Naomi-nimeä ei löydy almanakan nimiluettelosta (Yliopiston Almanakkatoimisto: http://almanakka.helsinki.fi/nimipaivat/).
Pentti Lempiäinen toteaa kirjassaan Suuri etunimikirja (WSOY, 1999, s.167), että Naeman, Naemin, Naiman ja Naimin (myös Noomin) nimipäivää on vietetty 9.2.
Englanninkielinen Happy Name Day-sivusto (http://www.happynameday.info) kertoo, että englanninkielisellä alueella Naomin nimipäivä on 1.12.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kotisivulla, osoitteessa http://www.kotus.fi/index.phtml?s=452 (otsikolla "Milloin voin viettää nimipäivääni, kun nimeni ei ole almanakassa?"), on ohjeita juhlapäivän löytämiseksi.
Orkidea on samantyyppinen luontoaiheinen etunimi kuin esim. Orvokki. Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan orkidea on lainaa ruotsin sanasta orkidé, joka puolestaan juontuu ranskasta. Lainaus etymologisesta sanakirjasta: " Ranskan monikollinen orchidées on johdos, jonka perustana on kreikan kiveksiä merkitsevä sana órkhis. Nimitys viittaa orkideakasvien juurimukuloiden tyypilliseen muotoon." Suomen kielessä Orkidea-sana on tullut käyttöön 1900-luvun alkupuolella. Aikaisemmin puhuttiin kämmeköistä.
Fiona juontaa alkunsa gaelinkielisestä sanasta fionn, joka merkitsee kaunista. Nimi oli varsin suosittu Englannissa ja Skotlannissa 1900-luvun puolivälissä. Suomalaisessa kalenterissa nimeä ei ole, Ranskassa Fionan nimipäivä on 18.10. Lähteet: Dunkling: Everyman's dictionary of first names(1987); Lempiäinen: Suuri etunimikirja(2001); Valitse nimi lapselle(2003).
Suhteellinen vaalitapa on kirjattu Suomen perustuslakiin ja vaalilakiin (2.10.1998/714).
Suhteellinen vaalitapa otettiin Suomessa ensimmäisen kerran käyttöön eduskuntavaaleissa vuonna 1907. Vaalitapoja vertaillut toimikunta totesi vähemmistöjen äänen pääsevän siinä paremmin esiin, mikä tukisi yhteiskunnallista vakautta. Vaalitavan uskottiin myös edistävän äänestysaktiivisuutta ja sopivan hyvin Suomen kaksikieilisiin oloihin.
Vaalien paikkajako määräytyy puolueen tai valtsijayhdistyksen vaalipiirissä saaman kokonaisäänimäärän sekä henkilökohtaisten äänimäärien tuottamien vertailulukujen perusteella. Tällöin ääni ei mene hukkaan vaikka oma ehdokas ei menisikään läpi. Järjestelmää on silti arvosteltu siitä, että vähäväkisissä vaalipiireissä...
Suomalainen tietosanakirja 8, Espoo 1993, määrittelee s.86 hakusanaa "tiede" seuraavasti:
Tiede, järjestelmällinen ja yhtenäinen yleispätevien ja varmojen tietojen kokonaisuus; myös tietyn alan ilmiöiden ja niiden välisten suhteiden järjestelmällinen ja kriittinen tutkiminen. Tiedon laadun perusteella tieteet voidaan jakaa muodollisiin eli formaalisiin tieteisiin, jotka käsittelevät ainoastaan käsitteiden muodollisia, kokemuksesta riippumattomia ominaisuuksia (matematiikka ja logiikka) sekä todellisuuteen kohdistuviin reaalitieteisiin. Viimeksi mainitut jaetaan usein kahteen pääryhmään: luonnontieteisiin ja humanistisiin eli hengentieteisiin.----Tieteen yleisinä tuntomerkkeinä esitetään usein objektiivisuus, autonomisuus, kriittisyys ja...
Tanskaan liittyvä aikaisempi kysymys ja vastaus siihen löytyvät Kysy kirjastonhoitajalta -vastausarkistosta 23.3.2002. Hakemistossa kannattaa käyttää asiasanaa Tanska. Vastauksessa on mainittu hyviä kirjalähteitä. Ks. myös muut Tanska-vastaukset.
http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/asiasanahakemisto/
Edellytyksiä maa- ja karjatalouden harjoittamiseen ovat esim.
