Kysymäsi teoksen englanninkielinen nimi on A study in scarlet ja se julkaistiin 1887. Sherlock Holmes esiintyi siinä ensimmäistä kertaa. Kirjan nimestä on kaksi eri suomenkielistä versiota: Tulipunainen tutkielma, jolla sitä ei kuitenkaan löydy painettuna, ja Punaisten kirjainten arvoitus, joka on ilmestynyt vuonna 1982 (kustantaja: Lehtikirjakauppa. Nämä tiedot ja luettelo Doylen suomennetuista teoksista löytyvät osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Arthur_Conan_Doyle
Kirja Punaisten kirjainten arvoitus löytyy mm. Heinolan ja Lahden kaupunginkirjastoista. Katso saatavuus http://heinola.kirjas.to/ tai http://nettikirjasto.lahti.fi/ .
Suomalaisen kirjallisuuden seuran vuotuisjuhlat -sivulla kerrotaan, että joulupukki on "valkopartainen, punapukuinen ja ystävällinen vanhus, jonka vierailua aattoiltana odotellaan lukuisissa lapsiperheissä". SKS:n sivun mukaan pukin nimi juontuu vanhemmista juhlakiertueista, joissa sarvipäiset pukit kiertelivät taloissa vaatimassa kestitystä. Sittemmin joulupukki sai inhimillisiä piirteitä Myran piispa Nikolaukselta, joka jakoi piparkakkuja ja namuja lapsille 6.12.
Suomalaisen kirjallisuuden seura
http://www.finlit.fi/tietopalvelu/juhlat/joulu/pukki.htm
Makupaloista löysin linkkejä joulupukki-tietoa etsivälle
Santatelevision.com
http://www.santatelevision.com/joulupukki/index.html
Joulupukin kammari
http://www.santaclauslive.com/
Väitetään...
Laulun englanninkielinen nimi on You never get out of this life alive. Sanoitus on Juice Leskisen, joka on myös säveltänyt tämän laulun. Laulun englanninkieliset sanat löytyvät esim. nuotista Leskinen, Juice: Maamme lauluja 2.
Kattavin lähde lintuihimme liittyvistä uskomuksista lienee Antero Järvisen Linnut liitävi sanoja : romanttinen tietokirja suomalaisesta lintuperinteestä. Suositella voi myös Järvisen keräämää materiaalia hyödyntävää Eero Ojasen kirjaa Suomen myyttiset linnut. Hyvä otos kansantarinoiden lintuaiheisia katkelmia ja sananparsia löytyy teoksesta Pieni lintukirja : suomalaista kansanperinnettä. Koko joukon nimenomaisesti käkeen kytkeytyviä uskomuksia kokoaa Juha Haikolan ja Jarkko Rutilan Käki. Näihin tutustumalla saa jo melkoisen hyvän tuntuman käkiaiheisiin uskomuksiin.Käkeen liittyviä uskomuksia on paljon ja sen kukkuminen ennusti monia asioita. Se on tunnettu ennelintu Pohjolan ulkopuolellakin. Kukuntakertojen laskeminen on kuulunut...
Rössymaito on etenkin Pohjanmaalla tunnettu perinneruoka. Sen ainesosat ovat rössy eli veripalttu, vesi, suola, perunalohkot ja maito.
Perunalohkot lisätään suolalla maustettuun veteen ja keitetään puolikypsiksi. Veripalttu leikataan paloiksi ja lisätään keittoon. Kypsään keittoon lisätään maito. Keitto saa vielä kiehahtaa ennen tarjolle tuontia.
Rössyn voi valmistaa monella eri tavalla, mutta yleensä siinä on ainakin verta, kaljaa tai maitoa, suolaa, jauhoja, sipulia, voita ja silavaa.
Lähteet:
Perinneruokia. Marttaliitto, 1976
Rieskaa ja rössypottuja : maakuntaruokia Pohjois-Pohjanmaalta. Pohjoinen, 1999
Rovaniemen väkiluku oli 31.12.2002 35110 (miehiä 16405 ja naisia 18705) ja
75-vuotiaita ja vanhempia oli 2055 (miehiä 635 ja naisia 1420) eli 5,85%. Tieto löytyy myös Statfin -tilastopalvelusta http://statfin.stat.fi/ .
