Martin Sorrell on kääntänyt Baudelairen Le Spleen de Paris -kokoelman englanniksi nimellä Paris Spleen. Tässä kokoelmassa on mukana myös englanninnos Un hémisphère dans une chevelure -runosta.
Paris Spleen löytyy Helmet-kirjastojen kokoelmista:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2060583
Turun pääkirjaston varastokirjoihin voi tehdä varauksen Vaski-verkkokirjaston kautta. Varaus on maksullinen (23.9.2015 1 euro/varaus). Varausta tehdessä voi valita noutopaikan ja kun teos on noudettavissa, siitä saa ilmoituksen.
Kirjastossa lomakkeella tehtävä varastohakupyyntö on ilmainen. Kirjat voi noutaa pääkirjaston uuden puolen vastaanotosta seuraavana arkipäivänä klo 14 jälkeen ja ne pidetään asiakkaalle varattuna viikon ajan.
Espoon kaupunginkirjaston omatoimikirjastoista on lisää sivulla http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Omatoimikirjastot
Asiakkaat ovat ottaneet omatoimi-palvelut vastaan tyytyväisinä.
Palvelujen käyttöä seurataan tarkasti, mutta toistaiseksi ei tilastotietoa käytön kasvusta omatoimisuuden myötä ole vielä saatavilla.
Helka Varhon suomentamana Kaksi kaupunkia -romaanin alkulause kuuluu seuraavasti: "Tämä oli aikakausista paras ja pahin". Varhon käännös ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1945. Dickensin romaanista on olemassa myös vanhempi Saimi Järnefeltin suomennos, mutta sitä en onnistunut saamaan käsiini.
Yrjö Varpion Väinö Linna -elämäkerta huomauttaa, että aktiivisessa lukuharrastuksessaan "Linna oli suomennosten varassa" (s. 147) ja että "Kielitaitoa Linnalta puuttui" (s. 511). Toisaalta käsitellessään Linnan omatoimisia yrityksiä täydentää kansakouluopintojaan Varpio mainitsee kirjailijan opiskelleen saksan alkeita ja muistelleen aloittaneensa myös englannin kielen kirjeopiston. Saksan kieleen Linna oli tutustunut jo rintamalla, ja sodan jälkeisissä opinnoissaan hän pääsi niin pitkälle, että saattoi toimittaa yksinkertaisia asioita työpaikalleen Finlaysonin tehtaalle saapuneiden saksalaisten asentajien kanssa. Myöhemmin Linnan yritykset lukea ja kirjoittaa saksaa eivät kuitenkaan kunnolla luonnistuneet, ja parilla Saksan-matkallaan hän...
Pöpöt, jos niillä tarkoitetaan vaikkapa bakteereja ja viruksia, ovat niin olemattoman pieniä, että niiden pehmeyden tai karheuden tutkiminen on aika vaikeaa. Yksi pöpölaji, mikrosieni home, tuntuu isompana kasvustona lähinnä pehmeältä.
Apua aiheeseen voisi löytyä alla mainituista, pienillekin lapsille sopivista pöpökirjoista. Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista: http://www.helmet.fi/fi-FI
- Vuoden pöpö / teksti: Varpu Välimäki ; kuvat: Katri Kirkkopelto
- Heippa, täällä bakteeri! / Pentti Huovinen ; kuvittanut Irmeli Matilainen
Tilastokeskuksen väestörakennetaulukoista löytyy tämä tieto. Viime vuoden lopussa vuonna 1947 syntyneistä oli elossa 77 925 ihmistä:
http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/055_v…
Kyseessä on niin sanottu Tuntemattoman sotilaan rykmentti (JR 8), joka toimi kantakortissa mainitulla 8. Prikaatin nimellä ennen jatkosodan alkamista.
Mauno Jokipiin ja Kimmo Sorkon teoksessa "Tuntemattoman sotilaan rykmentti: jalkaväkirykmentti 8:n historia" mainitaan, että elokuun alkupuolella 1941 JR 8:aan lankesi sekä ylennyksiä että ensimmäinen "mitalisade", joka sisälsi 32 ensimmäisen luokan ja 140 toisen luokan Vapaudenmitalia. Yleisinä perusteina olivat taisteluissa osoitettu kunto ja urhoollisuus. Tätä ennen JR 8 oli edennyt divisioonansa kärkirykmenttinä ja oli ollut torjumassa maihinnousuyritystä Lunkulansaaressa.
Edelleen, Petroskoin valtauksen kunniaksi lokakuun alkupuolella rykmentille jaettiin ensimmäisen luokan...
Sudet ovat laumaeläimiä, joilla on tarkat reviirit. Ne merkitsevät reviirinsä rajat hajuposteilla ja puolustavat aluetta muilta lajitovereiltaan. Lauman hajuposti on vakava varoitus vieraille susille loitolla pysymisestä. Laumojen kohtaaminen voi johtaa taisteluun, häviäjän kuolemaan ja kannibalismiin. Sudet siis saattavat syödä laumojen välienselvittelyissä kuolleitten laijotovereidensa ruhoja.
On myös viitteitä siitä, että sudet saattavat nälkäänsä syödä esimerkiksi metsästäjien ansalankoihin kuolleita lajitovereitaan. Tätä käyttäytymistä on esiintynyt dokumentoidusti ainakin Alaskassa.
