Löysin erään hautakiviyrityksen sivuilta järkevän ohjeen.
Sen mukaan leikkokukkia voi aina viedä, mutta istutetulle kukille on monilla hautausmailla tarkempia sääntöjä.
Kannattaa myös aina huomioida hautausmaan muut kävijät ja haudatun mahdolliset läheiset. Hautausmaan työntekijöiden työtä ei myöskään saa suotta lisätä tai vaikeuttaa. Linkki sivustolle Steipel.
Hyvinkään hautaustoimen päällikkö Markku Husso on samoilla linjoilla."
Husso muistuttaa, että joistain voi tuntua pahalta, jos joku on istuttanut haudalle kukkia ilman lupaa.
Maljakon voi jättää hautakiven luokse, jonne voi tuoda leikkokukkia tai yksittäisen kukan. Tosin kiven eteen ei kovin paljon kukkia mahdukaan." Linkki Vantaan sanomat 2.7.2017
Hevosen kaviot muodostuvat sarveisaineesta, ja ne kasvavat koko ajan. Kasvuvauhti vaihtelee eri hevosilla, mutta yleensä kaviot kaipaavat hoitoa 4-8 viikon välein. Silloin kengittäjä poistaa vanhan kengän, vuolee kavion sopivan pituiseksi ja muotoiseksi ja kiinnittää uuden kengän. Liian pitkät tai väärässä asennossa olevat kaviot aiheuttavat hevoselle ongelmia.
Lähde:
Hevoseni.fi-sivusto: https://www.hevoseni.fi/kavioiden-hoito-ja-kengitys
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sukunimen ”Saukkonen” varhaisimmat kirjalliset merkinnät ovat peräisin Etelä-Karjalasta ja Savosta. Myöhemmin se on ollut yleinen nimi koko Itä-Suomessa. Luultavasti ainakin osa nimen itäisemmistä esiintymistä on lainattu venäläisestä nimestä ”Savko” tai ”Savvatij”.
En tiedä, mihin tuo prosenttisuus perustuu, sillä jos katsotaan Helmet-kirjastoihin hankittua kaunokirjallisuutta teoksittain, suhde näyttää aivan toisenlaiselta. Tarkastelin sitä ihan yksinkertaisella Helmet-haulla, joten sen tarkasta luotettavuudesta ei voi olla varma. Varmasti se silti antaa suuntaa.
Tarkastelin haulla ensiksi vuonna 2016 ilmestynyttä suomenkielistä aikuisten kaunokirjallisuutta, jossa on asiasana "suomenkielinen kirjallisuus". Tuon asiasanan nimittäin pitäisi kertoa, että teoksen alkukieli on suomi. Tulokseksi tuli 470 teosta. Sitten tein haun muuten samalla tavalla mutta käytin asiasanana vain termiä ”kaunokirjallisuus”. Tuloksia tuli 1 102. Lukujen erotus on 632, joten tuo kai kertoisi, paljonko muita kuin alun perin...
Hei!
Kirjastokortin saa paikan päällä kirjastossa kuvallisen henkilötodistuksen esittämällä. Varaaminen on mahdollista vasta, kun kirjastokortin olet saanut. Ilmeisesti olet käyttänyt jotakin muuta netissä olevaa palvelua, sillä suurin osa kirjaston tietokannoista vaatii vähintään voimassaolevan kirjastokortin numeron (+ salasanan).
Kyseessä on Oiva Paloheimon runo Auttamaton Pekka, julkaistu v. 1935 kokoelmassa Vaeltava laulaja. Runo sisältyy mm. antologiaan Tämän runon haluaisin kuulla 2, sivulla 455 ja Keskikoulun lukukirja 1:een (WSOY 1969).
Cassia didymobotrya on suomeksi terttusenna. Terttusenna on ainavihreä, kolmisen metriä korkea pensas, joka kukkii melkein koko vuoden. Pensas on kotoisin Afrikasta. Kukat ovat keltaiset ja kynttilämäiset kukinnot pystyjä. Kukinnon päässä on sinimustia nuppuja. (Lähde: Rauno Mattila & Uljas Virolainen: Subtropiikin kasviopas, 1995).
Valitettavasti sarjaa ei ole julkaistu Suomen markkinoilla vielä. Sarja on kyllä julkaistu dvd-boxina USA:n ja Euroopan versioina, mutta näissä ei ole suomenkielistä tekstitystä.
