Тёмные алле́и on kokoelma Ivan Buninin vuosina 1937 – 1944 kirjoittamia kertomuksia. Kertomuskokoelmaa ei ole käännetty kokonaisuudessaan, mutta osa sen kertomuksista mm. niminovelli Puiston pimeät käytävät sisältyy Juhani Konkan suomentamaan Buninin Valittuihin kertomuksiin. Тёмные алле́и –teoksesta on mukana myös esimerkiksi kertomukset Muusa, Rusja ja Natali, Pariisissa ja Yömajassa.
Teoksen saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa voit tarkistaa Helmet-haulla.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175921832087
https://finna.fi/
https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%A2%D1%91%D0%BC%D0%BD%D1%8B%D0%B5_%D0%…
Tämän kansanlaulun on ruotsiksi kääntänyt ainakin Nino Runeberg (1874 - 1934) runsas sata vuotta sitten, kun Helsingfors Nya Musikhandel julkaisi viisi osaa kansanlauluja Oskar Merikannon sovituksina. Tuoll' on mun kultani, ain' yhä tuolla sai käännöksen Fjärran han dröjer från grönskande dalar / Borta i kongungens gyllene salar. Ack lilla fågelen, ack lilla hjärtevän, kommer du ej snart, kommer du ej snart. - Kom du min älskade, låt mig ej bida, kom till ditt hem, till din älskades sida! Ack lilla fågelen, ack lilla hjärtevän, kommer du ej snart, kommer du ej snart.
Heikki Poroila
Ikävä kyllä kirjastossamme käytössä olevista hakuteoksista ja tietokannoista ei löydy tietoja Otakar Staflista. Googlen kautta löytyy linkkejä tsekinkielisiin teksteihin. Kollega suomensi eräästä tekstistä seuraavaa: Otakar Stafl oli taidemaalari ja graafikko. Hän syntyi 30.12.1884 Havlickuv Brodissa. Hän keskeytti lukion, muutti Prahaan ja pääsi Ferdinand Engelmüllerin kouluun. Hänen piirustuksiaan julkaistiin ja hän sai vakituisen työpaikan Politik-kustantamosta. Stafl vietti 20 vuotta elämästään Slovakiassa, rakastamassaan Vysoke Tatry-vuoristossa. Vuosina 1924-30 Staflilla oli monia näyttelyitä eri puolilla maata. Tsekkoslovakian perustamisen jälkeen julkaistiin kaksi postimerkkiä, joissa on kuvina Staflin maalaukset Slovakian vuorista...
Lukemasi kirja voisi olla Marja Luukkosen Tähtisumun vangit. Kirja on tosin ilmestynyt vasta vuonna 1990, mutta muuten se vastaa varsin hyvin kuvaustasi. Kirjan kuvailu löytyy alla olevasta linkistä:
http://www.risingshadow.fi/library/book/1664-tahtisumun-vangit
Tikru tulee Puolen hehtaarin metsään Nalle Puhin luo keskellä yötä A. A. Milnen kirjassa Nalle Puh rakentaa talon. Toinen luku on nimetty näin: "Toinen luku Jossa Tikru tulee Metsään ja syö aamiaista". Kirjassa A.A. Milne: Nalle Puh: kootut kertomukset ja runot, 2. p., WSOY 1999 luku alkaa sivulta 140.
Esimerkiksi ingången till biblioteket är tillgänglig, https://www.turku.fi/sv/nyhet/2023-03-30_krakkarrets-bibliotek-oppnas-e…
tai tillgänglig ingång, https://vaasankirjasto.finna.fi/Content/tilat-ja-laitteet?lng=sv
Helmet.fi-sivustosta esteettömyystiedot löytyvät yksittäisen kirjaston tiedoista ruotsin kielellä kohdasta tillgänglighet, https://www.helmet.fi/sv-FI/Bibliotek_och_tjanster/Tolo_bibliotek/Tillg…
Leveys on "ylös-alas-suuntaista" vain kartassa, jossa pohjoinen on ylhäälä. Leveys- ja pituuspiirejä on käytetty antiikista lähtien ja silloin ei vieä ollut tapana sijoittaa pohjoista kartassa ylös, vaan se saattoi olla miten pain tahansa.
