Tässä tarkoitettaneen Alfred Tennysonin runoa "All Things Will Die"? Samalla kirjailijalla on muuten myös runo nimeltään "Nothing Will Die".
Näyttäisi siltä, että ko. runoja ei ole suomennettu, tai ainakaan mahdollista suomennosta ei ole missään tunnetussa julkaistussa kokoelmassa eikä löydy käytettävissä olevilla hakukeinoilla.
Lahden kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston ylläpitämä runotietokanta Linkki maailman runouteen on hyvä väline hakea, mistä teoksista kansainvälisesti tunnettujen runoilijoiden runojen mahdolliset suomennokset löytyvät. Lordi Tennysonin runoja on tietokannan mukaan suomennettu useita muita, vaikka juuri kyseisen runon suomennosta ei ilmeisesti ole ainakaan vielä julkaistuissa teoksissa.
Tietokannasta etsittäessä hakusanoilla "tutkimusmatkat", "tutkimusmatkailijat" ja "tutkimusretkikunnat" löytyy paljon kirjallisuutta tutkimusretkistä. Useimmiten kyseessä ovat historialliset matkat aikoinaan tuntemattomiin maailmankolkkiin, kuten Aasiaan, Afrikkaan ja Etelämantereelle.
Kirjaston hyllypaikasta 40.8 löytyy matkakuvauksia, niiden joukossa on myös tutkimusretkikirjallisuutta. Hyllypaikasta 99.14 löytyy tutkimusmatkailijoiden elämäkertoja.
Se, ovatko kirjat samantyylisiä kuin mainitsemasi, selviää vain lukemalla. Hyvään lukukokemukseen vaikuttaa merkittävästi kirjoittajan tyyli ja taidot. Hakutuloksessa voi olla mukana puisevaakin tutkimuskirjallisuutta. Osa kirjoista on matkapäiväkirjoja. Alla muutama ehdotus kirjoista,...
Alle 18-vuotias henkilö on alaikäinen.
Lapsi tarkoittaa ihmistä syntymästä murrosikään.
Lakikielessä lapsi määritellään usein alle 18-vuotiaaksi. Esim. Suomen lastensuojelulaki pitää lapsena alle 18-vuotiasta. Laki nuorista työntekijöistä määrittelee nuoreksi työntekijäksi 14-18-vuotiaan.
Iästä riippumatta lapsi-sanaa käytetään ihmisen jälkeläisestä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Lapsi
Ainakin Mark Twainin (julk. v. 1884) Huckleberry Finnin seikkailuissa. Kirja on tunnettu viattomasta nuoresta päähenkilöstään Finnistä ja hänen ystävästään Jimistä sekä Mississippijoen seudun asukkaista, heidän piintyneistä asenteistaan, ja etenkin rasismin satiirisesta kuvauksesta.
Lähteet:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Huckleberry_Finnin_seikkailut
http://www.kepa.fi/uutiset/944
Olisikohan kyseessä ehkä TV1:ssä vuonna 1983 esitetty Veli-Matti Saikkosen ohjaama Maailman viimeinen perhe?
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_1430354
Topeliuksella oli ruskeat silmät.
"Runeberg kuuluu nähneen poikasen kerran tämän ollessa yhden vuoden ikäinen, ja hän sanoi, että Sakke oli harvinaisen hiljainen, vakava sekä lihava. Sakke oli hänen mielestään 'kuin joulupulla, jossa oli ruskeita korintteja'. (S. oli ruskeasilmäinen.)"
Lähde:
A. J. Sarlin, Zacharias Topelius : elämä ja toiminta
Seuraavista hakuteoksista voisi olla apua:
Loivamaa, Ismo: Helsinki kaunokirjallisuudessa. 1993
Helsinki-aiheista kaunokirjallisuutta Helsingin kaupunginkirjaston Helsinki-kokoelmassa. 1987
Internetistä voi etsiä Helsinki aiheista kaunokirjallisuutta ROMA tietokannasta tai Sanojen aika tietokannasta
http://www.pori.fi/kirjasto/romauusi/index.php
http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=8&pid=6&lang=FI
Esimerkiksi:
Romaaneja 30 ja 40 luvulta
Hämäläinen, Helvi: Katuojan vettä (yksinhuoltaja)
Wallman, Marina: Kuja (pakolainen)
Ekholm, Kaija: Kuntsi: lapsen elämää Oulunkylässä ja Vallilassa 30-luvun lopussa ja 40-luvun alussa
Ekholm, Kaija: Lenkkakoipi ja kusimuteri: katkelmia lapsen elämästä Helsingin Vallilassa 1930-luvun puolivälissä....
