Tuntomerkkien perusteella kyseessä voisi olla vuonna 1999 valmistunut Stephen Poliakoffin käsikirjoittama ja ohjaama brittiläinen 3-osainen minisarja "Shooting the Past". Se on julkaistu myös Suomessa ainakin DVD:nä.
Tarkempia lisätietoja mm. juonesta esimerkiksi Wikipediassa.
Valtamerialukset käyttivät Manhattanin länsirannan laitureita, joista suurin osa kuuluu nykyään Hudson River Park -puistoon. Laiturit on otettu virkityskäyttöön: niille on rakennettu urheilupaikkoja, leikkikenttiä, viheralueita ja paljon muuta. Osa palvelee myös pienempien maisemaristeilyalusten ja -lauttojen laitureina. Tarkempia tietoja Hudson River Parkin sivuilta: https://hudsonriverpark.org/the-park/piers-and-places/. Alueen muutoksesta kertoo esim. Elissaveta M. Brandonin artikkeli "How New York City Is Reclaiming Its Piers" (https://www.smithsonianmag.com/innovation/how-new-york-city-is-reclaimi…).
Laiturit 88 ja 90 ovat edelleen suurten risteilyalusten käytössä (https://www.nycruise.com/manhattan-terminal/). Niiden rajallisen...
Suomen kielen etymologisen sanakirjan mukaan koikko on vaihtoehtoinen muoto sanalle koikka, joka tarkoittaa "(merimiesten riippuvaa) makuusijaa". Sanalle löytyy erilaisiin makuusijoihin viittaavia vastineita useasta lähisukukielestämme. Lönnrotin sanakirja mainitsee koikon myös koiruohon synonyymina.
Sukunimenä Koikon voinee yhdistää myös nimeen Koikkalainen. Tämä vanha nimi esiintyy jo keskiaikaisissa lähteissä, esimerkiksi Hollolassa 1477 Olef Koicko. Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet ounastelee Koikkalaisesta, että nimi on alkuaan voinut olla liikanimi, johon sisältyy sana koikka. Lönnrotin sanakirjassa sen merkitys on "pitkäjalkainen, kumara olento".
Seija Simolan laulamasta, Aarno Ranisen sovittamasta ja Jussi Raittisen suomeksi sanoittamasta kappaleesta "Ihanaa se ois" ei ole saatavilla lainattavaa nuottia. Kappale on julkaistu nuottikokoelmassa "7 iskelmää", osa 2. (Helsinki : Edition Coda, 1967). Nuottia on vain yksi kappale Helsingissä, Kansalliskirjaston kokoelmassa, ja sitä ei saa lainaan. Lukusalissa paikan päällä sen voi saada tutkittavaksi.
"Ihanaa se ois" - kappale on "käännösiskelmä", alkuperäiseltä nimeltään "Samba de verãoja" ja sen on säveltänyt Marcos Valle. Tuosta alkuperäisestä kappaleesta kyllä löytyy nuotteja erilaisina sovituksina. Finna-hakupalvelusta (www.finna.fi) voit etsiä yhdellä kertaa Suomen eri kirjastojen kokoelmista. Hae kappaleen nimellä ja...
Helsingin kaupunginarkisto selvitti asiaa. Kaupungin paikkatietopalvelun avulla selvisi, että Rantakortteli on sijainnut Toukolassa, nykyisen Arabian kauppakeskuksen alla. Itäinen viertotie (nykyinen Hämeentie) oli sata vuotta sitten aivan meren äärellä.
Inger ja Lasse Sandbergin Pikku Anna -kirjoja löytyy kansallisbibliografia Fennicasta https://fennica.linneanet.fi seuraavat:
Missä on pikku Annan koira (kustantaja Weilin+Göös 1973), Pikku Anna ja salaperäiset siemenet ( Weilin+Göös 1980), Pikku Anna ja setä Riukuliini (Weilin+Göös 1972),Pikku Anna pelastaa Oskarin (Semic 1987), Pikku Anna siirtelee tavaroita (Weilin+Göös 1974), Pikku Anna, tule apuun (Weilin+Göös 1974), Pikku Annan joululahja (Weilin+Göös 1974), Pikku Annan palloleikit (Weilin+Göös, 1974), Pikku Annan sukellusretki (Weilin+Göös 1977).
Kustantajien yhteystietoja löytyy esim. Makupalat.fi:stä http://www.makupalat.fi/fi/k/645/hae?category=114636&sort=title&order=a…
ja Kirjastot.fi:stä https://www.kirjastot.fi/...
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että Levo-alkuisilla sukunimillä on kahta eri alkuperää. Länsisuomalainen merkitys sanalle ”levo” tai ”lepo” on ’karjan lepopaikka, metsään karjan lepopaikaksi hakattu aukio’. Sen sijaan karjalaista alkuperää olevat nimet ovat peräisin etunimestä ”Levo”, joka puolestaan juontuu venäjän kautta kreikkalaisesta nimestä ”Leon”.