Etenkin Tove Janssonin ja Mauri Kunnaksen lastenkirjoja on käännetty runsaasti englanniksi. Osa Janssonin kirjoista sopii hyvin vielä kymmenvuotiaillekin. Tässä olisi lista kirjoista:
1) Helakisa, Kaarina: The journey of Pietari and his wolf
(alkuteos: Pietari ja susi
alanimeke: tarina eräästä lapsesta monille
aikuisille ja lapsille, Saara Tikan kuvitus)
2) Jansson, Tove: Moominsummer madness
(alkuteos: Farlig midsommar)
3) Jansson, Tove: Moominpappa's memoirs
(alkuteos: Muuminpappas memoarer)
4) Jansson, Tove: Moominpappa at sea
(alkuteos: Pappan och havet)
5) Jansson, Tove: Comet in Moominland
Alkuteos: Kometjakten)
6) Jansson, Tove: Moominland midwinter
(alkuteos: Trollvinter)
7)...
Suomen kansallisbibliografia -tietokannasta eli Fennicasta löytyy hakusanoilla suomalai* ja mytologia* mm. seuraavat teokset:
Ganander, Christfrid: Mytologia Fennica, 1995/toim. Juha Pentikäinen
Haavio, Martti: Suomalainen mytologia, 1967
Heikkilä, Timo, Kalevalan metafysiikka ja fysiikka, 1999
Hyry, Katja: Lumen ja valon kansa: suomalainen kansanusko, 1955
Kemppinen, Iivar: Johdatus muinaissuomalaieen mytologiaan, 1957 ja saman tekijän Suomalainen mytologia, 1960
Korte, Irma: Nainen ja myyttinen nainen, 1988
Koskinen, Juha: Muinaisusko ja kansanusko Suomessa, 1986
Ollus, Mikko: Väinämöisen juuret, 1989
Pentikäinen, Juha: Kalevalan maailma, 1989 ja saman tekijän Kalevalan mytologia, 1987 sekä Suomalaisen lähtö: kirjoituksia pohjoisesta...
Asperger ei ole suora este palveluksen suorittamiselle. Sotilaslääketieteen keskuksen koulutusmateriaaleista käy ilmi että Aspergerin oireyhtymä ja muut autismikirjon oireyhtymät sijoitetaan lähes aina C-luokkaan. Esimerkiksi varusmiespalveluksen aikana E-luokkaan neuropsykiatrisilla diagnooseilla siirtyneistä vain 1-10% suorittaa myöhemmin varusmiespalveluksen normaalisti loppuun. Kuitenkin, motivaation ollessa kova ja oireiden lieviä, B- ja jopa A-luokka ovat mahdollisia.
Lähteitä:
Räisänen, Pekka. Palveluskelpoisuusarviointi mielenterveyden häiriöissä. Sotilaslääketieteen keskus 2018.
Terveystarkastusohje: (TTO). Helsinki: Pääesikunta, logistiikkaosasto, 2012.
Sopivia aiheeseen liittyviä runoja voi etsiä esim. seuraavista runokokoelmista.
Juntunen, Pauli: Sota on suruista tehty : runoja talvi- ja jatkosodasta (Karpalokirja 2011)
Jylhä, Yrjö: Kiirastuli (Otava 1941, useita painoksia)
Kotimaani : itsenäinen Suomi runouden kuvastimessa (WSOY 1992)
Kupiainen, Unto: Sotarunot (Pellervo 1955)
Pessi, Tauno: Veteraanin muistoja (Eläkeliiton Satakunnan piiri, 1995)
Sata runoa rintamalta : rintamasotilaiden omia runoja sotavuosien varrelta (Kirjapaja 1990)
Suomi synnyinmaani : runoja Suomesta, suomalaisista ja sodasta (WSOY 1999)
Mikäli tarkoitukseen sopivat laulunsanat, niitä löytyy kokoelmasta Sotaveteraanien perinnelaulut (Suomen mieskuoroliitto 2005).
Tekstistä päätellen laulu on Emmanuelle-elokuvan tunnussävelmä, alkup. nimeltään Emmanuelle, suom. nimeltään Rakkaus jää (säv. P. Bachelet, H.Roy, H. Blaikley, suom. san. R. Reiman). En kylläkään muista sitä Heinosen laulamana vaan Anneli Pasasen, löytyy ainakin Pasasen levyltä CBS-klassikot. Teksti on muistaakseni näin: Rakkaus jää/ jäljelle vain/ muu häviää/ maailmastain/ rakkaus jää/ muu pysy ei/ rakkaus jäi/ hän jäänyt ei./ Olimme niin erilaiset silti kuitenkin/ pian sen mä ymmärsin/ itse olin yö ja hän kuin päivä valoisin/ erosimme tietenkin. Suomenkieliset sanat ja nuotit löytyvät Emmanuelle-nimisenä mm. Suuri toivelaulukirja 14:sta.