Anjuska, Anjuta, Anjutta ovat Anjan slaavilaisperäisiä muunnoksia. Anja taas on Annan venäjänkielinen hyväilymuoto.
Lähde: Eeva Riihonen, Mikä lapselle nimeksi? 1992.
"Anna on heprean Hannah 'armo'. Anna on käytetyimpiä naisennimiämme. Sen suosio on peräisin puolen vuosituhannen takaa myöhäiskatoliselta ajalta, jolloin meilläkin palvottiin Pyhää Annaa, Neitsyt Marian äitiä." Nimipäivä 9.12. vuodesta 1709 lähtien.
Lähde: Kustaa Vilkuna, Etunimet, 1990.
Nimen yleisyyttä voi tutkia esim. Kaksplus -lehden nettisivun linkkien kautta
http://kaksplus.fi/odotus-ja-synnytys/mika-lapselle-nimeksi-/mika-lapse….
Pääset sieltä Väestorekisterikeskuksen nimpalveluun sekä eri maiden suosikkinimiin.
Anjuta-nimen yleisyyttä ulkomailla on vaikea sanoa,...
III/KTR 9 siirrettiin kesäkuussa 1941 10. Divisioonasta 5. Divisioonaan. Se osallistui mm. Korpiselän taisteluun. 9/KTR 9 vaikuttaisi toimineen jatkosodan aikana Itä-Karjalassa kantakortissa mainituilla aluella. 9. patterin liikkeitä 1941-1942 voi seurata digitoidusta sotapäiväkirjasta, joka löytyy kätevimmin Sotasampo-palvelun kautta.
Taustoittavaa tietoa sotapäiväkirjojen tulkintaan:
Paulaharju, J., Sinerma, M. & Koskimaa, M. (1994). Suomen kenttätykistön historia: 2 osa, 1939-1945. Suomen kenttätykistön säätiö.
Rautala, A. (2015). Karjalan armeija: 100 000 sotilaan hyökkäys. Gummerus.
Tirronen, E. (1980). Jylisevät tykit. Karisto.
Viime aikoina julkaistuja päiväkirjamuotoisia romaaneja ovat mm. Jukka Viikilän Akvarelleja Engelin kaupungista (Gummerus 2017), Raija Sinikka Rantalan Maanantaikappale: 526 askelta (Like 2017), ja Virve Sammalkorven Paflagonian perilliset (Karisto 2016).
Viikilän runolliseksikin mainittu romaani on ajankuvaus 1800-luvun sääty-yhteiskunnasta Helsingissä ja sen kertojana on Saksasta Suomeen saapunut arkkitehti Johan Carl Ludvig Engel.
Maanantaikappale taas kertoo rintasyöpäään sairastuneen arjesta vuoden ajalta. Se sisältää yksityiskohtaisia dokumentteja ja kertoo sairastamisesta realistisesti ja kriittisesti.
Paflagonian perilliset kertoo tutkimusmatkasta kauas Luoteis-Venäjälle, Karjalaan 1800-luvun alkupuolella. Virve Sammalkorven...
Tilastotietoja Helsingin eri alueista löydät esimerkiksi Helsingin kaupungin tietokeskuksen sivuilta http://www.hel2.fi/Tietokeskus/ (Valitse sivun vasemmasta laidasta 'tilastoja' ja sitten 'Helsinki alueittain 2001'. Voit etsiä Töölöä koskevia tilastotietoja 'Julkaisu peruspiireittäin' -kohdasta.)