Osoitteesta https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1985/19850694 löytyvän nimilain 10 §:n mukaan ”[s]ukunimi voidaan muuttaa uudeksi sukunimeksi, jos hakija selvittää [– –] että uudeksi sukunimeksi esitetty nimi on aikaisemmin ollut hänellä tai vakiintuneesti kuulunut hänen esivanhemmilleen ja sukunimen muuttamista on pidettävä...
Valtakunnallista kehittämistehtävää hoitaa Helsinki, ja alueellista kehittämistehtävää hoitaa yhdeksän kirjastoa: Joensuu, Kuopio, Lahti, Oulu, Porvoo, Rovaniemi, Tampere, Turku ja Vaasa. Lisätietoa: https://www.avi.fi/web/avi/maakuntakirjastotoiminta
Kantakortti on asiakirja, joka on laadittu jokaisesta puolustusvoimissa palvelusta suorittaneesta henkilöstä. Se sisältää tiedot henkilön kutsuntoihin osallistumisesta joko kotiuttamiseen, kaatumiseen tai eläkkeelle jäämiseen saakka. Ensimmäiset järjestelmällisesti laaditut kantakortit tehtiin vuonna 1897 syntyneelle ikäluokalle.
Voit tilata kopiot 1897–1949 syntyneiden henkilöiden kantakorteista Astia-verkkopalvelussa täältä https://kansallisarkisto.fi/tilaa-kantakortti
Huomaathan, että sodissa 1939–1945 kaatuneiden kantakortit on digitoitu ja niitä voi tutkia vapaasti Astia-verkkopalvelussa
Mainittujen Toiset kengät-, Siniset mokkakengät- ja Kuolema savolaiseen tapaan- kirjojen lisäksi kenkäteema löytyy aikuisten kaunokirjallisuudessa mm. kirjoissa Pentti Haanpää: Yhdeksän miehen saappaat, Oiva Arvola: Kenkähullun matka, Irja Virtanen: Punaiset kengät, Ellery Queen: Kenkäparin arvoitus, Henning Mankell: Italialaiset kengät, Scott Westerfeld: Niin eilistä, Tellervo Rouhiainen: Peilaajatyttö ja mustankiiluvat kengät, Jennifer Weiner: lainakengissä ja Niilo Laaksonen: Pieni poika ja isot saappaat.
Jalkine-aiheisia novelleja ovat Kawabata, Yasunari: Kesäkengät (kokoelmassa Kämmenenkokoisia tarinoita), Prisvin, Mihail: Vaarin huopatossut (kokoelmassa Mille nauratte: valikoima neuvostohuumoria ja -satiiria), Pälsi, Sakari:...
Street Legal -albumilla (1978) julkaistu kappale on jopa Dylanin asteikolla arvoituksellinen ja moniselitteinen. Se on herättänyt runsaasti pohdintoja ja keskusteluja. Niitä voi tutkia vaikka verkkohaun tuloslistasta: https://www.google.com/search?q=bob+dylan+%22changin+of+the+guards%22+a…;
Yleisimpien tulkintojen mukaan laulu kertoo esim. Dylanin henkisestä kriisistä, hänen kääntymisestään roomalaiskatolilaiseksi, hänen avioerostaan tai yleensä hänen elämästään vuoteen 1977 asti. On myös ehdotettu, että laulu kertoisi Jeanne d'Arcista tai Jeesuksesta.
Dylan-analyyseissa ylistetään hänen taitoaan luoda hienoja runollisia kielikuvia, mutta tästä runsaudesta ei aina synny ymmärrettävää kokonaisuutta. Lukijoilla ja kuuntelijoilla on silloin...
Pertti Wilkko nimistä taiteilijaa en löytänyt, mutta viipurilaisesta Pentti Wilkosta löysin muutaman maininnan. Hän muutti sodan jälkeen Kymenlaaksoon ja vaikutti siellä. Wilkko syntyi 1912 ja kuoli vuonna 1989.
Erkki Lehtovaaraa en taiteilijamatrikkeleista myöskään löytänyt. Turussa vaikutti kuitenkin arvostettu taidegraafikko Veikko Lehtovaara, jonka töitä on esimerkiksi Kansallisgallerian kokoelmissa useita kymmeniä. Hän käytti Turkua ja sen ikonisia maisemia töissään.
Toivottavasti Erkki Lehtovaaran identiteetti selviää.
Ystävällisin terveisin,
Menossa on laaja trendi karsia sukupuolittuneita ilmaisuja kielestä esim."Suomen kielessä työmarkkinat näyttäytyvät miesten hommina. Tuttu ilmiö konkretisoitui Duunitorin sisältöpäällikölle Laura Gladille keväällä, kun oman työpaikan sivustolla silmään osui työpaikkailmoitus, jossa haettiin mittamiestä.– Mietin, miten vielä vuonna 2019 voidaan hakea töihin mittamiestä. Googlettelin, ja sanalle on olemassa selkeä sukupuolineutraali nimeke eli mittaaja. Tästä lähti laajempi keskustelu, voitaisiinko meillä tehdä asialle jotain, Glad kertoo. Lopputuloksena Duunitorin hakukoneelta voi torstaista alkaen etsiä töitä perinteisten ammattinimikkeiden lisäksi myös sukupuolineutraaleilla vaihtoehdoilla. Esimerkiksi varastomiehen työpaikat löytyvät...