Linkit harrastajan sivuille, jotka on viimeksi päivitetty 30.9.2008:
http://www.elisanet.fi/riku.nx/dvd.htm
http://www.elisanet.fi/riku.nx/
21.9.2009 on asian puolesta luotu jo adressikin:
http://www.adressit.com/villipohjola
Lisäyksenä eiliseen yhteydenottoon Kähö -nimestä: Viljo Nissilä on myös maininnut Kähö -sukunimen kirjassaan "Suomen Karjalan nimistö". Myös Nissilän mukaan nimi liittyy nimenkantajan puhumis- ja liikkumistapojen ym. ominaisuuksien perusteella saatuihin nimiin. Kähö (vrt. käheä, kähistä).
Sitaatti on Danten Jumalaisen näytelmän Helvetti-osan 26. laulusta. Eino Leinon ensimmäisen kerran vuonna 1912 ilmestynyt käännös kuuluu seuraavasti:
"Sukunne alkujuurta muistakaatte:
ei luotu teitä elämään kuin pedot,
vaan tietä kunnon ynnä tiedon käymään."
Elina Vaarana suomennos vuodelta 1963:
"Te alkujuurianne muistakaatte:
matojen elämään ei teitä luotu,
vaan tielle miehuuden ja tuntemuksen!"
Monissa pääkaupunkiseudun suurissa kirjastoissa on italiankielisiä lastenkirjoja (esim. Vantaalla Tikkurila, Espoossa Sello, Helsingissä Pasila). Kirjoja voi varata tai voi pyytää kirjaston virkailijaa tekemään varauksen. Esim. näissä satukirjoissa on kuvitus:
TEKIJÄ Piumini, Roberto
TEOS L'albero delle fiabe : tante altre storie
TEKIJÄ Piumini, Roberto
TEOS Poco prima della notte
Tämä on helppolukuinen ja humoristinen mukaelma Punahilkasta (kuvitettu):
TEKIJÄ Denti, Roberto
TEOS Cappuccetto Oca
Oheisista linkeistä saa näkyviin listoja italiankielisistä saduista, kuvakirjoista ja helppolukuisista kirjoista, joita on saatavilla pääkaupunkiseudun kirjastoista:
sadut:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28sadut%29%20f%3A1%20l%3Ai…...
Sähke eli sähkösanoma välitetään sähköttämällä eli morsettamalla. Isoille ja pienille kirjaimille ei ole erikseen omaa koodia. Pisteelle on oma koodinsa, mutta todennäköisesti paperille tulostettu sähke on haluttu lukijan kannalta yksiselitteiseksi STOP-sanan käyttämisellä pisteen sijasta, kun isoilla ja pienillä kirjaimilla ei lauseen alkua ole voinut ilmaista. Edellä todettu on omaa päätelmääni, en löytänyt käytännölle mistään täsmällistä selitystä.
Heikki Poroila
Jytky on substantiivi tai adjektiivi, jonka merkitykset Suomen murteiden sanakirjan mukaan (Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1997) ovat suuri, vankka, jykevä, mahtava; murikka, möhkäle.
Jytkytty on passiivin toisen partisiipin verbimuoto. Nykysuomen sanakirjassa (Suomalaisen kirjallisuuden seura, 8. p. 1983) on kaksi jytky-sanaan liittyvää verbiä: jytkiä (tutista, tärähdellä) ja jytkyttää (jyskyttää, nytkyttää). Kummastakaan näistä verbeistä ei voi olla kyse. Jytkiä-verbin passiivin toisen partisiipin muoto olisi jytkitty ja jytkyttää-verbistä muoto olisi jytkytetty.
Jytkytty olisi taivutusmuoto verbistä jytkyä (vertaa hytkyä, hytkytty). Jytkyä-verbiä en löytänyt mistään nykyaikaisista sanakirjoista. Sen sijaan se löytyi Elias...
Kuulostaa mielenkiintoiselta idealta. Nuo tekijänoikeudet kannattaa vain varmistaa.