Luullakseni taustalla on ajatus Välimerestä, joka on itä-länsi-suuntainen. Pituusasteilla mitataan sen pituutta ja leveysasteilla leveyttä. Sittemmin ajatus on yleistetty koko maapallolle.
Kysymys varmasti tutkitaan ainakin suomen ja englannin kielten laitoksilla niin Helsingissä kuin myös maamme yliopistoissa. Kannattaisi varmasti otta kyseisiin laitoksiin yhteyttä.
Alla muuta viite lehtiartikkeleista, joista saattaa olla hyötyä.
Julkaisu: Aamulehti 1999-06-07.
Tekijä: Vasara Päivi
Nimeke: Suomen kieli muuttuu, mutta kestää
Julkaisu: Spektri 2000; 2; 24-25
Tekijä: Ylilehto Hannu
Nimeke: Uusmedian käsittelyssä kieli taipuu vaan ei taitu
Julkaisu: Etelä-Suomen sanomat 2000-07-05
Tekijä: Volanen Piia
Nimeke: Leikkiä kielen sävyillä ja merkeillä: nuorten sähköpostikieli on puhekieltä.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta löytyy kaksi vastausta kysymyksiin puutarhaterapiasta:
- http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=2287…
- http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=2287…
Näissä vastauksissa luetellaan hyviä lähteitä.
Lisäksi yliopistokirjastojen yhteistietokannasta Lindasta löytyy seuraavia teoksia yleensä puutarhaterapiasta:
- Healing gardens : therapeutic benefits and design recommendations / edited by Clare Cooper Marcus, Marni Barnes. John Wiley & Sons 1999. (Viikin tiedekirjastossa, Helsingin yliopiston Opiskelijakirjastossa, Jyväskylän yliopiston kirjastossa).
- Korpela, Elli: Kasvien vaikutus ihmisten hyvinvointiin. Helsingin yliopisto,...
Aina kun on kyse aistinvaraisista ja etenkin makuasioista, on yhtä monta oikeaa vastausta kuin on maistajaakin. Monen mielestä kotimainen mansikka on paremman makuinen kuin ulkomainen, koska satoja on vuodessa vain yksi. Kyse on nimenomaan ilmastosta ja avomaan mansikoille tasaisesti paistavasta auringosta, josta kasvihuonemansikat eivät pääse osallisiksi.
Auringonvalo kiihdyttää kasvien sokerintuotantoa, joten mansikat maistuvat Suomessa makeammilta, sillä nehän saavat täällä kesäisin enemmän valoa kuin etelässä. Etelässä auringon porotus kyllä kypsyttää sikäläiset marjat nopeasti, mutta iltaisin pimeys tulee liian aikaisin, jotta niihin muodostuisi sama määrä sokeria ja aromeja kuin Pohjolan mansikoihin.
Pitkä kuljetus vaikuttaa sekin...
Nopealla haulla kirjallisuutta muovin terveysvaikutuksista löytyi niukasti, ja se koski lähinnä muoviteollisuudessa tapahtuvaa altistusta. Toukokuussa ilmestyy teos "Hyvä, paha muovi - Vähennä viisaasti", jossa aihetta luultavasti myös sivutaan.
Ylen sivuilta hauilla "muovi, terveys" tai "vanhat muoviastiat" löytyy hyödyllinen artikkeli noin vuoden takaa, jossa aihetta käsitellään paljon. Sen alaotsikossa muun muassa sanotaan, että "Vanhat muoviastiat ja muovilelut kannattaa poistaa käytöstä, asiantuntijat neuvovat." Artikkelissa on myös linkkejä muihin vastaaviin artikkeleihin.
Ks. https://yle.fi/uutiset/3-10114508
Muoviteollisuus ry:n sivuilla Muovitieto-osiossa on kysymyksiä ja vastauksia muovista, johon voi jättää omankin kysymyksen...
Kun tulostaa vain mustaa tekstiä, väritulostimen muut värit eivät kulu, kunhan huomaa asetuksissa/määrityksissä valita "mustavalkoinen/vain musta muste"-vaihtoehdon. Mustaa saadaan myös värillisten musteiden sekoituksena ja tavallisesti väritulostimet käyttävätkin kaikkia värikasetteja, ellei käyttäjä mustavalkoisia dokumentteja tulostaessaan nimenomaisesti säädä laitettaan käyttämään vain mustaa väriä.
