Tässä joitakin kirjavinkkejä.
Gulliksen, Geir: Kertomus eräästä avioliitosta
Sandström, Peter: Rakkaus on kesy eläin
Shields, Carol: Kuiva kausi
Starnone, Domenico: Solmut
Vann, David: Kylmä saari
Tarkkaa laskelmaa ei oikein pysty tekemään, koska kirjastojen hyllyssä olevan tyhjän tilan määrästä ei ole tarkkoja tietoja saatavilla. Jotakin suuntaa voi kuitenkin laskeskella.
Lainatilastoja pyörittelevä kollega teki pienen otoksen siitä, millaisia prosenttiosuuksia kirjastojen kirjoista on tällä hetkellä lainassa. Pasilan kirjastossa lainassa oli noin 27 % kirjoista (36 854 kirjaa 136 264 kirjan kokoelmasta), Malmin kirjastossa 42 % (12 758 kirjaa 30 726 kirjan kokoelmasta) ja Lauttasaaren kirjastossa 28 % (8 745 kirjaa 31 088 kirjan kokoelmasta). Prosenttiosuus siis vaihtelee jonkin verran kirjastoittainen, mutta voisi olettaa, että ehkä keskimäärin noin kolmasosa lainattavana olevista kirjoista olisi keskimäärin lainassa.
Kirjastojen...
Kappale "Joulusahti" löytyy nuottijulkaisusta
"Eino Kettusen ikkuna maailmaan".
Kouvolan kirjaston kokoelmissa julkaisua ei ole, mutta
kaukopalveluna voimme sen pyynnöstä toimittaa, jos haluatte.
Kymenlaakson kirjastojen kokoelmatiedot löytyvät osoitteesta http://www.kyytikirjastot.fi
Verbi kuulla kuuluu suomen kielen sanojen vanhimpaan perusaineistoon, suomalais-ugrilaisiin tai uralilaisiin sanoihin. Ne kuvaavat usein jokapäiväiseen elämään ja ihmisen lähipiiriin kuuluvia asioita. Juuri sanojen jatkuva käyttö on auttanut niitä säilymään kielessä läpi vuosituhansien.
"Mitä kuuluu?" on idiomi eli ilmaus, jonka alkuperäismerkitys on vertauskuvallisen käytön kautta sumentunut ja jolle on muotoutunut uusi itsenäinen merkitys. Ruotsin kielessä sanonta on muodossa "Vi hörs", kuulemisiin.
Lisätietoa:Vanhan kirjasuomen sanakirja: kuullaSuomen murteiden sanakirja: kuuluaKotus: Mikä on verbin kuunnella alkuperä?
M. A. Numminen on laulanut Vaalipolkan muutamilla levyillään, ainakin Taisteluni - in memoriam ja M. A. Nummisen 60-luku. Vaalipolkan sanoittaja on Viina-Matiksi nimitetty Matti Viinamaa (syntyi 1859 ja kuoli 1936). Viina-Matin runoja on julkaistu Hilkka Merikallion toimittamassa kirjassa Viina-Matin veisuja (1968), joka löytyy monien kirjastojen kokoelmista. Kirjassa on runo nimeltä Vaaliruno, joka lienee hakemasi.
Tietoa Viina-Matista mm. Oulun kaupunginkirjaston Pakkala-kirjailijahakemistosta: http://oukasrv6.ouka.fi:8003/Intro?dat0=viinamaa&formid=kirre&rppg=50&s…
Kysymyksesi on kovin haastava eikä siihen löydy yksiselitteistä vastausta.. Tässä joitakin tietoja, joita voit ottaa huomioon, kun arvioit asiaa. Emme voi arvioida yksitäisen henkilön kirkkoon kohdistamaa rahoitusta. Kirkon jäsenet maksavat kirkollisveroa tulojensa mukaan. Monet myös lahjoittavat kirkolle vapaaehtoisesti rahaa. Vuoden 2022 lopussa evankelis-luterilaisessa kirkossa oli noin 3,6 miljoonaa jäsentä. Kirkko sai jäsentensä maksamaa kirkollisverotuloa yhteensä noin 912 miljoonaa euroa vuonna 2021.
Ehtoolliseen ovat oikeutettuja kaikki kastetut ja konfirmoidut aikuiset sekä lapset vanhempiensa kanssa. Käytännössä ehtoollista ei evätä keneltäkään. Ehtoollisella käynti ei siis edellytä kirkkoon kuulumista tai kirkon rahoitukseen...
