Hau (engl. hello).
Sekä dakotan että lakotan kielellä.
Dakotan kieltä voi opiskella täältä: http://beginningdakota.org/
Lakotan sanasto löytyy täältä: http://www.barefootsworld.net/lakotalexicon.html
Netissä tekemieni kuvavertailujen perusteella arvelen, että kyseessä on savukaapuyökkönen (Cucullia lactucae), jonka toukkavaihe on keltaisen ja tummansinisen kirjava, mutta aikuisasu jokseenkin huomaamaton harmaa.
Heikki Poroila
Emmanuelle-elokuvien musiikki on julkaistu vuonna 1990 cd:llä The original soundtrack music from Emmanuelle, tekijänä Pierre Bachelet. - Kyseinen kappale voisi olla myös Serge Gainsbourgin ja Jane Birkinin esittämä Je t'aime - moi non plus. Äänitteiden saatavuutta voi tarkastella osoitteessa http://www.libplussa.fi .
Ymmärtänen, että tarkoitat tilannetta, jossa ruoka tarjoillaan noutopöydästä, josta vieraat voivat itse hakea tarjottavia nautittavakseen. Tai, että ruoka on katettu pöytään, jonka ääressä ruokaillaan - eli puhutaan tilanteesta, jossa ei ole tarjoilijoita tarjoilemassa ruokaa juhlavieraille.
Ruokatieto-sivusto sanoo, että tarjoilu aloitetaan aina pöydän arvokkaimmasta henkilöstä, joka voi olla juhlapäivän sankari, pöydän vanhin henkilö tai kotiin kutsuttu vieras.
Eija Kämäräisen Hyvä käytös, hyvät tavat -kirja (WSOY 2005; s. 264) sanoo samaa: Isäntä tai emäntä voi johdattaa juhlan kunniavieraan tai iäkkäämmät jäsenet pöydän ääreen, ja kehottaa muita sitten seuraamaan perässä.
Esittelemässäsi tapauksessa (lakkiaiset l. ylioppilasjuhlat)...
Voisi ajatella, että nimi on yhdistelmä nimistä Eve ja Lia. Eve on englantilainen muoto nimestä Eva, joka pohjautuu heprean "elämää" ja "elämän antajaa" tarkoittavaan sanaan hawwah. Eveä on annettu viralliseksi etunimeksi jo 1800-luvulla, mutta se oli erittäin harvinainen nimivalinta 1900-luvun jälkipuoliskolle saakka. Eve on myös Eveliinan ja Eevan lempinimi ja aikoinaan myös Eeverttiä on kutsuttu Eveksi.
Lia (tai Liia) pohjautuu lia-päätteisiin naisennimiin, kuten Ameliaan, Deliaan, Emiliaan, Juliaan ja Nataliaan. Lian lähtökohta voi olla myös Lea tai Elisabet. Lia ja Liia ovat Suomessa harvinaisia nimiä. Molempia nimiä on tavattu jo 1800- ja 1900-lukujen taitteesta, mutta hiukan säännöllisemmin vasta vuosisadan jälkipuoliskolta....
Tiettyjä sovituksia nuotteina näistä kappaleista ei pysty luotettavasti hakemaan eikä niitä ole ehkä julkaistukaan, mutta jonkinlainen nuotinnos kaikista näistä lauluista löytyy. Yleensä nuotit ovat joko yksinkertaisia melodianuotinnoksia, joissa on sointumerkit ja sanat, tai kosketinsoitinsovituksia, joissa on myös sointumerkit ja sanat ja mahdollisesti vielä laulumelodia erikseen omalla viivastollaan.
"Vanhan korpin varjo" sisältyy nuottiin "Levysäveliä. 1, Anki, Bosse ja Robert" (Levysävel, [1966]). Nuotissa on laulun sanat, melodia ja sointumerkit. Laulu alkaa: "Maantiet vievät yli vuorten". Laulun alkuperäinen nimi on "Cotton fields" ja sen tunnetumpi suomenkielinen nimi on "Puuvillapellot", ja tällä nimellä nuotteja löytyy runsaasti...
Satu prinsessasta ja sammakoksi loihdutusta prinssistä tunnetaan parhaiten Grimmin veljesten Lasten- ja kotisaduissa julkaistuna versiona. Grimmien sadun nimi on Sammakkokuningas ja Rautainen Heikki (joissain suomennoksissa Rauta-Heikki). Tässä prinsessa ei kuitenkaan suutele sammakkoa, vaan heittää sen seinään. Kyseiseen satumotiiviin paneutuneiden tutkijoiden mukaan suudelma-aihe on peräisin tarinan angloamerikkalaisista varianteista, jotka - erotuksena Grimmin veljesten tulkinnasta - tunnetaan tavallisesti nimellä Sammakkoprinssi. Yhteistä näille versioille on se, että prinsessa on tavallisesti vain "kuninkaantytär" tai "prinsessa" - hänen nimeään ei mainita.