Voisi ajatella, että nimi on yhdistelmä nimistä Eve ja Lia. Eve on englantilainen muoto nimestä Eva, joka pohjautuu heprean "elämää" ja "elämän antajaa" tarkoittavaan sanaan hawwah. Eveä on annettu viralliseksi etunimeksi jo 1800-luvulla, mutta se oli erittäin harvinainen nimivalinta 1900-luvun jälkipuoliskolle saakka. Eve on myös Eveliinan ja Eevan lempinimi ja aikoinaan myös Eeverttiä on kutsuttu Eveksi.
Lia (tai Liia) pohjautuu lia-päätteisiin naisennimiin, kuten Ameliaan, Deliaan, Emiliaan, Juliaan ja Nataliaan. Lian lähtökohta voi olla myös Lea tai Elisabet. Lia ja Liia ovat Suomessa harvinaisia nimiä. Molempia nimiä on tavattu jo 1800- ja 1900-lukujen taitteesta, mutta hiukan säännöllisemmin vasta vuosisadan jälkipuoliskolta....
Kun kyseessä on keskiaikainen ritarilinna, sen nimi selittynee yksinkertaisesti sillä, että Norjan kuningasta Olavia pidettiin läntisen kirkon piirissä kaikkien ritarien suojelupyhimyksenä. Sen laajempaa tai syvällisempää selvitystä linnan nimestä en onnistunut löytämään sen enempää kirjoista kuin verkkolähteistäkään. Tässä otteita:
"Päälinnan rakennustyöt aloitettiin 1475. Tällöin linnanherrana toimi Eerik Akselinpoika Tott, joka oli perehtynyt Keski-Euroopassa linna-arkkitehtuuriin.--- Tott päätti nimetä linnan Pyhän Olavin mukaan. Norjan kuningas Pyhä Olavi on kaikkien ritareiden suojelupyhimys." ( https://fi.wikipedia.org/wiki/Olavinlinna )
"Kaupungin perusta alkoi kehittyä, kun Eerik Akselinpoika Tott perusti Olavinlinnan...
Sukunimet Havi, Havia ja Havo ovat todennäköisesti germaanista perää. Niille on muinaissaksan henkilönimistössä vastine Hav, Hawe ja Hawo ( joka viitannee mereen). On myös esitetty, että nimen lähtökohta on skandinaavinen Had-nimi. Haviaa lähellä oleva Havi on mahdollisesti peräisin saksalaisesta Haveman-nimestä.
Lisää sukunimestä voi lukea Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teoksesta Sukunimet.
Lähde:
Mikkonen – Paikkala: Sukunimet. Otava.
Pääkaupunkiseudun kirjastojen HelMet-aineistotietokannasta http://www.helmet.fi löytyvät sanahaulla (kirjoita hakulaatikkoon maria magdal** ja rajaa aineisto valitsemalla kirjat) seuraavat teokset:
Tekijä Boer, Maria de
Teos Maria Magdalena : bakom myterna : på jakt efter vem hon verkligen var
Tekijä Marjanen, Antti
Teos The woman Jesus loved : Mary Magdalene in the Nag Hammadi Library and related documents
Tekijä Skantze, Margareta
Teos Maria Magdalena : den första aposteln : passionsdrama & essä
Tekijä Koivunen, Hannele
Teos The woman who understood compeletely : a semiotic analysis of the Mary Magdalene myth in the Gnostic gospel of Mary
Tekijä Koivunen, Hannele
Teos Madonna ja huora / Hannele Koivunen
Teos Eevan tie alttarille :...
