Absurdista teatterista löytyy lyhyt selvitys Teatteritiedon sivulta http://info1.info.tampere.fi/eta/teatteri/histabsu.html . Jari Koposen Mielikuvituksen mestarit -teoksesta löytyy artikkeli puolalaisesta Stanislav Witkiewicziztä ja absurdisimin esi-isäksi sanotusta Alfred Jarrysta. - Glynne Wickhamin Teatterihistoria ei ole meillä Lapin maakuntakirjastossa nyt paikalla, siinä teoksessa asiasta olisi suomeksi. Englanniksi löytyy tiivistä tietoa teoksesta Oxford Companion to Englsih literature, 1985. - Teatterirakennuksista on paikalla tietoa englanniksi.
Kysymyksen sitaattia näkee tosiaan Gibranin nimiin pantuna, mutta tosiasiassa sen kirjoittaja on amerikkalainen saarnaaja Edwin Hubbell Chapin (1814-1880). Lainaus on Chapinin vuonna 1860 julkaistusta kirjasta Living words:
"Out of suffering have emerged the strongest souls; the most massive characters are seamed with scars; martyrs have put on their coronation-robes glittering with fire, and through their tears have the sorrowful first seen the gates of heaven." (s. 185)
Chapinin tuotantoa ei ole suomennettu. Etsiskelin sitaattia toiveikkaasti suomenkielisistä aforismikokoelmista, mutta ainakaan otantaani päätyneistä mietelausevalikoimista en sitä löytänyt.
Living Words - Edwin Hubbell Chapin - Google-kirjat
Kotuksen Kieli-ikkunasta löytyy artikkeleita, joista selviää, että kyseessä ei ole laiskajaakko, vaan laiskakoira tai laiskankoira.
Laiskakoira avuksi, https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/kieli-ikkuna_…
Helppoheikki ja laiskajaakko, https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/kieli-ikkuna_…
Hei,Kappale oli Jo Moutetin sävellys "Tämä maa" ja sen esitti tanskalainen Gitte (Gitte Henning). Oli single vuodelta 1961, jonka B-puolena Stormy weather.Levytyksen tiedot Fono-musiikkitietokannassa:http://www.fono.fi/Dokumentti.aspx?tekija=moutet+jo&ID=6364e17d-8464-44…
WSOY:n julkaisemassa teoksessa Aarteiden kirja. 1 : Souda, souda Sorolaan (toim., sepittänyt ja suom. Martti Haavio) näyttäisivät olevan molemmat nämä lorut. Ensimmäisen nimi on Kirje Roomaan (loru alkaa näin: Laati Mikko Repoliin kirjeen Rooman kaupunkiin) ja toinen on nimeltään Molla-Maija. Teoksesta on otettu kaksi painosta, ensimmäinen vuonna 1956 ja toinen vuonna 1967.
Olisikohan kyse tästä kirjasta?
Luonnonvarakeskuksen sivuilla on tietoa luomutuotannosta ja sen tutkimuksesta. Luke:n mukaan luomututkimus käsittää perinteisen alkutuotannon tutkimuksen lisäksi myös ympäristö-, ravitsemus-, elintarvike-, yhteiskunta- ja käyttäytymistieteellisen tutkimuksen. Luke tutkii luomua kaikilla näillä alueilla.
Luomuinstituutti on puolestaan Helsingin yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen yhteinen asiantuntijaverkosto, jonka sivuilla on tietoa ja artikkeleita luomun ympäristövaikutuksista.
Lähteet:
Luomuinstituutti.fi. Ympäristövaikutukset. https://luomuinstituutti.fi/kategoria/ymparisto/?post_type=post. (Viitattu 7.10.2021)
Luke.fi. Luonnonvarakeskus. Luomutuotanto ja luomuruoka. https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/ruoka-ja-ravitsemus/...
Yksi kirja joka jokseenkin vastaa kuvaustasi on vuonna 1901 Tampereella Sampon kirjapainossa painettu kuvaraamattu, jonka on osaksi kuvittanut Gustave Doré.
Alla olevista linkeistä löytyy kuvia kyseisestä teoksesta:
http://www.tori.fi/pohjois-pohjanmaa/Kuvaraamattu_Doren_ym__kuvilla__19…
http://www.keltainenporssi.fi/search/antiikki-ja-taide/antiikkiesineet/…
http://www.huuto.net/kohteet/vanha-iso--kuva-raamattu-1901/346803801
Toinen kuvaustasi vastaava raamattu on WSOYn vuonna 1927 kustantama perheraamattu, jonka on myös kuvittanut Gustave Doré.
Kuvia kyseisestä teoksesta:
http://www.antikvariaatti.net/product.php?id=205498
http://www.antikvaari.fi/naytatuote.asp?id=1239584
Molemmat yllä mainitut raamatut löytyvät Turun yliopiston...
