Kotkan myöhäistä uusgotiikkaa edustava kirkko on Suomen tuotteliaimman kirkkoarkkitehdin Josef Stenbäckin (1854–1929) suunnittelema. Vuonna 1898 valmistuneen rakennuksen puurunkoinen, kuparipellillä päällystetty risti on varustettu takorautaisin koristein, joiden päässä on kuparipallot. Risti näyttää todella miekalta, mutta tätä yhdennäköisyyttä ei käsitellä Kotkan kirkon historiasta kertovissa teoksissa. Tietokirjailija Ulla-Maija Sievinen kirjoittaa kuitenkin seurakuntalehti Osviitassa 2/2021, että risti olisi saanut muotonsa saksalaisen ritarikunnan miekasta. Hänkään ei tosin tiedä, miksi Stenbäck valitsi juuri miekkaristin. Miekanmuotoinen risti on myös Stenbäckin suunnitteleman Joensuun kirkon tornissa.
Lähteet:
Harjunpää, Kaisu...
Oula nimi on saamenkielinen muunnos Olavista. Nimipäivää voi viettää
Olavin päivänä 29.7.
Lähteet: Lempiäinen,Pentti: Suuri etunimikirja WSOY, 1999
Lempiäinen, Pentti: Nimipäiväsanat. Mitä nimet kertovat.
4.uud.painos Kirjapaja, 1994
Honka, Aaro , oikealta nimeltään Eino Arohonka (v:een 1932 Alen) tuli tunnetuksi lähinnä pirteillä ja humoristisilla poikakirjoillaan, joita hän kirjoitti runsaat parikymmentä. Aaro Hongan teoksia:
Juanikkaat virtaheposet ; Viakkaat vaeltajat ; Iloinen internaatti ; Hämeen lukko ; Osku ja kumppanit ; Riuska ratsupartio ; Rantasen Kusti ; Väkevä-Santtu mustien maanosassa ; Sisukkaat sarvikuanot ; Suurleirin seikkailijat ; Teatteriteinit ; Kun maalinauha katkeaa ; Pikatoimisto Pamaus
Neljä neropattia ; Urhot uusissa maissa ; Luostarin salaisuus selviää ; Annos rautaa ; Erämaan urhot
Ryminällä alkoi ; Ja jyminällä jatkui ; Roope ja romukauppa ; Hurja kunnari ja Valitut virtaheposet.
Tietoa kirjailijasta löytyy esim.kirjoista Suomen...
Todella, kannattaa aloittaa tutustumalla kirjaan, jossa kerrotaan oopperan historiasta ja esitellään tunnetuimpia oopperoita. Tässä muutama esimerkki Helmet-tietokannasta:
Herzen, Pirjo von: Mentäiskö oopperaan! Tammi. 12 http://luettelo.helmet.fi/record=b2028212~S12*fin
Riding, Alan: Ooppera. WSOY, 2008 http://luettelo.helmet.fi/record=b1844738~S12*fin
Arni, Erkki: Tervetuloa oopperaan: johdatus jokamiehelle ja –naiselle. WSOY 1996. http://luettelo.helmet.fi/record=b1142061~S9*fin
Oppaan pohjalta varmaan löytyy ooppera, joka kiinnostaa. Suosittelisin jotain perinteistä oopperaa, jossa on kauniita, melodisia, yleisesti tunnettuja aarioita. Ennen muuta Verdiä (La Traviata, Rigoletto, Don Carlos, Aida jne. jne), tai sitten vaikka...
Eeva Riihosen kirjan Mikä lapselle nimeksi? mukaan Miitta
on Armida nimen lyhennys. Armida tulee latinan aseistettua
tarkoittavasta sanasta ja sen merkitys nimen yhteydessä on
"lumousvoimalla aseistettu".
Lainaus on seuraavanlainen:
"-Tavallaan maapallossa on liiaksi viisautta, epäili Konsta luodollaan. -Sitä ei jakseta kaikkea käyttää, vaan turvottaa se nupopäät mustansinisiksi... Viisausopin lajit on: kaukoviisaus, jota on minulla hyvin paljon. Mitä se on? Se on sitä, että asiat harkitaan etukäteen ja kuvitellaan tapaus sikseenkin elävästi, että kun se kerran tapahtuu, on reitit selvät. Tätä lajia on harvalle suotu. Jolla sitä on niin pitäkööt hyvänään! Mutta tässä lajissa on kaksi pahaa vikaa; asia jää huvikseen tapahtumatta tai se sattuu eri tavalla. Joka arvaa ottaa nämäkin huomioon, sille on maalimanranta kevyt kiertää..."
Huovinen, Veikko 1952. Havukka-Ahon ajattelija. WSOY: Helsinki. Kuudes luku, sivu 83.
