Hei!
Etsin runoa ensin Mustapään kootuista runoista, mutta en löytänyt. Löysin sen sitten kirjasta Lapsuuden joulu: rakkaimmat joulurunot / toim. Satu Koskimies ja Juha Virkkunen, Tammi 2005.
Runon alkulähteeksi ilmoitettiin Koiruoho, ruusunkukka, 1947. Kootuissa runoissa sitä ei ollut, joten oletettavasi kootuissa ei ole kaikkia Mustapään runoja.
Hyvää joulua!
HelMet-kirjavarasto on tästä vastaushetkestä katsottuna seuraavan kerran avoinna asiakkaille 8.2.2012 kello 13–18. Kirjavarasto on tuohon kellonaikaan auki joka keskiviikko 23.5.2012 asti. Varastosta saa tosin koko Pasilan kirjaston aukioloaikana kirjoja pyytämällä niitä kirjaston palvelutiskiltä. Kirjat tulevat yleensä muutamassa minuutissa alhaalta varastosta.
HelMet-kirjavaraston sivut löytyvät osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/pasila/helmet_kirjavarasto/.
Eeva Riihosen Mikä lapselle nimeksi? -kirjan mukaan Veera on slaavilainen nimi ja merkitsee ortodoksisessa uskonnossa uskoa. Saattaa olla myös muunnos saksan Verenasta tai Veronikasta (latinan vera on todellinen, oikea).
Tuomas on lyhennys nimestä Thomas, viitataan myös nimeen Tomas, joka on kreikkalainen ja ruotsalainen muunnos aramean kaksosta, seuraajaa tai toveria tarkoittavasta nimestä. Pentti Lempiäisen Nimipäiväsanat-kirjassa kerrotaan Jeesuksen ylikriittisestä opetuslapsesta, "epäilevästä Tuomaasta", josta kuitenkin kasvoi Herransa todistaja.
Väinö taas on Riihosen mukaan lyhennetty Väinämöisestä, se on siis suomalainen nimi.
Pam Brownilta on ilmestynyt suomeksi seuraavat teokset:
Frédéric Chopin
Hauskaa syntymäpäivää!
Kiitos omalle isälle
Kiitos rakkaalle ystävälle
Kiitos rakkaalle äidille
Ludwig van Beethoven
Miau!
Omalle veljelleni
Onnea uudelle vauvalle
Onneksi olkoon!
Paljon onnea hyvälle ystävälle
Paljon onnea rakkaalle siskolle
Paljon onnea sinulle, ystäväni
Pieniä tärkeitä asioita
Rakkaalle anopille
Rakkaalle isoisälle
Rakkaalle isoäidille
Rakkaalle isälle
Rakkaalle lapsenlapselle
Rakkaalle pojalle
Rakkaalle sisarelle
Rakkaalle tyttärelle
Rakkaalle tädille
Rakkaalle äidille
Toivon sinulle onnellisuutta
Yksikään näistä ei vaikuta rakkausrunoteokselta, eikä Pam Brownin rakkausrunoja löydy myöskään rakkausrunojen antologioista, ainakaan niistä, jotka ovat...
Tässä 2000-luvun jälkipuoliskolla julkaistuja lastenmusiikkilevyjä,
joilta löytyy ainakin yksi syysaiheinen laulu:
Komppiainen: Ominaisuus yhteinen. "Kanan syystakki"
Minä itte -orkesteri: Kippurallaa. "Syysjuhla"
Pikkumetsän esiopetus. "Syysmaalari"
Tohtori Orff & Herra Dalcroze: Ihmekolmoset vauhdissa. "Syksy"
Koska setelisi hinnoista löytyy erilaisia tietoja, suosittelen sinulle kääntymistä alan asiantuntijan puoleen.
Netissä asiasta voit keskustella Suomen numismaatikko ry:n keskustelupalstalla http://www.pk-numismaatikot.fi/forum/
Vuoden 1910 seteleistä löytyy sekä puna- että vihreäleimaisia. Molemmat on merkitty joko kuusi- tai seitsenlukuisella numerosarjalla.Kirjassa Standard Catalog of World Paper Money. vol.2. vuodelta 2003 (saatavuustiedot www.helmet.fi), on eri maiden setelirahojen hintoja vuoteen 1960. Setelien arvo määräytyy tietenkin myös niiden kunnon mukaan. Eri mailla on erilaisia kuntoluokituksia
Saksalaisista vanhoista rahoista löytyy seikkaperäistä tietoa mm. Germannotes-verkkosivuilta.
http://www.germannotes.com/Empire.shtml...
On olemassa muutamia englanninkielisiä runoantologioita, joissa on suomalaisten runoilijoiden runoja. Kaarisilta -runo löytyi kokoelmasta Armstrong Robert: Finnish Odyssey, poetry and folk songs of Finland in translation, 1975.
Teoksessa Singing Finland, translations from finnish verse /K.V. Ollikainen (1956) ovat Aale Tynnin runot: The Tree of Knowledge, The Miracle, Adam and Eve sekä With Open Eyes.
Lisätietoa Tynnistä englanniksi http://kirjasto.sci.fi/tynni.htm .
Suomen kansallisbibliografian Fennican mukaan (https://fennica.linneanet.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi ) Aale Tynnin teoksia ei ole käännetty englanniksi. Myöskään SKS:n käännöstietokannasta ei löytynyt englanninkielelle käännettyjä teoksia (http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan.php ,...