Ylen verkkosivuilla tosiaankin kerrottiin vuonna 2015 useiden kuntien Ruotsissa huomioineen kulkuväylien talvikunnossapidossa sukupuolten välisen tasa-arvon. Tavanomainen järjestys aurata lumesta puhtaaksi ensimmäiseksi autotiet ja vasta sitten jalankulku- ja pyörätiet katsottiin etenkin naisia syrjiväksi. Tutkimusten mukaan naiset suosivat yleisesti jalankulkua ja pyöräilyä. Miehet puolestaan turvautuivat naisia yleisemmin yksityisautoiluun. Autojen todettiin pystyvän kyllä etenemään kymmensenttisessä lumessa, mutta lastenvaunujen ja rollaattoreiden kanssa kulkevat joutuivat ongelmiin. Kokeilukunnissa auraustyöt aloitettiinkin ensimmäiseksi jalankulkuväyliltä. Sen katsottiin myös vähentävän likukastumisonnettomuuksia.
Sukupuolten välinen...
Guinness World Records Gamer's Edition -teoksen vuosien 2010-2015 editioita ei ole julkaistu suomeksi. Suomeksi on painettu Guinness World Records Gamer's Edition -julkaisut vuosilta 2008-2009 sekä 2016-2020.
Lähde: Finna.fi
Turun taidemuseon varmentaman tiedon mukaan Autuaitten saari on todellakin Akseli Gallèn-Kallelan maalaus.
Tämä matka -näyttely on avoinna Turun taidemuseossa 28.11.2010. Lisätietoja Turun taidemuseon sivuilta www.turuntaidemuseo.fi.
Kyseessä taitaa olla Thorbjörn Egnerin Hyppelihiiri Myökkipyökkimetsässä.
Kirja on julkaistu kasettiäänikirja vuonna 1985. Kertojana oli Inkeri Wallenius. Sen jälkeen äänikirja on julkaistu uudelleen cd-muodossa.
YLE:n tallennemyynti julkaisi cd-tallenteen Tarleena Sammalkorven vuonna 2006 ohjaamasta lastenkuunnelmasta Hyppelihiiri Myökkipyökkimetsässä, jossa on rooleissa mm. Vesa Vierikko ja Eero Saarinen.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4089015?sid=3743741063
https://piki.finna.fi/Record/piki.894869?sid=3743719631
https://finna.fi/Record/piki.771240?sid=3743727047
Kirjastokortin ja siihen liitetyn tunnusluvun saaminen edellyttää, että käyt henkilökohtaisesti missä tahansa Helmet-kirjastossa. Varaa mukaasi voimassa oleva henkilötodistus, passi tai ajokortti.
https://www.helmet.fi/fi-FI
R L Stine on yhdysvaltalainen kirjailija, syntynyt 8 lokakuuta 1943. Hän varttui Ohiossa Columbus-nimisellä esikaupunkialueella. Lisätietoa hänestä saa netistä, vaikkapa Googelista, stine R L, tai kirjasta, Koski Mervi; Ulkomaisia nuortenkertojia. 1 : Goosebumpsien kauhusta Tylypahkan taikaan, Helsinki : BTJ Kirjastopalvelu, 2001.
Käyt lähimmässä kirjastossa, esität lainauskortin ja kerrot, millaisen aliaksen haluat. Yksisanaiset ovat parempia kuin kaksiosaiset, siis mielummin "Lukutoukka" kuin "Aleksis Kivi". Edellytys on, että alias (eli nimimerkki) ei ole kenenkään käytössä ennestään, tämä tarkastetaan kirjastossa.
Riippuu täysin kunnasta, mikä käytäntö on ulkopaikkakuntalaisten suhteen. Varsinais-Suomessa esimerkiksi Raision kunta on rajannut eläinlääkäripalvelunsa vain Raisiossa, Naantalissa ja Ruskolla asuville. Toisilla paikkakunnilla taas rajauksia ei ole. Asiasta kannattaa siis aina ottaa yhteyttä haluamaansa eläinlääkäriasemaan. Kiireellisissä päivystysasioissa tilanne on eri, ja lähin eläinlääkäripäivystys on velvoitettu tarjoamaan palvelua asiakkaan kotikunnasta riippumatta.