Etu- ja Taka-Töölö eivät ole yhdessä kyseisessä tilastossa, vaan Taka-Töölö on Taka-Töölön peruspiirissä ja Etu-Töölö Kampinmalmin peruspiirissä.
Helsinki alueittain on saatavana myös paperijulkaisuna.
Christer Nygren on ruotsalainen rikoskirjailija, joka on syntynyt 1956 Sundsvallissa. Hän toimii rikosreportterina Dagbladet-lehdessä. Nygren aloitti kirjailijanuransa 1986 romaanilla Deadline, ja on sen jälkeen julkaissut teokset Flashback (-87), Exit (-88), Liten tid vi leva här (-89), Comeback (-95), Deadline (-95), Blue Tango (-96), Hello, dolly (-97) ja Marabou Beach (-98).
Teoksessa Föffattaren själv on lyhyt artikkeli Nygrenistä. Teoksen saatavuuden voit tarkistaa pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta (http://www.libplussa.fi).
Internetistä löytyy hyvin vähän tietoa Nygrenistä. Katso osoitteet http://home.swipnet.se/~w-101964/nygren.html ja http://www.algonet.se/~frykholm/Deckare/marabou_beach_av_christer_.htm
Etsimäsi Ernest Hemingwayn novelli "Tappajat" sisältyy seuraaviin teoksiin:
Hemingway: Ensimmäiset 49 kertomusta (Tammi 1991 ja 1999)
Hemingway: Kilimandsaron lumet (Tammi, 1978)
Hemingway: Nick Adamsin tarina (Tammi, 1979)
Nobel-kirjailijat. 3 : maailmankirjallisuuden mestarit (Otava, 1977)
Novelli ja tulkinta. Toim. Mirjam Polkunen ja Pekka Tarkka. (Weilin + Göös, 1974)
Kaikki nämä teokset löytyvät Kirkes-kirjastojen aineistohausta.
Lähteet:
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1208850732&ulang=…
http://81.22.169.162/Scripts/Intro2.dll?formid=find2&sesid=1291740386&u…
https://www.helmet.fi/search~S9*fin/X
Kielitoimiston ohjepankissa todetaan kuvatekstistä mm. seuraavasti:"Kirjassa, uutistekstissä tms. kuvateksti on tavallisesti kuvan alla tai vieressä. Kun kuvatekstinä on kokonainen lause (jossa on persoonamuotoinen verbi kuten sopivat, tarttui), merkitään loppuun piste. Kun kuvatekstinä on nimi tai muu luettelomainen tieto, voi valita, käyttääkö pistettä vai ei."
Vastaus löytyy vaikkapa Wikipediasta:
Romaani on laaja proosamuotoinen, sepitteellinen kirjallinen teos. Romaani on 1800-luvulta lähtien ollut kaunokirjallisuuden hallitseva lajityyppi.
Romaania muistuttavia pitkiä proosateoksia on kirjoitettu Euroopassa ja muualla maailmassa jo antiikin aikoina. Antiikin aikana romaania ei kuitenkaan vielä määritelty, koska se ei ollut arvostettu kirjallisuudenlaji. Pitempiä proosateoksia kutsuttiin kreikaksi muun muassa nimillä historia, mythos, drama tai plasma, latinaksi taas nimellä fabula. Niiden aiheina olivat yleensä rakkaus ja seikkailut, Roomassa usein eroottiset teemat.[2] Antiikin aikaisia romaanin alkumuotoja ovat miletolaiset tarinat, Heliodoroksen, Lukianoksen, Petroniuksen ja Apuleiuksen ...
Esimerkiksi Luonnontila.fi:ssa ja Vapaa-ajan kalastaja.fi:ssä silakkapopulaatioista puhutaan monikossa, Itämeren kalat https://www.luonnontila.fi/fi/elinymparistot/itameri/it10-itameren-kalat ja Silakka https://www.vapaa-ajankalastaja.fi/kalalaji/silakka/ .
