Fennica-tietokannan mukaan ensimmäinen Francois Rabelaisin suomennettu teos (Suuren Gargantuan hirmuinen elämä) on vuodelta 1947. Fennicasta eli Suomen kansallisbibliografiasta löytyvät tiedot Suomessa painetuista kirjoista. Fennicaa voit käyttää itsekin tästä osoitteesta:
http://fennica.linneanet.fi/webvoy.htm
Jean Sibelius teki vuoden 1909 syksyllä matkan Kolille lankonsa Eero Järnefeltin kanssa. Matkasta on kerrottu mm. Karl Ekmanin Sibelius-elämäkerrassa, ja kirjaa on siteerattu myös Suomen matkailu -lehdessä 1955:5, jossa on pitkä artikkeli aiheesta Sibelius ja Koli. Matkareitistä on sen verran kerrottu, että Sibelius tuli Kolille vesiteitse: "Koko matka kesti viikon, oleskelu Kolilla, jonne saavuttiin vesitse iltamyöhällä, hieman toista vuorokautta, ja itse vuorella oltiin vain muutama tunti. Mutta tämä elämys oli unohtumaton."
Myös Kolin luonnonmaisemien vaikutusta Sibeliuksen neljänteen sinfoniaan on käsitelty hänen elämäkerroissaan.
Sanomalehti Karjalaisessa on ollut artikkelisarja Taiteilijoita Kolilla. Osassa 6: Sibelius ja Kolin...
Jännityskirjoista löytyykin aika monia omituisia, erityisiä ja erikoisia etsiviä.
Löysimme työkavereiden yhteismuistelulla ainakin seuraavat ongelmaiset:
Ann Cleevesin Vera Stanhope
Peter Robinsonin Allan Banks
Doris Gerken Bella Block
Lars Kepplerin Joona Linna
David Lagercratzin Lisbet Salander
Carlos Ruiz Zafónin David Martin
Leif G. W. Persson Lars Martin Johansson
Stieg Larssonin Mikael Blomkvist
Ihan erilailla omituinen on pikku-etsivä Flavia de Luce Alan Bradleyn kirjoissa.
Eduskunnan kirjaston kokoelmassa on Seppo Ahon teos Senaatin ja hallituskonseljin myöntämistä arvonimistä 1809-1917 ; Ruotsin vallan aikaisista valtaneuvoksista ja eräistä muista neuvoksista 1288-1768. Se on julkaistu vuonna 2003.
https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Record/ekk.993491924006250?sid=3601…
Henkilön Abraham Salmberg-nimi löytyy näistä sukututkimusblogeista:
https://kirkkohistoriankahinaa.blogspot.com/2021/09/papit-isonvihan-pyo…
https://suomensukututkimusseura.blogspot.com/2017/12/sukututkijan-joulu…
Kansalliskirjaston kokoelmasta löytyy tämä teos:
Yxi selkiä ja päälle luotettawa paino-kirja. : Jonga jälken jocainen huonen-haldia taitaa painaa caicki hänen tarppensa, willaisisa lijnaisisa nijn myös puunwillaisisa...
"Nyt saat salaisuuteni. Se on hyvin yksinkertainen: Ainoastaan sydämellään näkee hyvin. Tärkeimpiä asioita ei näe silmillä."
Saint-Exupéry, Antoine de: Pikku Prinssi
Porvoo, WSOY, 23. p 1998
suom. Irma Packalén
Hei
Kehottaisin sinua kääntymään suoraan Oikeusrekisterikeskuksen puoleen. Sieltä saat varmimmin luotettavan vastauksen kysymykseesi.
https://www.oikeusrekisterikeskus.fi/fi/index/palvelut/rikosrekisteriote.html
Jos linkki ei suoraan aukea, kopioi se osoiteriville.
Hän näyttää vaikuttaneen punk-piireissä Helsingissä 1970-luvun lopussa. Hänestä on kuva Kill City korttelista, joka oli Lepakkoluolan edeltäjä. https://www.wikiwand.com/fi/Kill_City_(kortteli)
Hei,
Kyseessä on varmaan Viljo Sarajan kirjoittama pienoisnäytelmä "Joululehden toimituksessa", joka on julkaistu teoksessa:
Nuorta teatteria : pienoisnäytelmiä koulujen ja nuorisojärjestöjen käyttöön (Valistus, 1959; koonnut Nuorten kirja ry).