- suuri osa maan pinta-alasta soveltuu sijainnin ja ilmaston ansiosta viljeltäväksi
- ilmasto on suotuisa
- maaperä on hedelmällinen
- metsää on vähän
- maassa voi harjoittaa karjanhoitoa ja viljellä useita maataloustuotteita
- maatalous on kehittynyttä
- maassa on paljon perheviljemiä
- osuustoimintalaitos on hyvin organisoitunut
- yhteiskunta on hyvin organisoitunut
Ohjetta kierreneuleena neulottuun kantapäättömään sukkaan ei löytynyt. Kierreneuletta kudotaan putkena, joten kierreneuleohjeen avulla syntyy varmasti sukkakin. Esimerkiksi täältä löytyy kierreneuleen ohje:
http://www.students.tut.fi/~cami/Knit/Mallit/kierreneule.htm
Olisiko kantapäättömän sukan nimi putkisukka? Ohje putkisukan neulomiseen vaikkapa täältä:
http://www.garnstudio.com/lang/fi/visoppskrift.php?d_nr=106&d_id=18
Marttojen sivuilta ja keskustelupalstoilta voisi löytyä tarkempaakin tietoa:
http://www.martat.fi/
Kirjastokortti on luottokortti, jolla saa haltuunsa suuren määrän myös rahallisesti arvokasta omaisuutta. Mikään organisaatio maailmassa ei anna tällaista luottokorttia tuntemattomalle ja tunnistamattomalle henkilölle.
Kirjaston tiloissa voi kirjoja, lehtiä, äänitteitä ja muita aineistoja käyttää anonyymisti, mutta lainaaminen ja vieminen pois kirjastosta edellyttää kyseisen henkilön todistettuun henkilöllisyyteen yhdistettyä korttia. Kysymys on siis pohjimmiltaan omaisuudenvalvonnasta.
Heikki Poroila
Esim. seuraavat löytyvät Helmetistä : www.helmet.fi
1. Taivaanpojan verkko : värisatuja / Hannele Huovi ; kuvittanut Kristiina Louhi KIRJA 2002
2. Saahinkaisen samettiviitta / [toimittaja, laulujen säveltäjä, musiikki- ja tanssiohjeet: Aija Leinon KIRJA 2000
3. Taiteilija Romielsin ihmeelliset värit : tarinoita ja satuja / Matti Masajev KIRJA 1996
4. Peikonpojan värikätkö / Petra Szabo ; suomentanut Päivi Lankinen KIRJA 1993
5. Taivaanpojan verkko : värisatuja / Hannele Huovi ; kuv. Kristiina Louhi
6. Sininen joulupukki / Simon Tom, suom. Sinikka Sajama, Mäkelä 1998
7. Babarin värikirja / Laurent de Brunhoff, Perhemediat 2006
8. Sika ja värit /Julia Vuori, Otava 2004
9. Touhu Possu ja hauskat värit / Christian Fox...
Nimi on pohjoissuomalainen. Nimen selitykseksi on ehdotettu paikoin Pohjois-Pohjanmaalla ja Peräpohjolassa tunnettua sanaa tauria 'tarttua kiinni, hyökätä kimppuun', jota vastaa tauruta Etelä-Hämeessä. Äänteellisesti läheisiä nimiasuja tapaa vanhoista lähteistä Hämeestä ja Satakunnasta, ja ne saattaisivatkin osoittaa Tauriaisten lähtösijan. Hämeenlinnassa on kirjattu lautamies Eskil Taurainen 1473. Mikkonen, Pirjo - Paikkala, Sirkka: Sukunimet. - Helsinki : Otava, 2000.
R.L. Stinen teos Syvyyksien syylä (WSOY, 2009) on toinen osa Goosebumps Kauhumaa –sarjaa. Sarjasta on Syvyyksien syylän jälkeen ilmestynyt vielä kymmenen osaa. Kolmas osa on nimeltään Monsterinverta aamiaiseksi. Syvyyksien syylää edeltävä osa on nimeltään Nukkeni mun (2008).
Seuraavat osat ovat ilmestymisjärjestyksessä:
Noidutun naamion nauru (2009)
Tohtori Mielipuoli (2010)
Mitä mielessä, muumio? (2010)
Haukkuvat Hirviöksi (2010)
Sano muikku… niin käy köpelösti (2011)
Luikeroleiri (2011)
Oho, mitkä voimat! (2011)
Pako Kauhumaasta (2012)
Paniikkipuiston kadut (2012)
Osat löytyvät HelMet-tietokannasta esimerkiksi sanoilla ”Goosebumps Kauhumaa”.