Kirjastoilla on omat vaihtelevat tapansa luokitella kirjoja. Edes esimerkiksi Helsingin kaupunginkirjaston sisällä luokat eivät ole yhtenäisiä vaan vaihtelevat kirjastoittain. Usein isoissa kirjastoissa on enemmän kaunokirjallisuuden luokkia kuin pienissä, koska suuressa kirjastossa pienempiinkin luokkiin voi tulla kohtuullinen määrä kirjoja, kun taas pienessä kirjastossa ei muutaman kirjan sisältäviä luokkia välttämättä kannatta luoda.
Kaunokirjallisuuden asiasanasto Kaunokissa (http://kaunokki.kirjastot.fi) ”trillerit” ei ole virallinen asiasana, vaan sen sijaan käytetään termiä ”jännityskirjallisuus” tai ”jännityselokuvat”. Siinä mielessä kyseessä ei ole ”virallinen” termi. Sana ”trilleri” esiintynee kai yleisemmin sellaisissa...
Kysymyksessä voi olla neuvostokirjailijan Tihon Sjomuškin romaani "Alitet pakenee vuorille". Helsinki: Kansankulttuuri, 1958. Se on tositapahtumiin pohjautuva kirja elämästä Tšuktšien niemimaalla. Harvinaisen kiintoisia ovat kuvaukset tšuktšien perinnäistavoista, noidista ja taikauskon aiheuttamista ristiriidoista ja onnettomuuksista. Kirjailijan teokset kertoivat tsuktsien elämästä Neuvostoliitossa.
Toinen kirja voi olla V.A. Obrutsevin "Sannikovin maa". Moskova,1961. Teos kertoo tutkimusmatkasta ja tuntemattoman maan löydöstä, siellä alkuasukkaiden kylässä oli samaani.
Myös Arvostetun tšuktšikirjailijan Juri Rytheun tarinoiden miljöönä on Pohjoinen Jäämeri vähäisine rantakylineen, aiheena synnyinheimon elintavat, myytit, uskomukset...
Siisteyskasvatuksesta löytyy runsaasti lapsille suunnattuja kirjoja. Ihan suoraan kuvaamasi kaltaisesta tilanteesta ei löytynyt kirjaa, mutta esimerkiksi lastenpsykiatri Raisa Cacciatoren Pipunan vessarauha voisi sopia aiheen käsittelyyn lapsen kanssa. Samoin Jan-Erik Grüthin teos Ei enää vaippoja! vaikuttaa sopivalta. Kuvauksen mukaan siinä lapset yhdessä keskustelevat potalla käymisestä ja vaipoista. Asiasanalla "siisteyskasvatus" näitä voi etsiä lisääkin omasta verkkokirjastosta. Lastenkirjojen kuvituksissa aihe on huomioitu eli potat, pytyt ja tuotokset ovat myös kuvituksessa läsnä.Tietokirjallisuutta tästä osa-alueesta en oikein onnistunut löytämään, mikä voi johtua ihan siitä, että aihetta luultavasti käsitellään lapsuuden kehitystä...
Eläinten pitoa säätelee moni laki. Järjestyslaista löytyy pykäliä eläinten kiinnipidosta. Järjestyslain mukaan kissan omistaja on huolehdittava, ettei kissa pääse yleiselle uimarannalle, lasten leikkipaikaksi varatulle alueelle, toriaikana torille, kuntopolulle tai muulle sen kaltaiselle juoksuradalle kytkemättömänä.
Ko. lain mukaan lemmikkieläimen pitäminen vapaana aidatulla pihalla on sallittua. Valvomattomana kissa tuskin pysyy aidatulla pihalla, joten käytännössä kissa ei voi pitää vapaana. Varmaankin paras tapa ulkoiluttaa kissaa on käyttää kissalla tarkoitettuja ulkoiluvaljaita.
Järjestyslaki löytyy netistä osoitteessa http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030612
Ainakin näissä teoksissa käsitellään lahtelaista jalkapalloa:
Reippaat sata vuotta / Jouko Heinonen
Reippaassa myötätuulessa / toimittanut Jarmo Mäkeläinen
On Kulma kunkku kuitenkin... Kulman pallon historiaa / Antti Paavilainen
Eteenpäin, ylöspäin : FC Kuusysin tarina 1934-2009 / Jukka Airo
Reipas 125 : lahtelaisen Reipas-yhteisön juhlakirja / Timo Taulo
Banaanipotku / Kai Pahlman
LPM:stä - Kuusysiin, 1934-1984 / Palloseura Lahti-69
Näistä helsinkiläisen, mutta Lahden Reippaassa lähes koko uransa pelanneen Kai Pahlmanin muistelmateos Banaanipotku löytyy Helmet-kirjastoista: http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2069437