Lisätietoja ja lähteitä:
Pulliainen, Erkki Suomalainen susi (2019)
Artikkeli susien lajinsisäisestä väkivallasta Alaskassa
Valitettavasti en onnistunut löytämään viitettä tarinaan, jossa nainen muuttuisi ilvekseksi. Voisiko kyseessä olla susi? Aino Kallaksen pienoisromaani Sudenmorsian (useita painoksia, mm. Otava 2007 ja 2003)kertoo tällaisesta tapahtumasta, ja se perustuu vanhaan hiidenmaalaiseen tarinaan.
Virolaisista kansankertomuksista on julkaistu kokoelma nimeltä Tuulentekijä (Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1989). Siihen sisältyvät muiden muassa tarinat nimeltä Ihmissuden ampuminen ja Ilves tappaa marjastajan.
Agatha Christiella on Kymmenen pienen neekeripojan lisäksi useista kuuluisia ja nokkelia tarinoita. Suosituimpia ovat Idän pikajunan arvoitus ja Roger Ackroydin tapaus. Useimmissa Christien kirjoissa arvoituksia on ratkomassa joko Neiti Marple tai Hercule Poirot.
Jo Christietä aiemmin kirjoitti Arthur Conan Doyle, jonka henkilöhahmo Sherlock Holmes on varmasti kaikille tuttu. Tarinoista tunnetuimpia ovat Baskervillen koira, Kirjava nauha ja monet lyhyet tarinat, joita on julkaistu kokoelmassa Sherlock Holmesin parhaita.
Belgialaissyntyinen Georges Simenon on tunnettu luomastaan Komisario Maigretista, joka esiintyy yli 70 kirjassa, esim. Maigret ja matkalaukku.
Muita klassikkodekkareita:
A.A. Milne: Punaisen talon arvoitus
Raymond Chandler...
Joel Petterssonista ei valitettavasti löytynyt suomenkielistä tietoa kuin pari lehtiartikkelia:
Carlson, Kristina
Minun elämänlankani
artikkeli kausijulkaisussa
Suomen kuvalehti. - Helsinki : Yhtyneet kuvalehdet. - ISSN
0039-5552. 82 (1998) : 15-16, s. 73
ja
Kantokorpi, Otso
Yö erottaa pojasta miehen
artikkeli kausijulkaisussa
Taide. - Helsinki : Suomen taiteilijaseura. - ISSN
0039-8977. 38 (1998) : 2, s.25
Maarianhaminan kaupunginkirjaston Joel Pettersson -verkkosivuilla
http://www.mhbibl.aland.fi/alandica/jpettersson/index.stm
ja Ålands museumin sivuilla http://www.mhbibl.aland.fi/alandica/jpettersson/a1.stm kerrotaan, että tämä ahvenanmaalainen kirjailija ja kuvataiteilija syntyi 1892...
Tekstejä, joita toivoo julkaistavan voi lähettää kirjakustantamon kustannustoimittajan arvioitavaksi. Voi myös lähettää teoksia arvioitaviksi esim. Nuoren Voiman Liiton arvostelupalveluun ks. Suomen kirjailijaliiton sivustolta ohjeita ja muitakin vinkkejä, ks. https://kirjailijaliitto.fi/kirjailijalle/aiotko-kirjailijaksi/
Kototietokannasta saa ikäryhmittäisiä tietoja väestöstä äidinkielen mukaan suurimpien kaupunkien osalta taulukosta Kieli iän ja sukupuolen mukaan: maakunnat ja suurimmat kaupungit, 1990-2021.
5–14-vuotiaiden yleisimmät äidinkielet 2021:
Espoo: suomi, ruotsi, arabia, venäjä, somali, viro, englanti, albania, kiina ja kurdi
Helsinki: suomi, ruotsi, somali, venäjä, arabia, viro, englanti, kurdi, farsi ja kiina
Vantaa: suomi, venäjä, viro, arabia, somali, ruotsi, albania, kurdi, englanti ja farsi
Turku: suomi, ruotsi, arabia, somali, kurdi, albania, venäjä, viro, farsi ja englanti
Opetushallinnon tilastopalvelu Vipusesta saa tietoja peruskoulun oppilaiden äidinkielistä oppilaitoksen maakunnan mukaan: Vipunen: oppilaat äidinkielen mukaan.
Kyseessä on seuraava teos: Gentes Finlandiae
Osa: 9 : Finland och Ryssland under tiden fram till 1918 : Namnregister Gentes Finlandiae VI-VIII / redigerad av Herdis Modeen. Julkaistu: Helsingfors, 2001
Ulkoasu (osa): 195 s. : kuv.
Sarja: (Skrifter utgivna av Finlands riddarhus i samarbete med Finlands adelsförbund ; 10)
Teosta voi kysellä seuraavasta paikasta: Helsingin yliopiston kirjastolaitos
Kokoelma: Yliopiston kirjasto, Pääkirjasto, laina-aika 28vrk
Sijainti: H Avokok. 930 Skrifter
Teosta voi kysellä lähikirjastosta kaukolainaksi. Kaukolainaus saattaa olla maksullista.
Kaarina Helakisa-seura ei saanut kirjaan rahoitusta, joten he laittoivat kirjan aineiston luettavaksi omille nettisivuilleen. Kaarina Helakisa-kirjailijaseuran toiminta on päättynyt vuoden 2018 lopussa. Seuran sivuilta löytyy kuitenkin yhteystiedot, joihin voit ottaa yhteyttä jos Helakisasta haluat keskustella. Seuran nettisivujen osoite on :
https://www.nimikot.fi/nimikkoseurat/kaarina-helakisa/