Turun yliopiston Saaristomeren tutkimuslaitoksella on tutkittu lounaisessa saaristossa lisääntyvää silakkaa 1980-luvun alusta alkaen, https://sites.utu.fi/herringproject/fi/. Sieltä voisi löytyä asiantuntemusta tähän kysymykseen, yleisen kirjaston lähteistä ei oikein tähän asiaan löytynyt valaistusta. Silakkaprojektin asiantuntijoiden yhteystiedot löytyvät täältä, https://sites.utu.fi/herringproject/research-group/ ja projektin julkaisut täältä, https://sites.utu.fi/herringproject/...
Matkailun historiasta on useitakin hyviä kirjoja, joita varmasti löydät lähimmästä kirjastostakin. Tässä muutamia nimiä. Et maininnut sitä haluatko Suomen matkailun historiasta vai myös muiden maiden matkailuhistoriaa, joten listalla on kirjoja molemmista aiheista.
1. HIRN, Sven : Tuhansien järvien maa : Suomen matkailun historia (1987)
2. EUROOPPA : Eurooppalainen matkustaa (1995)
3. KIISKINEN, Kyösti : Rautahevon kyydissä : junamatka Matin ja Liisan kyydistä nykyajan Pendolinoon (1996) - junamatkailun historiaa
4. MATKAKUUMETTA :matkailun ja turismin historiaa (1994)
5. MIKÄ MAA- MIKÄ VALUUTTA? : matkakirja turismin historiaan (1998)
Näiden lisäksi löytyy useita kirjoja eri paikkakuntien matkailuhistoriasta. Kysy lisää lähikirjastostasi.
Kenties sorsa tässä laulussa vie viestiä?
"Muuttomatkoja tekevät vesilinnut (joutsenet, hanhet, sorsat) ovat taivaallisten jumalten viestinviejiä. Lintujen tie ylisen ja ihmisten maailman välillä kulkee pitkin Linnunrataa. Vesilinnut toteuttavat keskimmäisessä maailmassa jumalten tehtäviä ja symboloivat ihmisten ja eläinten sieluja." https://www.taivaannaula.org/2012/11/16/jumalten-ja-vainajien-linnut/
Toisaalta sorsa saattaa symboloida kosiomatkalla olevaa poikaa:"Kanteletar suorastaan pursuaa lintuja ja linnunlaulua. Kun nuori neito laulaa sulhasestaan mesimarja mielessäni, lempilintu liitossani, sinisorsa suojassani, sorsakin on lemmekäs ja kaunis, sydämen sulattava sana. Tuutulaulu Unta täällä tarvitahan mainitsee jo ensimmäisessä...
Jonkun arvion mukaan vain prosentti Suomen metsäalasta on koskematonta metsää. Niistä suuri osa suojelualueilla. Suojelualueista suurin osa on valtion mailla. Metsähallituksen hallinnoimiin kansallispuistoihin on rakennettu polkuja, siltoja yms. Liikuntavammaisten liikkuminen on otettu huomioon. Retkipaikkaa suunnittelevan kannattaa käydä läpi Kansallispuistoja esittelevä sivu https://www.luontoon.fi/kansallispuistot . Kohde-esittelyissä on kuvaukset alueen luonnosta ja historiasta sekä palveluista. Reitti- ja palvelukuvaukset kannattaa lukea huolella. Joidenkin kohteiden alueella pääsee liikkumaan pyörätuolilla.
Aarnimetsien suojelemiseksi perustettu yksityinen Luonnonperintösäätiö on hankkinut omistukseensa lukuisia luonnontilaisia...
Lokit ovat lähes kaikkiruokaisia ja ne syövät sitä ravintoa, jota helpoimmin on saatavilla. Avainsanoja lokkien ravinnonhankinnassa ovat kekseliäisyys ja joustavuus. Kaupunkien keskusta-alueilla eläville lokeille on tarjolla niin paljon helposti saatavilla olevaa ravintoa talousjätteestä linnunpoikasiin ja torien myyntipöytien antimiin, ettei niiden tarvitse välttämättä koskaan vaivautua hyödyntämään kalastustaitojaan – saatikka tehdä pitkiä ruoanhakumatkoja kaikkein välittömimmän elinpiirinsä ulkopuolelle.Kirjallisuutta: Riku Cajander, Lokkien maailma