Nykyaikaisen nollan edeltäjä on tosiaan Intiasta, missä käytettiin varhaista nollan symbolia jo 200- tai 300-luvulla tehdyissä kaiverruksissa. Nolla ei tuolloin kuitenkaan ollut itsenäinen numero, vaan se tarkoitti "ei mitään" ja merkittiin pisteellä. Intialainen matemaatikko Brahmagupta loi käsitteen nollasta itsenäisenä lukuna vuonna 628. Brahmaguptan kirjoitukset levisivät ja Bagdadissa toiminut matemaatikko Muhammad ibn Musa al-Khwarizmi alkoi kääntää niitä arabiaksi, jolloin nolla sai nimen ja siitä tuli osa yhä käyttämäämme arabialaista numerojärjestystä. Nollan ja koko arabialaisen numerojärjestyksen leviäminen Eurooppaan ei ollut aivan yksinkertaista, sillä niitä pidettiin pakanallisina. Voit lukea lisää lähteenä käytetystä...
Olisiko kysessä Oiva Paloheimon runo Lapsuuden piha. Se löytyy ainakin teoksesta Suuri runokirja. 8.p. K 1995. Ohessa pätkä runosta:
Mä pihan löysin, niin, se oli sama,
mutt ajan armottoman pieneks puristama.
Se kerran merkinnyt on koko maailmaa.
Mut sentään monta seikkaa löysin sieltä,
ne haastoi vallan ihmeellistä kieltä.
Taas pieneks tulin, suureks pihamaa.
Kysymykseesi pitäisi etsiä vastausta analysoimalla tilastoja ammattitaitoisesti eli verrata eri maiden käyttäjien määriä vallitsevaan huumepolitiikkaan ja vieroitusmenetelmiin sekä uusien käyttäjien määriin. Koska rahkeeni eivät riitä tähän, etsin joitakin lähteitä, joiden perusteella voit etsiä vastausta. Portugalissa kaikki huumausaineet on dekriminalisoitu vuonna 2001, eli niiden käytöstä ei seuraa rangaistusta. Tutkimusten perusteella näyttää siltä, että huumeiden käyttö ei ole pitkällä aikavälillä kasvanut ja huumeiden aiheuttamat terveys- ja sosiaaliset ongelmat ovat vähentyneet. Huumeiden käyttäjien määrä on säilynyt Portugalissa suunnilleen samana tai vähentynyt hieman verrattuna muihin EU-maihin. Sen sijaan huumeiden käyttöön...
Helsingin kaupunginkirjastosta löytyvät seuraavat medialukutaitoa käsittelevät kirjat:
Suomi (o)saa lukea - Tietoyhteiskunnan lukutaidot -työryhmän linjaukset. 2000.
Alasilta, Anja. 2000. Verkkoajan viestintä - tulkinta, ilmaisu, vuorovaikutus.
Mediakasvatus. 1999. toim. Sirkku Kotilainen, Mari Hankala, Ullamaija Kivikuru.
Tuominen, Sirkku. 1999. Mediapedagogiikkaa opettajankoulutuksessa 1 - Koulutuksen vaikuttavuuden arviointia viiden opiskelijan koulutus- ja mediaelämäkerran avulla. Lisensiaatintyö, Tampereen yliopisto.
Media-analyysi - tekstistä tulkintaan. 1998. Toimittajat: Anu Kantola, Inka Moring, Esa Väliverronen. Helsingin yliopiston Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus.
Liukko, Seija. Mediaa muruille.
Verkkolukutaidosta löytyi...
Unniskoukko esiintyy Elvi Sinervon runossa Ullan uniloru. Runo löytyy Sinervon runokokoelmista Neidonkaivo ja Pilvet: runot 1941-1956.