Tunnetuin Prinsessa Kultakutri lienee Topeliuksen samannimisen sadun...
Kunnan saa valita sen mukaan, kenen haluaa vastaavan. Jos valittu kunta ei ole mukana vastaajakirjastojen joukossa tai siellä on muita syitä, jotka estävät vastaamisen, vastaus tulee jostakin muusta kirjastosta. Pääsääntöisesti kuitenkin kunnat vastaavat niiden alueelta tulleisiin kysymyksiin.
Kysy kirjastonhoitajalta ei ole oikea kanava antaa palautetta kirjastojen henkilökunnasta. Henkilökunnan käytöstä ja myös yksittäisen kirjaston toimintatapoja koskeva palaute on aina lähetettävä suoraan kirjastoon kirjastonjohtajalle. Valtakunnallisen Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun toimitus vastaa vastaamisesta ja valvoo, että kysymyksiin vastataan asiallisesti, mutta mihinkään muuhun henkilökunnan käytökseen meidän yksiköllämme ei ole...
Naomi-nimeä ei löydy almanakan nimiluettelosta (Yliopiston Almanakkatoimisto: http://almanakka.helsinki.fi/nimipaivat/).
Pentti Lempiäinen toteaa kirjassaan Suuri etunimikirja (WSOY, 1999, s.167), että Naeman, Naemin, Naiman ja Naimin (myös Noomin) nimipäivää on vietetty 9.2.
Englanninkielinen Happy Name Day-sivusto (http://www.happynameday.info) kertoo, että englanninkielisellä alueella Naomin nimipäivä on 1.12.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kotisivulla, osoitteessa http://www.kotus.fi/index.phtml?s=452 (otsikolla "Milloin voin viettää nimipäivääni, kun nimeni ei ole almanakassa?"), on ohjeita juhlapäivän löytämiseksi.
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Pietan arvellaan olevan kansanomainen muunnos nimestä Beata. Pietaa ja sen rinnakkaismuotoa Pietiä käytetään toisinaan myös Pietari-nimen kutsumamuotona.
Digi- ja väestötietoviraston Nimipalvelun mukaan Suomessa on tai on ollut alle 466 Pieta-nimistä henkilöä. Suurin osa on naisia, mutta osa myös miehiä. Epätäsmällinen luku johtuu miesten osuuden ja joidenkin vuosien osalta myös naisten osuuden pienistä määristä, jonka takia täsmällistä lukua ei ilmoiteta:
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
Tanskaan liittyvä aikaisempi kysymys ja vastaus siihen löytyvät Kysy kirjastonhoitajalta -vastausarkistosta 23.3.2002. Hakemistossa kannattaa käyttää asiasanaa Tanska. Vastauksessa on mainittu hyviä kirjalähteitä. Ks. myös muut Tanska-vastaukset.
http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/asiasanahakemisto/
Edellytyksiä maa- ja karjatalouden harjoittamiseen ovat esim.
- suuri osa maan pinta-alasta soveltuu sijainnin ja ilmaston ansiosta viljeltäväksi
- ilmasto on suotuisa
- maaperä on hedelmällinen
- metsää on vähän
- maassa voi harjoittaa karjanhoitoa ja viljellä useita maataloustuotteita
- maatalous on kehittynyttä
- maassa on paljon perheviljemiä
- osuustoimintalaitos on hyvin organisoitunut
- yhteiskunta on hyvin organisoitunut
R.L. Stinen teos Syvyyksien syylä (WSOY, 2009) on toinen osa Goosebumps Kauhumaa –sarjaa. Sarjasta on Syvyyksien syylän jälkeen ilmestynyt vielä kymmenen osaa. Kolmas osa on nimeltään Monsterinverta aamiaiseksi. Syvyyksien syylää edeltävä osa on nimeltään Nukkeni mun (2008).
Seuraavat osat ovat ilmestymisjärjestyksessä:
Noidutun naamion nauru (2009)
Tohtori Mielipuoli (2010)
Mitä mielessä, muumio? (2010)
Haukkuvat Hirviöksi (2010)
Sano muikku… niin käy köpelösti (2011)
Luikeroleiri (2011)
Oho, mitkä voimat! (2011)
Pako Kauhumaasta (2012)
Paniikkipuiston kadut (2012)
Osat löytyvät HelMet-tietokannasta esimerkiksi sanoilla ”Goosebumps Kauhumaa”.