Tutkielmia ja kirjoituksia...
Korttipakka-kappale pohjautuu vanhaan 1800-luvulta peräisin olevaan tarinaan, mutta Tapio Rautavaaran levyttämän version on sanoittanut Seppo Virtanen ja säveltänyt Jaakko Salo. Kappaleen nuotti löytyy mm. teoksesta Reissumiehen taival: lauluja. Laulun historiasta löytyy lisätietoja Wikipediasta: https://fi.wikipedia.org/wiki/Korttipakka_(kappale).
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sukunimi ”Aapro” on puhuttelumuoto etunimestä ”Aabraham”. ”Aabraham” taas on teoksen ”Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön” (Gummerus, 2007) mukaan suomalainen muunnelma nimestä ”Abraham”, jonka merkitykseksi on tulkittu ’kansojen paljouden isä’. Sen juuret juontuvat luonnollisesti ”Raamattuun” ja sen Abrahamiin.
Sukunimi ”Aapro” ei ole kovin yleinen, sillä väestörekisterikeskuksen nimipalvelu osoitteessa http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1 kertoo, että nimeä on kantanut vain 495 suomalaista, joista nykyisenä nimenä se on 273 henkilöllä. Sukunimi on esiintynyt alun perin Kaakkois-Suomessa Lappeella, Miehikkälässä, Savitaipaleella ja Ylämaalla...
Janne Tulkin esittämän kappaleen Sinisen taivaan sateenkaari (Love shine a light) on säveltänyt Dario Tinozetti. Suomenkieliset sanat kappaleeseen on tehnyt Jari Holm.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
.
Voitte palauttaa lainaamanne aineiston kuluitta mihin tahansa pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoon.
HelMet aineiston varaus kohdistuu kaikkien HelMet kirjastojen kokoelmiin, joista järjestelmä valitsee varaajalle ensimmäisen vapautuvan teoksen.
Kyseessä on H. C. Andersenin satu Lumikuningatar.
Sadusta on ilmestynyt useita eri käännöksiä ja tulkintoja. Myös moni kuvittaja on tarttunut aiheeseen. Lumikuningattaresta on tehty elokuvia ja se on sovitettu myös näyttämölle.
Tässä muutama HelMet-kirjastojen kokoelmista.
Andersen, H. C., Pieni merenneito ja muita Andersenin satuja, Otava, 1981. Suomentaneet Martti ja Sirkka Rapola. Kuvitus Kaarina Kaila.
http://www.helmet.fi/record=b1137820~S9*fin
Andersen, H. C., Lumikuningatar ja muita satuja, Valitut Palat, 2005. Suomeksi kertonut Leena Laulajainen. Kuvitus Anastasia Arhipova.
http://www.helmet.fi/record=b1741068~S9*fin
Andersen, H. C., Andersenin satuja, Weilin+Göös, 1984. Suomentaneet Eeva-Liisa Manner ja Kaija Pakkanen. Kuvitus...
Hei
Vastaus kysymykseesi löytyy mm. sivulta
Auringonnousu ja -lasku (stanford.edu)
Osaathan käyttää Google-kääntäjää saadaksesi tekstin suomeksi? Mutta tässä osittainen lainaus tekstistä:
Useimmat ihmiset tietävät, että Aurinko "nousee idässä ja laskee länteen". Useimmat ihmiset eivät kuitenkaan ymmärrä, että se on yleistys. Itse asiassa Aurinko nousee vain itään ja laskee länteen 2 päivänä vuodesta - kevät- ja syyspäiväntasaukset! Muina päivinä Aurinko nousee joko pohjoiseen tai etelään "suoraan itään" ja laskee pohjoiseen tai etelään "suoraan lännestä".
Joka päivä nousu- ja asetuspisteet muuttuvat hieman. Kesäpäivänseisauksessa Aurinko nousee niin kauas koilliseen kuin ennenkin ja laskee luoteeseen. Joka päivä sen jälkeen...
Muna-Reeta on Hilja Haahden runo. Runo on ilmestynyt kokoelmassa Tuomenterttuja (1899) ja löytyy myös valikoimasta Tämän runon haluaisin kuulla, osasta 2 (1987).
Loru on ä-kirjaimen kohdalla Aale Tynnin toimittamassa ja Maija Karman kuvittamassa Satuaapisessa. WSOY:n kustantama Satuaapinen on ilmestynyt ensimmäisen kerran 1955. Siitä on useita painoksia, viimeisin vuodelta 1997 (16. p., ISBN 951-0-04159-9).
