Kyseisiä henkilöitä yhdistää pian elokuvan muodossa ajankohtaiseksi tuleva asia,
eli he kaikki olivat läsnä 20.7.1944 tapahtuneessa Hitlerin salamurhayrityksessä -
osa menehtyi, osa haavoittui. Herrojen virkanimikkeiden suomenkieliset vastineet
löytyivät yhdistelemällä tietoja muutamasta eri lähteestä. Tässä yhdenlaiset
suomalaiset vastineet:
Kenraali Heusinger: Pääesikunnan (OKW) operatiivisen osaston päällikkö (ja
pääesikunnan päällikön sijainen)
Kenraali Korten: Ilmavoimien (Luftwaffe) esikuntapäällikkö.
Eversti Brandt: Esikuntaupseeri, kenr.Heusingerin apulainen.
Kenraali Bodenschatz: Hermann Göringin yhteysupseeri Hitlerin päämajassa
Kenraali Schmundt: Asevoimien (Wehrmacht) henkilöstöpäällikkö
Everstiluutnantti Borgmann:...
Yhtäaikaa ei voi olla Euroopan parlamentin ja EU komission jäsen. EU:n vaalisäädöksessä ja kansallisissa vaalilaeissa on määritelty tehtäviä, jotka eivät ole yhteensopivia Euroopan parlamentin jäsenyyden kanssa. Tällaisia tehtäviä ovat esimerkiksi jäsenvaltion hallituksen jäsenyys, kansallisen parlamentin jäsenyys tai Euroopan komission tai tuomioistuimen jäsenyys. Jos Euroopan parlamentin jäsen eli meppi valitaan komissioon, hänen on luovuttava paikastaan parlamentissa ja hänellä on mahdollisuus palata sinne vain uusien vaalien kautta.
Euroopan parlamentti osallistuu komission nimitykseen ja komissio on myös poliittisesti vastuussa parlamentille. Esimerkiksi näistä seikoista johtuen olisi ongelmallista, jos olisi mahdollista toimia...
Jos sisaruksilla on sama äiti mutta molemmilla on eri isä ja isät ovat veljiä keskenään, sisarukset ovat tosiaan sisarpuolia. Näin ollen heillä olisi 25 % yhteisiä geenejä äidin puolelta. Isien puolelta lapset puolestaan ovat serkkuja keskenään, joten yhteisiä geenejä on noin 12.5 %. Näin ollen yhteisiä geenejä lapsilla keskenään voi olla 37,5 %. Kysessä on kuitenkin aika karkea arvio ja todennäköisyyksiä käyttäen tehty laskutoimitus. Lopullisent tiedon asiasta antaisi parhaiten varmasti geenitesti.
Kiinnostava kirja geeneistä ja mistä olemme tulleet on esimerkiksi Adam Rutherford: Lyhyt historia meistä kaikista - ihmiskunnan tarina geenien kertomana.
Toivo Rautavaaran teoksen Miten luonto parantaa mukaan nokkosta on käytetty mm. kuolioissa ja haavoissa. Tuoreista nokkosen lehdistä on tehty kääre ts. tuoreet nokkosen lehdet silputaan ja lisätään hiukan suolaa. Rautavaaran kirjassa ja muissakin lähteissä mainitaan "nokkossauna" .
http://www.yrttitarha.fi/kanta/nokkonen/
Rautavaaran mukaan kamomilla lieventää tulehduksia ja sitä käytetään paljon myös ulkoisesti. Kaalinlehtien Rautavaara kirjoittaa olevan tehokkaita haavojen ja syvemmälläkin olevien sairauksien hoidossa.
Uudempaa tietoa nokkosesta on Sinikka Piipon Luonnon lääkeyrtit osa 1 -teoksessa. Piipon mukaan nokkonen saattaa estää tulehduksellisten yhdisteiden vapautumista. Piippo mainitsee myös nokkosista tehdyt kääreet ja...
Valitettavasti novellihakemistoista tai kirjastotietokannoista ei löydy tietoa siitä, että Fjodor Dostojevskin novelli "Polzunkov" (1848) olisi suomennettu.
https://fennica.linneanet.fi/
http://www.online-literature.com/dostoevsky/4396/
Matti Pajuniemi: Novelliopas. 2 : Ulkomaista lyhytproosaa (BTJ Kirjastopalvelu, 2006)
Seppä, Anja: Novellihakemisto (Kirjastopalvelu, 1990)
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
https://vaski.finna.fi/
http://www.kirjasampo.fi/
http://www.fedordostoevsky.ru/works/lifetime/polzunkov/
Kyselin vähän ehdotuksia nuortenosastolta ja alla on vinkkejä sekä hevoskirjoista että muistakin mitä suosittelivat. Toivottavasti listasta löytyy jotain mikä ei vielä entuudestaan ole tuttua.
