Hyvä kysymys.
Pelastuslaki määrää, että "71 § (28.12.2018/1353) Väestönsuojan rakentamisvelvollisuus uudisrakentamisen yhteydessä
Rakennuksen omistajan on uudisrakentamisen yhteydessä tehtävä rakennukseen tai sen läheisyyteen väestönsuoja, jonka suuruudeltaan voidaan arvioida riittävän rakennuksessa asuvia, pysyvästi työskenteleviä tai muutoin oleskelevia henkilöitä varten." toisaalta laki koskee vain suurehkoja rakennuksia tai rakennusryhmiä. "Väestönsuoja on rakennettava rakennusta tai samalla tontilla tai rakennuspaikalla olevaa rakennusryhmää varten, jos sen kerrosala on vähintään 1 200 neliömetriä ja siinä asutaan tai työskennellään tai oleskellaan muutoin pysyvästi. Teollisuus-, tuotanto-, varasto- ja kokoontumisrakennusta varten...
Kyseessä on Matti Kuusen Inhuuden ihantelijalle, kokoelmasta Routa liikkuu (WSOY, 1947).
Kirjan saa lainattavaksi HelMet-kirjojen varastosta Pasilasta.
http://luettelo.helmet.fi/record=b1355836~S9*fin
Kirja on nimeltään Noidan veli, ja sen on kirjoittanut Diana Wynne Jones. Kirja julkaistiin suomeksi WSOY:n kustantamana vuonna 1980. Uutta painosta ei ole otettu, mutta kirjastosta tai hyvällä onnella antikvariaatista se löytynee.
Englanninkielinen alkuteos on nimeltään Charmed life, ja kuuluu Chrestomanci-sarjaan, jonka muita osia ei kuitenkaan ole käännetty suomeksi. Lisää tietoa kirjailijasta ja sekä suomennetuista että suomentamattomista kirjoista löytyy esim. Wikipediasta, http://fi.wikipedia.org/wiki/Diana_Wynne_Jones#Suomennetut_teokset.
William Shakespearen Sonetin 129 ensimmäinen säkeistö kuuluu Aale Tynnin suomentamana näin:
Vain hengen tuhlaamista häpeään
on himon toimi; himo toimeen asti
on valapatto, julma, järjiltään,
verinen, vilpillinen, raaka, raju.
Tämän vanhempaa suomennosta Shakespearen soneteista ei ole. Paavo Cajander ei ole suomentanut niitä.
Lähteet:
Shakespeare, William: Sonetit (suom. Aale Tynni, WSOY 1995, ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1965)
Meillä ei ikävä kyllä ole riittävää asiantuntemusta määritellä hyvää öljyn ja veden välistä suhdetta. Suosittelemme, että ostaisit öljysuihkupullon, joka on nimenomaan suunniteltu ruokaöljyn suihkuttamiseen.
Kenttäsairaala 39:n A- ja B-osastot siirtyivät sodan aikana rintaman mukana. Esimerkiksi B-osasto toimi sodan aikana seuraavissa paikoissa:
27.6.-7.7.1941: Sulkavan Lohikoski
8.7.-14.8.1941: Ruokolahden Rantalinna
15.8.-26.8.1941: Kirvu
27.8.-8.9.1941: Vuoksenrannan Kaskiselkä
9.9.-5.11.1941: Muolaan Kuusanhovi
6.11.1941-25.1.1942: Muolaan Kyyrölä
27.1.1942-23.3.1944: Uudenkirkon Vanhasaha
30.3.-14.6.1944: Uudenkirkon Patru
15-16.6.1944: Kuolemajärven Iivanala
16-18.6.1944: Viipuri
18-20.6.1944: Vahvialan kirkonkylä
21-25.6.1944: Ylämaan kirkonkylä
25.6.-13.9.1944: Ylämaan Pentin kylä
16.9.-17.11.1944: Miehikkälä, Pitkäkoski
B-osastolla on oma historiikkinsa, ja sekä A- ja B-osaston sotapäiväkirjat on digitoitu ja verkossa...
Vaikuttaisi siltä, ettei Theravada-buddhalaisuuden Samyutta Nikaya -tekstiä ole käännetty suomeksi. En ainakaan onnistunut löytämään suomennoksia siitä tai sen osista.
Google -kirjoista löytyy englanninkielinen käännös Samyutta Nikayasta: https://books.google.fi/books?id=MEA6AwAAQBAJ&printsec=frontcover&hl=fi…. Mainitsemasi lainaus näyttäisi löytyvän kyseisen julkaisun sivulla 712.
En löytänyt suoraa vastausta tai vahvistusta sille, onko jossain maassa sijaissynnyttäminen kielletty laissa nimenomaan ihmiskauppaan vedoten. Muita esiin tulleita eettisiä argumentteja ovat sijaissynnytysten siirtyminen lainsäädännöltään tiukemmista maista ongelmamaihin, tasa-arvo (miesten oikeudet hedelmöityshoitoihin), raskauden riskit, äiti-lapsisuhde (synnyttävän naisen kiintyminen lapseen) ja sopimukseton tila (jos lapsella ei ole selkeästi määriteltyä holhoojaa) (Wikipedia).
Sijaissynnytyksiä koskevassa lainsäädännössä on suuriakin eroja eri maiden välillä. Yksinkertaistaen voi sanoa, että joissakin maissa sijaissynnytys on kielletty (esim. kaikissa Pohjoismaissa (Huupponen 2014)), toisissa se on sallittu, kunhan siihen ei liity...
Henriika, Henriikka ja Henrika ovat Henrikin sisarnimiä. Henrik on pohjoismainen muoto muinaissaksan nimestä Haimrich, jonka merkitys ehkä on: heim 'koti, talo' + rich 'mahtava'.