Suomalaisen paikannimikirja (2007)kertoo nimestä Nousiainen seuraavasti:
" Nousiainen kunta Varsinais-Suomessa, ruotsiksi Nousis. deNousia 1232, Nosis 1234, Nowsis 1328, Nousis 1336"..."Nimen vanhimmat kirjoitusmuodot kuvastavat ruotsinkielistä nimiasua Nousis. Kansanomaisesti nimenä on ollut Nouste, jonka taustalla on taivutusmuoto Nous(iais)ten. Nousiainen on jo varhain ollut merkittävä paikka: esihistoriallisella ajalla muinaispitäjä ja myöhemmin piispanseurakunta ja kirkkopitäjä. Uskonpuhdistukseen saakka Nousiaisten kirkko oli pohjoismaiden huomattavimpia pyhiinvaelluskohteita, koska siellä oli marttyyripiispa Henrikin hauta. Kansanomaisesti nimen synty on liitetty piispa Henrikin ristiretkeläisten maihinnousuun. Sulo Kepsu ehdottaa...
Runo on nimeltään Uamupäevän kuva ja se löytyy Kalle Väänäsen kirjasta Sanarieskoo. Kirja sisältää Väänäsen koottuja murrerunoja ja on lainattavissa Lohjan kaupunginkirjaston pääkirjastosta.
Valitettavasti novellihakemistoista tai kirjastotietokannoista ei löydy tietoa siitä, että Fjodor Dostojevskin novelli "Polzunkov" (1848) olisi suomennettu.
https://fennica.linneanet.fi/
http://www.online-literature.com/dostoevsky/4396/
Matti Pajuniemi: Novelliopas. 2 : Ulkomaista lyhytproosaa (BTJ Kirjastopalvelu, 2006)
Seppä, Anja: Novellihakemisto (Kirjastopalvelu, 1990)
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
https://vaski.finna.fi/
http://www.kirjasampo.fi/
http://www.fedordostoevsky.ru/works/lifetime/polzunkov/
Valitettavasti tähän meillä ei ole antaa vastausta. Yhdistyneissä kansakunnissa toimii osasto: Department of Economic and Social Affairs Population Dynamics. Ehkä heillä olisi käsitys asiasta, tässä yhteystiedot https://population.un.org/wpp/ContactUs
Potilasasiakirja-asetuksen 17. pykälän mukaan jokaisesta hoitojaksosta on laadittava loppulausunto. Kaikesta hoidosta on siis raportoitava.
Laissa potilaan asemasta ja oikeuksista kerrotaan potilaan tiedonsaantioikeudesta häntä itseään koskeviin, potilasasiakirjoissa oleviin tietoihin:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19920785
Asiaan liittyy myös muita lakeja, asetuksia ja ohjeita, joista löytyy perusteellinen paketti Valviran eli Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston sivuilta:
http://www.valvira.fi/ohjaus_ja_valvonta/terveydenhuolto/potilasasiakir…
Kyseinen katkelma on selvästikin Eino Leinon runosta "Legenda", joka ilmestyi ensimmäisen kerran kokoelmassa "Yökehrääjä" vuonna 1916. Runo alkaa näin:
"Kun Herra ynnä Pyhä Pietari
ne merta, maata muinoin matkasi,
niin kerrotaan, he kesä-illan tullen
myös saivat Suomenmaalle siunatullen."
Etsimänne kohta kuuluu seuraavasti:
"Oi Herra, mille maalle jouduttiin!
Mik' kansa, köykkyselkä, köyhä niin!
Maa karu, kallioinen, pellot pienet,
ei muuta hedelmää kuin marjat, sienet!"
Runo on luettavissa kokonaisuudessan lukuisista teoksista, mm. seuraavista kokoelmista:
Leino: Jumalien keinu : valikoima runoja (toim. Hannu Mäkelä, Otava, 2006)
Runo on vapaa. Radiokuuntelijoiden suosikkirunot (toim. Satu Koskimies ja Juha Virkkunen, Otava, 1996)
Elämän...
Kyselin vähän ehdotuksia nuortenosastolta ja alla on vinkkejä sekä hevoskirjoista että muistakin mitä suosittelivat. Toivottavasti listasta löytyy jotain mikä ei vielä entuudestaan ole tuttua.
Hevoskirjoja:
Ronja Salmi: Ystäväni hevonen
Timo Sandberg: Ratsastuskoululla tavataan
Asta Ikonen: esim. Neljän tuulen talo ja Ponikartanon aarre
Noomi Hebert: Revontulitalli-sarja
Päivi Lukkarilan hevoskirjat
Arja Puikkonen: esim. Sydän saappaanvarressa, Mustarastas tai Vastalaukkaa
Mariel Pietarisen Kavionjälkiä sydämessä -sarja
Tiina Tanskasen Hevostyttö Iitu -sarja
Anna-Riikka Sairion Milja-kirjat
Muita:
Camilla Sten: Syvyyksissä
Kristina Ohlsson: Lasilapset
John Boyne: Poika raidallisessa pyjamassa
Matt Haig: Poika nimeltä...