Hevoskirjoja:
Ronja Salmi: Ystäväni hevonen
Timo Sandberg: Ratsastuskoululla tavataan
Asta Ikonen: esim. Neljän tuulen talo ja Ponikartanon aarre
Noomi Hebert: Revontulitalli-sarja
Päivi Lukkarilan hevoskirjat
Arja Puikkonen: esim. Sydän saappaanvarressa, Mustarastas tai Vastalaukkaa
Mariel Pietarisen Kavionjälkiä sydämessä -sarja
Tiina Tanskasen Hevostyttö Iitu -sarja
Anna-Riikka Sairion Milja-kirjat
Muita:
Camilla Sten: Syvyyksissä
Kristina Ohlsson: Lasilapset
John Boyne: Poika raidallisessa pyjamassa
Matt Haig: Poika nimeltä...
Finna-haku löysi kirjan varastokirjastosta. Sieltä sen saa kaukolainaksi omaan lähikirjastoonsa. Finna.fi
Kirjasta en valitettavasti löytänyt lisätietoa, mutta kirjailija Olavi Linnuksesta kirjasampo tietää kertoa parikin aliasta sekä joukon omalla nimellä kirjoitettuja kirjoja. Kirjasampo.fi
Jalkaväenkoulutuskeskus 6 kävi vuosina 1940-41 läpi useita muutoksia. Kesäkuussa 1941 Lempäälään perustetun koulutuskeskuksen jatkosodan aikainen toimintakertomus on digitoitu ja löytyy Kansallisarkiston Astia-palvelusta:
https://astia.narc.fi/uusiastia/kortti_aineisto.html?id=2366948717
Talvisodan aikainen Jalkaväenkoulutuskeskus 6 perustettiin joulukuussa 1939 Kuopioon. Säilyneestä II pataljoonan sotapäiväkirjasta voisi päätellä, että toiminta on siirtynyt huhtikuussa 1940 Iisalmeen.
https://astia.narc.fi/uusiastia/digitarkastelu.html?id=2400072811
Jalkaväen koulutuskeskus 19 vaikuttaisi tulleen perustetuksi Luumäelle syyskuussa 1941 ja siirtyneen sieltä samassa kuussa Lahteen.
https://astia.narc.fi/uusiastia/digitarkastelu.html?id...
"Flying buttress" -tokaisun taustalla on Churchillin usein siteerattu vastaus, jonka hän antoi kysymykseen, pitääkö hän itseään kirkon tukipylväänä ("pillar of the church"). Churchillin mukaan hän on suhteessa kirkkoon enemmänkin kuin rakennuksen tukikaari ("flying buttress"), koska hän kannattaa sitä ulkoapäin. ("I support it from the outside.")
Sävelsiskot ja Olavi Virta levyttivät laulun Kodin kynttilät vuonna 1950. Sävelsiskot oli saman tyylinen laulutrio kuin Harmony Sisters, joka oli levyttänyt tämän kappaleen kahdeksan vuotta aiemmin. Sävelsiskot levytti kaksi muutakin laulua Virran kanssa.
Kodin kynttilöissä Virta liittyy lauluun vasta kolmannesta säkeistöstä alkaen (noin kohdasta 1 min 50 s) eikä hän ei pyri erottumaan solistisesti vaan sulautuu kuoroon neljäntenä äänenä. Tuore uusintapainos laulusta löytyy mm. cd-levyltä Olavi Virta: 50 suosituinta. Omaa soololevytystä tästä laulusta Virta ei tehnyt.
Lähteet:
Fenno - Suomen musiikkiarkisto
Musiikkiarkiston luettelo savikiekkolevyistä
Sävelsiskot - Wikipedia-artikkeli
Muistopäiviä, juhlavuosia ja muita merkkihenkilöiden muistamisia voidaan haluttaessa viettää aina tasavuosien täyttyessä joko henkilön syntymästä tai kuolemasta laskien. Esimerkiksi Jean Sibeliuksen kohdalla on juhlistettu kumpiakin: vuonna 1965 syntymän 100-vuotispäivää mm. nimikkoviulukilpailun perustamisella ja vuonna 2007 kuoleman 50-vuotispäivää erilaisin konsertein. Vuosi 2015 on jälleen juhlavuosi, sillä silloin tulee kuluneeksi 150 vuotta säveltäjän syntymästä.
Usein muistamisissa ovat kyseessä viidelläkymmenellä tai sadalla jaolliset vuosimäärät, joten merkkipäiviä päästään viettämään melko harvoin. Vuosi 2014 on Tove Janssonin syntymän satavuotisjuhlavuosi. Jansson kuoli vuonna 2001, joten hänen kuolemansa 100-vuotispäivää...