Ikivihreästä iskelmästä ikituoreita ajatuksia Yleisradiossa ajatteli Arvo Aallas. Ohjelmaa esitettiin vuonna 1966, alkuun lauantai-iltapäivisin, myöhemmin lähetysajaksi vaihtui tiistai-ilta. Kukin ohjelma oli nimetty kulloinkin käsitellyn iskelmän mukaan, "Ikivihreästä iskelmästä ikituoreita ajatuksia" oli eräänlainen kokoava alaotsikko – tähän tapaan: "15.30 Kielon jäähyväiset. Ikivihreästä iskelmästä ikituoreita ajatuksia. Ajatellut Arvo Aallas. – 20.05 Ramona. Ikivihreästä iskelmästä ikituoreita ajatuksia. Ajatellut Arvo Aallas."
Käännöstietoja voi toki etsiä monienkin kirjastojen tietokannoista, mutta mainitsemasi kansallisbibliografia Fennica on niistä kattavin ja luotettavin. Fennicassa luettelointitiedot ovat yleensä täydellisemmät kuin muissa kirjastotietokannoissa, joten tarvitsemasi alkukieli on siellä todennäköisimmin mukana.
Hyödyllistä lisätietoa teoksen kääntämisestä saattaisi löytyä mm. Outi Paloposken artikkelista 1800-luvun Tuhat ja yksi yötä suomalaisittain. Artikkeli on julkaistu Sananjalassa, Suomen kielen seuran vuosikirjassa 45 : 2003.
Jaakko Hämeen-Anttila kertoo omasta Tuhat ja yksi yötä -suomennoksestaan Helsingin Sanomissa 10.12.2010 artikkelissa nimeltä "Supersatua on kerrottu yli tuhat vuotta : Hämeen-Anttila suomensi Tuhannen ja yhden yön...
Voisit alkaa metsästyksen Design museosta. Heillä on tarjolla kokoelmien verkkonäyttely. https://image.designmuseo.fi/Categories.aspx?&designer=&manufacturer=&years=23367;23368&cat1=23378&cat2=
Aalto-yliopiston luennosta Suomalaisista painokankaan tekijöistä voisi myös löytyä vinkkejä. https://mycourses.aalto.fi/pluginfile.php/158039/mod_resource/content/2/Marian%20luento%203a.pdf
Sekä museo että yliopisto voisivat kenties myös auttaa suoraan tunnistuksessa.
Marimekolla on oma verkkonäyttely http://marimekko.kokoelma.fi/ Samoin Porin puuvillatehtaalla http://www.puuvillansuunnittelijat.fi/nayttely.html
Myös kirjastosta saattaa löytyä apua esim. Helmet-haku asiasanoilla kankaat ja Suomi https://haku.helmet.fi/iii/...
Brita af Geijerstamin runo Hönttä-Lönttä (Klumpa-Dumpa) sisältyy teokseen Aarteiden kirja 2 : Kerro äiti (toim. Kirsi Kunnas, WSOY, 1956). Runon on suomentanut Hannes Korpi-Anttila.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/PoemDetails.aspx?PoemI…
Katternö-lehden Pohjanmaa-teemaisessa artikkelissa kerrotaan perinteisestä tervanpoltosta. Artikkelin mukaan 125 tervalitran valmistamiseen, eli yhden tynnyrin täyttämiseen tarvittiin 60−100 mäntyä. Artikkelin voi lukea täältä:
https://katternodigital.fi/fi/article/terva-pisti-pohjan-maahan-vauhtia/
Museoviraston ja arkeologikunnan yhteistyönä tehdyn Arkeologisen kulttuuriperinnön oppaan mukaan keskikokoisesta tervahaudasta saatiin 40–50 tynnyriä eli noin 5000–6000 litraa tervaa. Tervahaudan läpimitta oli tavallisesti 12–15 metriä, mutta sen koko saattoi vaihdella kolmesta jopa neljäänkymmeneen metriin:
http://akp.nba.fi/wiki;tervahauta
Tervan tuotantoon vaadittavasta energian määrästä emme löytäneet tietoa.
Museovirasto kertoo arvokkaiden kirjojen säilytyksestä:"Ihanteellinen ympäristö kirjoille on auringonvalolta suojattu puhdas tila, jossa lämpötila on tasaisesti 17-18 astetta ja ilman suhteellinen kosteus noin 50%. Kotioloissa ei aina ole mahdollista järjestää tällaisia olosuhteita, mutta jokainen voi huolehtia, ettei kirjahylly kylve auringonvalossa tai ole alttiina kosteusvahingoille. Ovellinen kaappi suojaa kirjoja valolta ja pölyltä.