Loru kuuluu näin: Ärripurri itkun alkaa, äksyilee ja polkee jalkaa. Sen jälkeen seuraa lasten vuoropuhelu (tavuviivoitettuna niin kuin lorukin):
Lassi: Ärripurri on ihan kuin Liisa. Liisa on välistä yhtä äkäinen.
Liisa: Eipäs, eipäs, eipäs, eipäs, eipäs.
Anni: Hyi, Lassi, älä ärsytä Liisaa.
Kasvi, joka usein esiintyy jouluun liittyvissä kuvissa mistelinä, ei tosiaan olekaan misteli. Epäilisinkin, että kyseessä on orjanlaakeri eli Ilex aquifolium (http://fi.wikipedia.org/wiki/Orjanlaakeri), joka sahalaitaisine lehtineen ja punaisine marjoineen muistuttaa perinteistä kuvaa mistelistä. Orjanlaakeri tunnetaan myös nimellä piikkipaatsama, ja se kuuluu eri luokkaan ja lahkoon kuin misteli.
Mistelien sukuun kuuluu useita satoja eri lajeja. Euroopassa esiintyvällä mistelillä eli Viscum albumilla (http://fi.wikipedia.org/wiki/Misteli) on tasareunaiset, soikeat lehdet ja valkoiset marjat. Sitä ja sen amerikkalaista sukulaista Phoradendron serotinumia käytetään perinteisesti joulukoristeena.
Orjankaali-nimistä kasvia ei sen sijaan...
Erilaiset tietosana- ja sivistyssanakirjat antavat yhdenmukaisesti sanalle seuraavan selityksen: Amerikkalaisen liikemiehen P. T. Barnumin sirkuksen suurin vetonaula oli v. 1882 kuollut jättimäinen norsu, jonka nimi oli Jumbo. Koska eläin oli kömpelö ja hidas, tuli tavaksi nimittää kilpailussa viimeiseksi jäänyttä samalla nimellä.
Toinen merkityshän sanalla on 'jättimäisen suuri', esim. jumbojetti. Norsun nimelle on esitetty useita selityksiä: vanha englantilainen slangisana jumbo 'kömpelö henkilö', englannin kielessä kutsuttiin erästä afrikkalaista jumaluutta nimellä Mumbo Jumbo, Kongossa oli erään käärmelajin nimenä nzombo tai swahilin kielen sana jumbe 'päällikkö'. LÄHTEET: ///Nationalencyklopedin 10, s. 251///, ///Kaarina Turtia:...
Uuden suomalaisen nimikirjan mukaan Ilari on karjalainen asu ortodoksisen kirkon pyhittäjän Ilarionin nimestä.Kantanimi on Hilarius. Hilaris on latinaa ja tarkoittaa hyväntuulista, reipasta.
Työministeriö on laatinut maahanmuuttajille terveys- ja äitiysneuvolapalveluita käsittelevän vihkosen Vauva syntyy Suomessa. Julkaisu on saatavana albanian, arabian, englannin, kurdin, persian, ranskan, serbokroatian, ruotsin, somalian, suomen ja vietnamin kielellä. Sitä voi tilata maksutta Terveyden edistämiskeskuksesta (www.health.fi ). Opasvihkoset viedään myös Internetiin, jolloin ne voi tulostaa Terveyden edistämiskeskuksen sivuilta. Tämän palvelun on tarkoitus toimia vuoden 2002 alusta.
Kirjallisuutta raskaudenajan ongelmista löytyy kirjastoista, esimerkiksi Naistentaudit ja synnytykset, toim. Ylikorkala ja Kauppila (Duodecim 2001). Suomenkielisiä aikakauslehtiartikkeleita löytyy hakulauseella ”raskaus ja diabetes”,...
Nuotti Petri Laaksosen lauluun "Hyvää matkaa" löytyy esimerkiksi Suuren toivelaulukirjan osasta 14, sekä teoksista Juhlien toivelaulut (toim. Virpi Kari, F-Kustannus, 2009), Parhaat hengelliset laulut (Kirjapaja, 2001) ja Pieni toivelaulukirja / toimituskunta Virpi Kari, Ari Leskelä (F-Kustannus, 2011).
"Pidä minusta kiinni" on itseasiassa Jaakko Löytyn laulu, jonka Petri Laaksonen on sovittanut. Laulun nuotti löytyy mm. teoksista Jaakko Löytty: Kootut laulut. 1 (Kotimaa, 2011), Nuoren seurakunnan veisukirja 2005 (Lasten Keskus, 2005), Suuri toivelaulukirja : Hengellisiä lauluja, Parhaat hengelliset laulut (Kirjapaja, 2001) ja Kodin juhlien laulukirja (valikoinut Laura Voipio, (Kirjapaja, 1998).
"Ota hänet vastaan" sisältyy teoksiin Suuri...