Valitettavasti näyttää olevan niin, ettei tätä Koivusalon sävelmää ole ainakaan toistaiseksi julkaistu nuottina (ei ainakaan Viola- ja HelMet-tietokannan mukaan). Jukka Kuoppamäen samanniminen laulu on nuottina olemassa, mutta se ei tietenkään tässä tapauksessa auta asiaa.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Tilastokeskuksen Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tilasto tuottaa tietoja kotitalouksien ja väestön tieto- ja viestintätekniikan käytöstä. Tiedot kerätään kyselyllä ja julkaistaan kerran vuodessa. Tilaston mukaan 94 prosenttia 16–89-vuotiaista suomalaisista käytti internetiä vuonna 2023, ja 96,7 % prosentissa kotitalouksista oli internetyhteys. Luku pitää sisällään kaikki yhteydet, myös älypuhelinten yhteydet.
Lähde: Tilastokeskus, Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö.
Opiskeljaelämästä:Lindroos, Harri: Kolmen markan insinöörejäSuonpää, Visa: Elämää mehiläiskennossaJansson, Henrik: Otteita kumouksellisista kokouksistaNuorisokulttuurista:Lehtonen, Terhi: Nuoret, ajat ja tilatPernaa, Ville: Pimeä vuosikymmenSeuraavat nuortenromaanit ovat ilmestyneet 1970-luvulla ja käsittelevät nuorisoa, tapahtumapaikkana lienee kuitenkin muu kuin Turku:Arjatsalo, Arvi: Viltsi ja muutSaarto, Tuula: RottasotaVirtanen, Rauha S.: Lintu pulpetissa
Otavan kirjallisuustieto -hakuteoksen mukaan Ohdaketrilogian muodostavat teokset 'Haukkani Memed' (Ince Memed, 1955), 'Ohdakkeet palavat' (Ince Memed II, 1968) ja 'Memedin kosto' (Ince Memed III, 1984). Pumpulitiesarja koostuu teoksista 'Puuvillatie' (Ortadirek, 1960), 'Maa rautaa, taivas kuparia' (Yer demir, gok bakir, 1963) ja 'Kuolematon ruoho' (Ölmez otu, 1969).
Teos 'Suosta nousee uusi maa' on turkiksi Yusufcuk Yusuf , 1975. Muita teoksia 'Ararat-vuoren legenda' (Agridagi efsanesi, 1970), 'Tuhannen härän vuori' (Bin bogalar efsanesi, 1971), 'Tasangon valtiaat' (Demirciler carsisi cinayeti, 1974), 'Poika ja lokki' (Al gözum seyrele Salih, 1976) , 'Kalastaja jota meri vihasi' (Deniz kustu, 1978) ja 'Linnut ovat lähteneet' (Kuslar da...
Juridisissa kysymyksissä suosittelen aina konsultoimaan asianajajaa tai lakimiestä.
Lainaus Perunkirjoitus ja perinnön veroseuraamukset (Aarnio, Aulis et al., 2020) teoksesta: "Testamentin todistajien ei tarvitse tietää testamentin sisältöä, mutta heidän tulee olla tietoisia, että he todistavat oikeaksi testamenttiasiakirjaa... Testamentin todistajien on joko omin silmin nähtävä testamentintekijän allekirjoittavan testamentin tai vaihtoehtoisesti heidän on vahvistettava se, että tämä tunnustaa aikaisemmin merkityn allekirjoituksen omakseen."
Suurimman osan Grönlannin sähköstä, vedestä ja lämmöstä tuottaa valtion omistama energiayhtiö Nukissiorfiit. 70% energiasta on uusiutuvaa, loput tuotetaan öljyä polttavissa voimaloissa. Uusiutuvasta energiasta suurin osa tulee vesivoimasta. Juomavesi saadaan enimmäkseen sulamisvesistä.
Kallioperän ja ikiroudan vuoksi putket täytyy vetää maan pinnalle ja eristää pakkaselta. Siitä ja muista rakennussuunnittelun ja rakentamisen erityispiirteistä kertoo Design Manual for Building in Greenland: https://issuu.com/brianhurup-felby/docs/designmanual_jan09.
Nukissiorfiitin kotisivut: https://nukissiorfiit.gl/kl/ (grönlanniksi/tanskaksi)
Nukissiorfiit Wikipediassa: https://en.wikipedia.org/wiki/Nukissiorfiit
Grönlannissa ei kuitenkaan ole...
Kirja tunnistettiin Cynthia Voigtin romaaniksi Matkalla kotiin, 1984. Se on ensimmäinen osa Tillermanin sisaruksista kertovaa kirjasarjaa. Seitsemänosaisesta englanninkielisestä sarjasta on suomeksi ilmestynyt kuusi.Matkalla kotiin Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au2ace945a-79c5-4b43-8fc0-d5f22905dc4a
Helmet-aineistohaussa näkyy kirjan saatavuustietojen jälkeen muutamia asiasanoja, joilla pyritään kuvailemaan kirjan sisältöä. Kirjaston kotisivuilla http://www.lib.hel.fi on linkki Kirjaston erikoissivustot, joihin kuuluu mm Lastensivut, jotka sisältävät mm lukuvinkkejä sekä Sanojen aika -kirjailijatietokanta, joka esittelee suomalaisia nykykirjailijoita. Uutuuskirjaluettelo vaihtuu 15 - 17:n päivän välein.