Angelique-elokuvat löytyvät Helmet-kirjastojen kokoelmasta. Tein haun sanoilla Angelique ja Golon (kirjojen kirjoittaja) ja valitsin aineistoksi DVD-levyn. Hakutulos löytyy tästä linkistä. Joitakin osia elokuvasarjasta on kahtena eri versiona, mutta kummassakin versiossa on myös suomenkieliset tekstit.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sangelique%20golon__Ff%3Afacetmediatype%3Ag%3Ag%3ADVD-levy%3A%3A__Otitle__U__X0?lang=fin&suite=cobalt
Tässä vielä Angelique elokuvien nimet ja järjestys.
Angélique. Vol. 1 (ranskankielinen nimi Angélique, marquise des anges)
Angélique. Vol. 2 : The road to Versailles (suomeksi Angelika - enkelten markiisitar, ranskaksi Merveilleuse Angélique)
Angélique. Vol. 3 : Angélique and the King (...
Kysymäsi katkelma löytyy tosiaan ”Faustin” ensimmäisestä osasta. Se on suomennettu useampaan kertaan. Kaarlo Forsmanin suomennos vuodelta 1884 löytyy digitoituna Gutenberg-projektista osoitteesta http://www.gutenberg.org/files/18348/18348-8.txt. Forsman suomentaa kysymäsi kohdan seuraavasti: ”Sanoppa, kuinka uskos laita on?”
Valter Juva ja Otto Manninen edustavat hiukan uudempaa suomentajasukupolvea. Juvan suomennos on julkaistu esimerkiksi ”Goethen valituissa teoksissa” osana 5 (Otava, 1932), jossa sama kohta menee näin: ”Sanohan, kuinka uskos laita on?” Ilmeisesti Manninen on pitänyt sitä hyvänä käännöksenä, koska on ottanut Juvan version täysin samanlaisena myös omaan suomennokseensa, joka on ilmestynyt esimerkiksi ”Valittujen teosten”...
Useimmat löytämämme ilmaiset oppimispelit on valitettavasti suunniteltu englannin kielen käyttäjille, jotka tahtovat oppia ruotsia. Jos tahdot opiskella ruotsin kieltä suomeksi, ovat etenkin ilmaiset vaihtoehdot rajalliset ja sovellusten sisältö rajoittuu lähinnä sanaston opetteluun muistikorttien avulla. Tässä joitakin löytämiämme vaihtoehtoja:
Quizlet: Sovellus itsessään on englanninkielinen, mutta voit etsiä sovelluksesta suomi-ruotsi oppimateriaaleja, joita on melko paljon. Quizletistä löytyvät oppimateriaalit ovat muiden sovelluksen käyttäjien lisäämiä ns. muistikortteja (flash cardeja), joiden toisella puolella on sana ja toisella puolella sen käännös tai selitys. Voit joko etsiä sovelluksesta muiden käyttäjien lisäämiä kortteja...
Kavaluus näyttää ihan suomen sanalta, joten se taipuu yleissäännön mukaan kuten sana kavaluus : kavaluuden, kavaluutta. Sen nimisiä elää Suomessa melkein 30 henkeä.
Aune Tuomikosken suomentama George Eliotin Middemarch ilmestyi vuonna 1966 kahtena niteenä. Teosta on kyllä Helmet-kirjastojen kokoelmissa, mutta osaa yksi yksi kappale ja osaa kaksi kolme kappaletta. Ykkösosasta on tällä hetkellä varausjono.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Hei!
Tästä ruotsalaisesta kirjailijasta löytyy valitettavasti hyvin vähän tietoja suomen kielellä. Teoksessa De läses än: från Louisa Alcott till Erik Zetterström on kirjailijan lyhyt elämäkerta ruotsiksi.
Ruotsinkielisestä Wikipediasta löytyy perustietoja kirjailijasta, osoitteesta http://sv.wikipedia.org/wiki/Martha_Sandwall-Bergstr%C3%B6m Sivun voi myös kääntää 'huonoksi suomeksi', jolloin saa perustiedot kirjailijasta (http://translate.google.fi/translate?hl=fi&sl=sv&u=http://sv.wikipedia… ). Tunnetuimpia hänen teoksistaan ovat Gulla-kirjat.
Jos joulutervehdys on luonteeltaan yksityinen, ei tekijänoikeus sitä säätele. Yritysmaailman joulutervehdykset ovat ehkä rajatapauksia, mutta noin yleisesti ottaen sellaista viestintää, joka ei ole julkista vaan kahdenvälistä, tuskin voinee pitää tekijänoikeudellisesti merkityksellisenä. Sehän ei tule ulkopuolisten tietoonkaan.