Se on myös sävelletty, ja löytyy lauluyhtye Muksujen levyiltä Viisumi keväästä syksyyn: Kootut laulut 1966-70 (1994) ja Pienen pieni (1969). Säveltäjä on Juha Leinonen. (Lähde: Suomen kansallisdiskografia Viola: https://viola.linneanet.fi/vwebv/searchBasic?sk=fi_FI)
Ohjelman voi kyllä vielä katsoakin. Sanakirja-sarja liittyi Ylen Mikael Agricola -teemavuoden ohjelmiin vuodelta 2007, ja se löytyy täältä:
http://yle.fi/vintti/yle.fi/agricola/indexd6bc.html?id=13&author=56
Kyseessä on Matti Kuusen Inhuuden ihantelijalle, kokoelmasta Routa liikkuu (WSOY, 1947).
Kirjan saa lainattavaksi HelMet-kirjojen varastosta Pasilasta.
http://luettelo.helmet.fi/record=b1355836~S9*fin
Wiona-nimeä en lähteistä onnistunut löytämään aivan sellaisenaan, mutta samantyyppisiä nimiä löytyy jonkun verran. Winona on alkujaan intiaaninimi, joka merkitsee vanhinta tytärtä. Viona on Vianna-nimen muunnos, ja Vianna palautuu puolestaan pyhimysnimi Vivianaan. (lähteet: http://www.babynames.com/, http://www.thinkbabynames.com/)
Kiitos aiheellisesta kysymyksestä! Tervon kirja on tilattu meille jo toukokuussa kustantajan antaman ennakkotiedon perusteella. Silloin kirjan työnimenä on ollut tuo Tiikerin siittäjä, mutta nimi onkin matkalla muuttunut, kuten usein käy. Tällaisessa tapauksessa ainoa tapa tunnistaa kirja on sen ISBN. Pääsemme yleensä käsittelemään kirjan tietoja vasta, kun kirja on tullut meille kirjakaupasta tai saamme valmiit luettelotiedot järjestelmäämme.
Pyydän, että hankintaosastomme tekee heti tuon nimimuutoksen järjestelmäämme, koska se varmaan sotkee muitakin Koljatin etsijöitä.
Suomen kielen perussanakirjan mukaan viisaus-sanan merkitykset ovat: (1.). järkevyys, ymmärtämys, syvällinen tietämys, esim. elämänviisaus, (2.). oppi, tieto, tietämys, esim. kirjaviisaus ja (3.). viisas ajatus, lausuma, esim vanha viisaus sanoo...
He ain't heavy, he's my brother -kappaleesta on olemassa ainakin neljä laulettavaa suomenkielistä sanoitusta, joista Chrisse Johanssonin Ilman ystävää et jää löytyy Suuren pop-toivelaulukirjan osasta 4. Muut ovat Kun voi luottaa ystävään (Arto Vilkko), Som' muv' velii (Jaakko Joose Tammelin) ja Vahva oon (pseudonyymi Erik Lehtiniemi).
Kenttäsairaala 39:n A- ja B-osastot siirtyivät sodan aikana rintaman mukana. Esimerkiksi B-osasto toimi sodan aikana seuraavissa paikoissa:
27.6.-7.7.1941: Sulkavan Lohikoski
8.7.-14.8.1941: Ruokolahden Rantalinna
15.8.-26.8.1941: Kirvu
27.8.-8.9.1941: Vuoksenrannan Kaskiselkä
9.9.-5.11.1941: Muolaan Kuusanhovi
6.11.1941-25.1.1942: Muolaan Kyyrölä
27.1.1942-23.3.1944: Uudenkirkon Vanhasaha
30.3.-14.6.1944: Uudenkirkon Patru
15-16.6.1944: Kuolemajärven Iivanala
16-18.6.1944: Viipuri
18-20.6.1944: Vahvialan kirkonkylä
21-25.6.1944: Ylämaan kirkonkylä
25.6.-13.9.1944: Ylämaan Pentin kylä
16.9.-17.11.1944: Miehikkälä, Pitkäkoski
B-osastolla on oma historiikkinsa, ja sekä A- ja B-osaston sotapäiväkirjat on digitoitu ja verkossa...