Ullakot ja kellarit eivät sovellu kirjavarastoiksi, koska lämpötilan- ja kosteudenvaihtelut ovat niissä suuria. Kosteissa oloissa paperiin syntyy helposti mustaa hometta. Homeinen kirja kannattaa eristää muista, sillä home voi levitä niteestä toiseen.
Jotkut kasvit voivat saada aikaan pahoja vaurioita....
Olisikohan kyseessä Georg Malmsténin sävellys Hämeen Helmi, jonka sanoittajaa ei tiedetä? Matti Reima ja Dallapé äänittivät laulun vuonna 1938 (Odeon A 228501), mutta valitettavasti sitä ei ole koskaan julkaistu uudelleen modernilla tekniikalla. Yleisradion ohjelmassa Sekahaku se kuultiin marraskuussa 2014. Ohjelmatietojen mukaan teksti on seuraava (ei ihan identtinen kysyjän muistaman kanssa): Kun mä Aulangon harjulla astelin, käki kukkui ja lintuset lauloi. Siellä neitosen kauniin minä kohtasin, joka kietoi minun syömmeni pauloin. Oli hymynsä ihana, tuoksuvat kiharat, varmaankin kauneimmat päällä maan. Oli tyttö tuo hentoinen, viehkeä neitonen, kaunis kuin kesäinen unelma vaan" .
Tämä laulu on julkaistu vuonna 1939 Dallapé-orkesterin...
Esimerkiksi Nasan astronauttien alkupalkka oli 2018 vuodessa 63 600–98 317 dollaria. Se vastaa noin 3 250–5 000 euron kuukausipalkkaa. Palkka voi nousta kokemuksen ja työn vastuullisuuden myötä 8 000 euroon kuussa.
Lähde: Tieteen Kuvalehti: Näin paljon Nasan astronautit saavat palkkaa
Loma-ajoista on keskusteltu jopa melko hiljattain. 25.9.2020 kansanedustaja Hanna-Leena Mattila (kesk.) kysyi, pitäisikö koulujen syys- ja hiihtolomat jakaa useammalle viikolle.
Mikään laki ei estä talvilomien siirtoa toisille viikoille tai jakamista useammalle viikolle. Kunnat voivat päättää itse koulujensa loma-ajoista.
Syynä viikkojen 10-12 suosioon ovat varmaan vakiintunut käytäntö, työnantajien halu ennakoida vanhempien lomatoiveita sekä ylioppilaskirjoitusten ajankohta. Monet lukion opettajat opettavat myös peruskoulun ylempiä luokkia. https://yle.fi/uutiset/3-11563995
Pääsiäisloma on Suomessa melko lyhyt, oikeastaan vain pidennetty viikonloppu. "Kaikille yhteisiä vapaapäiviä ovat pääsiäinen 2.–5.4. ja helatorstai 13.5." Myös...
Essi Paju (oikealta nimeltään Päivi Lukkarila) on Kariston kirjailijoita. Näin loppuvuodesta teemme kirjastoissa hankintoja ensi kevään/kesän ilmestyvistä kirjoista ja Kariston ensi kevään kuvastosta 2022 ei näy mainintaa, että ainakaan keväällä/kesällä 2022 olisi ilmestymässä uutta teosta. Tämä ei tietenkään poissulje sitä mahdollisuutta, että Essi Paju olisi kirjoittamassa uutta lasten/nuorten tai aikuisten romaania, joka kenties ilmestyisikin esim. syksyllä 2022. Ne listat ilmestyvät sitten keväällä 2022 valikoitaviksi.
Visainen kysymys. Tässä yhden latinan taitajan vastaus:
"Yhdessä= una (molemmat vokaalit pitkiä), mutta se edellyttää, että on ‘jonkun kanssa yhdessä’ tai ‘ laulaa yhdessä’. ‘oleilee yhdessä’ tai jotakin muuta sanonnan täydentävää.
Sanan ikuisesti käännös suomi-latina
ad īnfīnītum
in omne tempus
in perpetuum
perpetuum
semper
Nemo tuntuu hankalalta siksi, että se on yksikkö ja ‘yhdessä’-tilanne edellyttää jotakin monikollista jatkoa.Pitäisi tietää koko konteksti, että voisi ottaa kantaa!"