Katso esim. nimikirjat:
Vilkuna: Etunimet (2005)
Lempiäinen: Suuri etunimikirja (1999)
Etsimäsi runo on Lauri Pohjanpään Hautajaiset. Runo löytyy Pohjanpään kokoelmista Kaipuu ylitse ajan, Metsän satuja sekä Kiurun tupa. Se on myös Satu Koskimiehen toimittamassa kokoelmassa Eläinrunojen kirja.
Tampereen Kisaveikoista ei ole ainakaan vielä historiikkia kirjoitettu ja seuraa koskeva tieto näyttää harmillisesti koostuvan etupäässä hajallaan olevista murusista. TKV:n perustamisvuoden onnistuin jäljittämään, mutta toiminnan päättymisen ajankohta jäi valitettavasti hämärän peittoon. Vuonna 1968 julkaistun SVUL:n Hämeen piirin 60-vuotishistoriikin seuraluettelossa Tampereen Kisaveikot on kuitenkin yhä mukana. Jäsenmääräksi mainitaan 720.
Tampereen Kisaveikot perustettiin maaliskuussa 1929: "Jo jonkun aikaa käytyjen neuvottelujen johdosta kokoontui kahvila Mokkalaan eilen illalla joukko asianharrastajia keskustelemaan ja lopullisesti päättämään suunnitelmasta saada Tampereelle uusi urheiluseura virkistämään täkäläisiä urheilurientoja....
Kajaanin kaupunginkirjastosta löytyy eduskunnan pöytäkirjoja 1900-luvun alusta tähän päivään asti. Vanhat pöytäkirjat sisältyvät nimittäin Valtiopäivien pöytäkirjoihin ja näitä meiltä löytyy haluamaltasi aikaväliltä.
Valtiopäivien pöytäkirjat ovat käsikirjastoaineistoa, niitä ei voi saada kotilainaan mutta niitä voi käydä tutkimassa kirjastossa paikan päällä.
Kyseessä on Aaro Hellaakosken runo Tyhjin käsin kokoelmasta Maininki ja vaahtopää (1924). Runon voi lukea myös esimerkiksi teoksista Tämän runon haluaisin kuulla 3 (2000) ja Aaro Hellaakoski: Runot (1947, useita lisäpainoksia).
Teosten saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa täältä: https://www.helmet.fi/fi-FI
https://finna.fi/
Kristillinen henkilönnimi Clemens on muotoutunut Suomessa asuun Klemetti, mutta talonnimissä ja sukunimissä on säilynyt monia muitakin muotoja. Vanhojen länsisuomalaisten talonnimien joukossa ovat Klemola, Kleemola ja Klemelä tavallisia, muoto Kleimola on harvinaisempi. Latinan sana clemens tarkoittaa 'lempeää'.
Lähteet:
Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala, Sukunimet
Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja
On totta, että laki talonvaltauksien suhteen on tai on ainakin ollut useassa Euroopanmaassa suhteellisen vapaamielinen. Ainakin Ranskassa asunnon omistajan on ilmoitettava viranomasille 48 tunnin aikana asunnon valtaamisesta, että valtaajat saadaan häädettyä ilman oikeustoimia. https://yle.fi/uutiset/3-10089554
Myös Espanjassa valtaajan asema on hyvin suojattu, sillä laki takaa oikeuden asumiseen. Tosin lakiin on tehty tiukennuksia, joilla pyritään hillitsemään taloudellista hyötymistä. https://www.idealista.com/fi/news/lakineuvontaa-espanjassa/2018/07/05/6117-jos-talosi-vallataan-tee-nain-poliisille
Lisää talonvaltauksien taustasta Espanjassa voit lukea Voima-lehden artikkelista: https://voima.fi/artikkeli/2011/laillisesti-valtaamassa/
Siikajokilaakso-lehdessä 17.9.2007 (s. 4) on julkaistu Sari Junnonahon artikkeli "Rantsilan kirkon edustalla on piiskapuu". Sen mukaan piiskauspuu on Rantsilan kirkon lähettyvillä sijainnut kuiva mänty, joka on sittemmin kaadettu.
Samassa jutussa kerrotaan myös, että Sipolassa Punkerin kankaan saarnahuoneen lähettyvillä on ollut piiskapuu, johon vääryyden tekijät on sidottu heitä on rangaistu rikoksensa mukaan määrätyllä määrällä raipaniskuja.
En valitettavasti löytänyt tietoa siitä, onko "hullu vuosi" -ilmaisu jonkin yksittäisen historiantutkijan keksintöä. Kyseistä ilmaisua (das tolle Jahr) käytettiin kuitenkin lähinnä saksankielisessä historiankirjoituksessa. Todennäköisesti Ranskasta lähtöisin olevaa "kansojen kevät" -ilmaisua (printemps des peuples) tavattiin myös saksalaisessa kirjallisuudessa (Volkerfruhling). "Hullu vuosi" ja "kansojen kevät" ovat molemmat tietysti hieman värittyneitä ilmaisuja ja saattavat kuvat yksittäisen kirjoittajan asennetta vuoden 1848 tapahtumiin.
YLE Arkistosta kerrotaan, että kyseessä on Niskavuoren Aarnet -sarjan toisessa osassa esitetty "Siivet fenix-linnun". Kyseessä on käännöskappale, jonka alkuperäinen nimi on Le tue ali ja jonka levytti Mario Lavezzi vuonna 1976. Suomenkielisen version levytti Juhamatti vuoden 1977 levylleen Fanny fanny.