Suomen evankelisluterilaisen kirkon mukaan:"Ehtoollinen on toinen luterilaisen kirkon pyhistä toimituksista eli sakramenteista. Jeesus itse on käskenyt seuraajiaan nauttimaan leipää ja viiniä hänen muistokseen."https://evl.fi/kirkossa/messu-eli-jumalanpalvelus/ehtoollinen
Raamatussa sanotaan: "Herramme Jeesus Kristus, sinä yönä, jona hänet kavallettiin, otti leivän, kiitti ja mursi ja antoi opetuslapsilleen ja sanoi: 'Ottakaa ja syökää, tämä on minun ruumiini, joka teidän edestänne annetaan. Tehkää se minun muistokseni. '
Samoin hän otti myös maljan aterian jälkeen ja sanoi: 'Tämä malja on uusi liitto minun veressäni, joka teidän edestänne vuodatetaan syntien anteeksiantamiseksi. Niin usein kuin te siitä juotte, tehkää se minun...
Almanakka-arkiston sivuilta ( http://almanakka.helsinki.fi/arkisto/index.html ) voi etsiä pääsiäistä vuonna 1918: kiirastorstai oli 28.3. ja toinen pääsiäispäivä 1.4. - Tilastokeskuksen rahan arvon muutostaulukosta 1860 - 2008 ( http://www.tilastokeskus.fi/til/khi/2008/khi_2008_2009-01-16_tau_001.ht… ), löytyy kerroin, millä kunkin vuoden markka- tai eurosumma voidaan muuttaa nykyrahaksi. Tiedot perustuvat viralliseen elinkustannusindeksiin. Kertoimella voidaan muuttaa vuosien 1860-2001 markat ja vuosien 2002-2007 eurot vuoden 2008 euroiksi. Vuoden 1918 kerroin on 0,3332, joka on sivujen mukaan epävirallinen tieto. 2009 kerrointa ei vielä löytynyt, elinkustannusindeksit kylläkin toukokuuhun asti. Myöskään Suomen pankin rahamuseon Arvo -...
Nimimerkki Walter Rae eli oikealta nimeltään Valto Tynnilä on säveltänyt ja Aki Saarni sanoittanut laulun, joka alkaa näin: Muistat varmaan oman armaan äidin hiukset nuo. Kappale on vuodelta 1935 ja nimeltään Hopeahiukset.
Valssin ovat levylle laulaneet ainakin Eugen Malmsten, Veikko Tuomi ja Erkki Junkkarinen. Tietoa Metrotyttöjen esityksestä ei löytynyt.
Sanat löytyvät nuottijulkaisusta nimeltä 20 suomalaista ikivihreätä 2 (1977). Julkaisu on mm. Varkauden kirjaston kokoelmista lainattavissa.
Tiedot ovat peräisin Suomen kansallisdiskografia Violasta ja Yleisradion Fono-tietokannasta:
https://viola.linneanet.fi/
http://www.fono.fi/
"Alviina on muunnos nimestä Alfiina, jonka alkuperäksi on esitetty Adolfiinaa ja miehennimeä Alf.
Suomessa Alviinaksi on nimitetty tyttöjä pääasiassa 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa. 2000-luvun alussa nimen kannatus oli pienoisessa kasvussa, joskin se oli edelleen hyvin harvinainen. Myös kirjoitusasut Alvina, Alfiina ja Alfina ovat harvinaisia. Aikoinaan nimen kansanomaisia muotoja olivat muun muassa Alvi, Alva, Fiina, Fiinu, Iina, Viina ja Viinu." Lähde: Anne Saarikalle, Johanna Suomalainen: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön, 2007, s. 31.
Nimipäivästä Helsingin kaupunginkirjasto on vastannut 15.9.2010 vastaavaan kysymykseen näin: "Alviinalla ei yksinkertaisesti ole virallista nimipäivää eikä ole sellaista ollutkaan. Nimeä ei...
Lila-nimen taustasta on olemassa erilaisia tulkintoja. Se voidaan nähdä pidentymänä tai muunnoksena Elisabetin hellittelymuodoista, kuten Lil, Lill, Lily, Lilly, Lilian ja Lillian, tai lyhentymänä lila-loppuisista nimistä, kuten Delila. Joissakin maissa nimen alkuperänä pidetään Leilaa. Suomessa Lila liittyy väriin liila ja sitä kautta nimeen Liila, joka naisennimenä on myös kansanomainen muunnos nimestä Delila.
Delilan merkitystä ei tiedetä varmasti, mutta tämän alkuperältään heprealaisen naisennimen on selitetty tarkoittavan muun muassa "hentoa, herkkää" tai "riutuvaa, kaihoisaa". Elisabetin tausta on niin ikään hepreassa ja naisennimessä Elisheba, joka tarkoittaa "Jumala on valani". Leila on alkuaan arabialainen ja persialainen nimi,...