1. Tekijänoikeus pidentyi 70 vuoteen 30.6.1995. https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/1995/19950008#idp446619536
2. Jo rauenneet suoja-ajat pitenivät nykylain mukaisiksi, mutta käytössä oli siirtymäaika, joka takasi edellistä lakia noudattaneiden suoja. Tekijänoikeudet saattavat näyttää erilaisilta, sillä kirjailijat ovat voineet luopua osin tekijänsuojastaan. https://kirjailijaliitto.fi/kirjailijalle/tekijanoikeus/
Projekti Gutenbergistä sanotaan:"Project Gutenbergin tavoitteena on tuoda tekijänoikeusvapaita teoksia ja teoksia, joiden tekijänoikeudet ovat rauenneet, mahdollisimman laajan yleisön ulottuville. Vuonna 2002 jo neljännes koko maailman...
Nyyrikki-lehtiä voi lukea Oulun pääkirjastossa mikrofilmeiltä.
https://outi.finna.fi/Record/outi.850400
https://outi.finna.fi/Record/outi.1478380
Lehtiä pääsee lukemaan myös Oulun yliopiston Tiedekirjasto Pegasuksessa. Siellä lehdet kuuluvat vapaakappalekokoelmaan eli niitä ei saa kotilainaan.
https://oula.finna.fi/Record/oy.991515143906252
He- ja she-pronomineille haetaan yhä useammin vaihtoehtoja kirjallisuudessa. Esimerkkejä ja pohdintaa aiheesta löytyy linkeistä. Yhtään romaania, jossa näitä sanoja ei käytettäisi lainkaan, ei ole mainittu, mutta kysymys nousee esille. Keskeinen kysymys ei ole niinkään se, voiko näin tehdä, vaan se, miten tämä vaikuttaisi lopputuloksen vastaanottoon.
Monissa käsitellyissä esimerkeissä sukupuolittuneita pronominejä on vältelty esimerkiksi käyttämällä yksikkömuotoista they-pronominia, viittaamalla henkilöön aina nimellä tai jollain muulla kuvaavalla sanalla, tai kirjoittamalla ensimmäisessä tai toisessa persoonassa. Yleensä näin on kuitenkin onnistuttu salaamaan tarinan päähenkilön tai kahden henkilön sukupuoli. Olisi paljon työläämpää...
Kysyjän muotoilu "näin netin kautta" on niin moniselitteinen, ettei vastaaminen ole helppoa. Jos oletetaan, että kysyjä tarkoittaa normaalia kirjastolainaamista, voi vastata että nuotteja voi varata netin kautta kaikista kirjastojärjestelmistä siinä missä muutakin kirjastoaineistoa. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu ei tällaista palvelua tarjoa.
Jos kysyjä taas tarkoittaa mahdollisuutta saada verkon kautta kopioitua maksuttomia nuotteja, vastaus on monimutkaisempi ja riippuu paljon siitä, mistä nuoteista on kysymys. Yleisesti ottaen netissä on tarjolla varsin vähän tekijänoikeuden suojaamaa musiikkia nuottimuodossa ja ilman maksua. Käytännössä populaarimusiikkinuotteja ei ole laillisista lähteistä ladattavissa ollenkaan. Sen sijaan...
Voit hyvin käyttää HelMet-kirjastojen palveluja, vaikka et asukaan pääkaupunkiseudulla.
Suomessa kirjastopalvelujen käyttöoikeus ei edellytä sitä, että on osoite sen kirjaston alueella, jonka palveluja käyttää. Kirjastokortin myöntämiseen tosin tarvitaan Suomessa oleva osoite.
Tervetuloa siis edelleenkin Helmet-kirjastoon!
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Helmetkirjaston…
Antti Tuuri on teoksissaan leimallisesti Etelä-Pohjanmaan ja pohjalaisten kuvaaja. Toki muutakin aihepiiriä tuotannosta löytyy. Olisiko kyseessä siis kuitenkin Heikki Turunen, joka on mainitsemasi alueen sodanjälkeisistä asutustilallisista kirjoittanut useammassakin teoksessa?
Erityisesti ns. raivaajasarjan viidessä romaanissa liikutaan Lieksan seudun asutustilallisten parissa ja Egyptinkorvessa: Hupeli (1978), Kolmen hevosen mies (1981), Punahongan hehku (1982), Mustarinnan lapset (1985), Maan veri (1987).
Suojärveä ja suojärveläisiä evakoita Turunen on kuvannut myöhemmässä Kuokka ja kannel -trilogiassaan: Kuokka ja kannel (2016), Vinoristin kansa (2017), Nenkoset (2018)
https://fi.wikipedia.org/wiki/Antti_Tuuri
http://www.vuonis....