Suomen kielen sanakirjat -sarjassa on ilmestynyt: Suomalainen fraasisanakirja / toim. Sakari Virkkunen,
(Suomen kielen sanakirja 2) ja Lentävien lauseiden sanakirja / toim. Maunu Sinnemäki, (Suomen kielen sanakirja 5). Nämä ovat mainioita lähteitä suomalaisiin ja myös yleismaailmallisiin sanontoihin. Mm. "Täynnä kuin Turusen pyssy" -sanonta löytyy fraasisanakirjasta.
Eeli-nimeä on käytetty lyhenteenä monista nimistä, esim. Elin, Elias, Eelis, Hesekiel, Mikael ja Rafael. Eeli on kuitenkin myös itsenäinen raamatullinen nimi, Eelistä kerrotaan Vanhassa testamentissa 1. Samuelin kirjan luvuissa 1-4. Heprealaisen Eeli-nimen (עלי) merkitys ei käy ilmi lähteistä, joka tapauksessa se ei ole Uudessa testamentissa mainittu (Matteuksen evankeliumin 27:46) ’eeli’ (’jumalani’), koska se kirjoitettaisiin hepreaksi אלי. Kalenterissamme Eeli on tulkittu Eliaksen muunnelmaksi, koska nimipäivä on 9.4. (Elias Lönnrotin syntymäpäivä). Mirko-nimi olisi kai parhaiten selitettävissä useissa slaavilaisissa kielissä esiintyvän Miroslav-nimen lyhenteeksi. Miroslav/Мирослав on yhdistelmä yhteisslaavilaisista sanoista mir ’...
Kirjastonhoitajakollegat eri puolilta Suomea ehdottivat seuraavia teoksia, jotka sopivat kuvaukseen:
Jane Kirkpatrick: Rakkaus, kastele sydämeni (Aika, 1998)
Konrad Richter: Kivityttö (Wsoy, 1981, 2. painos 1987)
James Houston: Aavekettu (Tammi, 1979)
Kyseistä elokuvaa ei ole tiettävästi koskaan julkaistu tallenteena eikä sitä ole näin ollen saatavana myöskään esimerkiksi kirjastoista lainattavaksi.
Elokuvasta on Kansallisessa audiovisuaalisessa instituutissa filmikopio, jota on mahdollista tulla katsomaan ennalta sopien koronarajoitukset huomioiden. Katselu on maksullista.
Elokuva on näytetty YLE TV2:ssa kolmesti, vuosina 1987, 1994 ja 1996.
Romaanin pohjalta tehty radiokuunnelma on kuunneltavissa YLE Areenan kautta.
Hirtettyjen kettujen metsä (1986) Elonetissä.
Kakskertaa kiertämässä eilen ja tänään (osa 1) -kirjassa esitellään muutama teoria, joihin saaren nimi voi pohjautua. Yksi niistä on, että saareen kuljetaan kahdesti veden yli, kun sinne tullaan Turusta, ja tämän vuoksi saarta on alettu kutsua Kakskerraksi. Kirjassa kuitenkin todetaan, ettei tämä voi pitää paikkaansa, koska päästäkseen saareen Turun suunnalta täytyy kulkea ainakin kolmen salmen yli. Erään toisen teorian mukaan nimi juontuu siitä, että Kakskerran saarella on järvi ja siellä saari, joten saaren poikki kuljettaessa nousee samalle saarelle kahdesti. Kakskerranjärvi mainitaan myös Kakskerta - saaret salmien sylissä: Kakskerta-Satava-alueen vaiheita -kirjassa. Kirjan mukaan saaren nimen taustalla voisi olla se, että Kakskerran...
Riippumatta siitä, onko kyseessä leffa tai jokin muu aineisto, kirjastojärjestelmä antaa virheilmoituksen "uusitaan liian pian", jos yrität uusia lainaa samana päivänä jona olet sen lainannut tai uusinut. Samana päivänä tehtävä uusiminenhan ei kuitenkaan muuttaisi eräpäivää miksikään, mutta käyttäisi sallituista kolmesta uusimiskerrasta yhden hukkaan, jos niin voisi tehdä. Siksi tämä on estetty. Sopiva aika uusia on siis milloin tahansa alkuperäisen lainaus- tai uusimispäivän jälkeen.
Jos uusit lainan ja käytät sen jälkeen selaimen Takaisin-/Back -painiketta, järjestelmä saattaa tulkita tämän toiseksi uusimisyritykseksi. Siksi HelMet-verkkokirjaston sisällä kannattaakin käyttää HelMetin omia navigointipainikkeita eikä selaimen painikkeita.
Nuottijulkaisua elokuvan musiikista ei ole, joten kannattaa kysyä suoraan säveltäjältä itseltään. Panu Aaltiolla on nettisivusto ja sähköpostiosoite yhteydenottoja varten.
http://www.panuaaltio.com/
sähköposti: contact[at]panuaaltio.com