Kyseessä on varmastikin Sielun Veljien kappale On mulla unelma, jossa siniristilippu esiintyy parissa säkeessä varsin provosoivassa yhteydessä. Kappale on peräisin levyltä L´Amourha, joka julkaistiin kesällä 1985. Suomalaisten äänilevyjen tietokannan mukaan kyseistä kappaletta ei ole julkaistu singlenä.
Teos Jee jee jee : suomalaisen rockin historia tietää kertoa, että Rockradion Jukka Haarma sai kanavajohtaja Keijo Savolaiselta nuhteet sallittuaan Sielun veljien esittää livelähetyksessä kyseisen kappaleensa. Rytmi-lehden Sielun veljien haastattelussa (Rytmi nro. 6/2005) mainitaan myös Tamperelainen -lehdessä ilmestynyt pääkirjoitus, jossa yhtyettä syytetään itsenäisyyden symbolin rienauksesta.
Tarkkaa ajankohtaa tälle mediakohulle en...
Lapset ovat alle 15-vuotiaita.
Helmet-kirjastojen maksut
-kadonneen tai vahingoittuneen kirjastokortin uusiminen: 3,00 e aikuisilta, 2,00 e alle 15-vuotiailta
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/k > Maksut
Lisäksi Helmet-kirjastojen käyttösäännöissä kerrotaan, että alle 15-vuotias saa kirjastokortin huoltajan tai toisen täysi-ikäisen vastuuhenkilön kirjallisella suostumuksella. Vastuuhenkilö on vastuussa siitä aineistosta, joka on lainattu alle 15-vuotiaan kirjastokortilla.
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/k > Käyttösäännöt
Eri tavoilla kirjoitettuina sanat voivat saada erilaisia merkityksiä. ”Lastenkirjallisuus” ja ”nuortenkirjallisuus” ovat termejä, jotka viittaavat tietynlaisten teosten joukkoon. ”Lastenkirja” ja ”nuortenkirja” viittaavat vastaavasti yhden tuohon joukkoon lukeutuvaan teokseen. Jonkin verran käytetään myös termiä ”nuorisokirjallisuus”, joka tarkoittaa samaa kuin ”nuortenkirjallisuus”. ”Nuorisokirjallisuus” ei liene kuitenkaan yhtä yleinen kuin ”nuortenkirjallisuus”.
Ilmausta ”lasten kirja” tai ”nuorten kirja” voidaan käyttää, kun puhutaan joistakuista tietyistä lapsista tai nuorista, jotka omistavat tai pitävät hallussaan kirjaa. Niinpä esimerkiksi lauseessa ”naapurin lasten kirjat olivat vanhoja ja tylsiä” kirjojen omistajia ovat naapurin...
A.W. Yrjänä on CMX-yhtyeen jäsen, ja hän on sanoittanut yhtyeen sävellykset. Internetistä löytyvät CMX:n kotisivut osoitteesta: http://www.qnet.fi/ebex/cmx/yhtye.htm . Sen kautta löytyy myös oma sivu A.W. Yrjänästä: http://www.qnet.fi/ebex/cmx/awy.htm sekä laulujen sanoituksia sivulta: http://njet.net/cmx/levyt/list.phtml . A.W. Yrjänä on julkaissut kaksi runokokoelmaa: Arcana, vuonna 1997 ja Rota, vuonna 2000. Hänestä on haastatteluja mm. lehdissä: Rumba 1999:3, Soundi 1999:12,
Anna 1997:37. Henkilökuva runoilijasta ja CMX-yhtyeen laulajasta löytyy lehdestä: Suomen kuvalehti 1998:1. Painetut runokokoelmat ja lehdet saat käyttöösi kirjaston kautta.
Tätä kymmenisen vuotta sitten cd-levynä julkaistua äänitettä löytyy vielä joistakin kirjastoista. Jos levyä ei ole omassa lähikirjastossa, voi sen tilata kaukolainaksi.
1. Mistä voisi löytää luetteloita kirjoista, jotka kirjastojen luokittelun mukaan sisältävät tietyn asiasanan tai useampia asiasanoja?
Nykyisin kirjastot luetteloivat hankkimansa teokset omien kirjastojärjestelmiensä tietokantoihin, joten tällaista luetteloa ei löydy painettuna. Tietokannat sisältävät teosta kuvailevia asiasanoja, joilla asiakas voi hakea kirjaston kokoelmatietokannasta internetissä. Yksittäisillä kirjastoilla ja kirjastokimpoilla on omat kokoelmatietokantansa, joiden linkit löytyvät esim. osoitteesta http://www.kirjastot.fi
Jos haluaa hakea useammasta kirjastosta yhtäaikaa, voi käyttää Frank-monihakua http://frank.kirjastot.fi/
Seinäjoen kaupunginkirjaston Seitti-verkkopalvelusta https://seitti.seinajoki.fi/Scripts/Intro2...
Kirjastot.fi:n sivun maakuntakirjastojen aineistojen monihaku http://monihaku. kirjastot.fi/ löytää Tampereen kaupunginkirjastosta nimekkeellä Dry Guillotine kirjan nimeltä Läpi tulen ja veden, julk. Valitut palat, