä ei ole yksilöity tiettyihin divisiooniin tai prikaateihin, vaan ne sisältävät ainoastaan aakkoselliset listaukset varsinaisten alkuteosten jälkeen ilmoitetuista rintamamiehistä ilman joukko-osastojaottelua.