Runon ikä ei kuitenkaan ratkaise sen käyttövapautta vaan runon kirjoittajan kuolinvuosi. Jos siitä on yli 70 vuotta eli runoilija on kuollut 1940 tai aikaisemmin, runoa voi käyttää vapaasti. Jos kyseessä ei ole oma käännös, käännös nauttii suojaa siihen asti, kunnes kääntäjän kuolemasta on 70 vuotta.
Yrityksen verkkosivuilla runosta otettu lainaus edellyttää aina tekijän tai perikunnan lupaa, jos tekijänoikeus on...
Wikipediasta löytyy hänestä aika paljon tietoa. Tässä linkki:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Florence_Foster_Jenkins Lisää löydät esim tästä linkistä: http://vanha.hum.utu.fi/historia/kh/Arkisto/tapahtumat/juhlakirja/
Googlaamalla löytyy paljon englanninkielisiä linkkejä hänestä.
Olemme käyneet läpi useita oopperaa käsittelevää kirjoja mutta niistä ei valitettavasti ole löytynyt tietoja hänestä. Myöskään Sibelius-Akatemian kirjastosta ei tekemäni haun mukaan löydy tietoja hänestä. Musiikkilehdistäkään ei löytynyt artikkeleita hänestä. Ilmeisesti hänen työnsä erikoislaatuisuuden vuoksi maininnat rajoittuvat lähinnä Internetiin. Hänen levynsä The Glory (????)of the human voice sisältyy kirjaston kokoelmiin, halutessasi voit tarkistaa sen...
Emma on vanha saksalainen nimi ja pohjautuu sanaan ermin tai irmin eli suuri, voimakas.
Ida on samoin germaaninen nimi. Alkuosa id merkitsee työtä, toimintaa tai ahkeruutta, ja se esiintyy myös muinaisskandinaavisen ikuisen nuoruuden jumalattaren Idunin nimessä. Pyhä Iduberga on saksalainen raskaana olevien naisten suojeluspyhimys.
Alexandra tulee kreikasta ja tarkoittaa puolustajatarta tai suojelijatarta.
Lähteet: Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja (WSOY 1999) ja Eeva Riihonen, Mikä lapselle nimeksi? (Tammi 1992)
Morsiamen ulos huutaminen vaikuttaisi liittyneen häätilaisuuksissa vihkimisen jälkeisiin menoihin: morsian huudettiin hääyön jälkeen ulos katsastettavaksi. Uloshuutajat eivät kuuluneet varsinaiseen hääväkeen, vaan nämä olivat usein ulkopuolisia. Pääkaupungissa varsinkin akateeminen nuoriso osallistui tähän toimintaan niin innokkaasti, että yliopiston osakuntia yritettiin saada ikävyyksien välttämiseksi hyväksymään periaate, jonka mukaan "pidättäydyttäisiin häätilaisuuksissa vallitsevasta tavasta 'huutaa morsian ulos'".
"Vihkimisen jälkeen seurasivat illallinen ja tanssi juhlien jatkuessa pitkälti pikkutunneille. Seuraavinakin päivinä järjestettiin vielä kekkereitä, sillä morsiusparin ei juuri ollut tapana lähteä häämatkalle....
Kauko Leanderin Harmaa kylä kertoo sisältyy nuottikokoelmaan Runne, Ossi : Uskon oikeaan rakkauteen. Fazer, 1965. Kokoelma löytyy Tampereen kaupunginkirjastosta, pääkirjaston musiikkiosastolta, josta se on tilattavissa kaukolainana oman paikkakunnan kirjastoon. Lisäksi kyseisen kappaleen nuottikäsikirjoitus (sovitus Kullervo Linna) löytyy Suomen Jazz & Pop Arkistosta (JAPA). http://www.jazzpoparkisto.net
JAPA ei pääsääntöisesti lainaa aineistoaan, vaan se on tutkijoiden ja muiden kiinnostuneiden käytössä arkiston tiloissa.
Suomessa on kunnostettu järviä kuivattamalla niitä väliaikaisesti osittain tai kokonaan, esim. Työtjärvi (Hollola), Haapajärvi (Lappeenranta) ja Pirttijärvi (Muhos). Utajärvellä sijaitseva Särkijärvi oli ensimmäinen kuivatettu järvi Suomessa. Kuivatusta alettiin valmistella syksyllä 2000 ja varsinainen tyhjentäminen aloitettiin helmikuussa 2001.
Lähde: Lehmijoki, Anne: Työtjärven kunnostussuunnitelma (pdf)
Aiheesta löytyy myös mm. Ylen artikkeli Hulkkianjärvi parani kuivatuksen avulla (Ilmarinen, 2013) ja Helsingin Sanomien artikkeli 10.5.2002 Tyhjennys pelasti Särkijärven: ranta-asukkaat tyytyväisiä parantuneeseen vedenlaatuun (Mainio, 2002).
1700-luvulta lähtien on tehty järvenlaskuja, joilla pyrittiin saamaan lisää maatalousmaata....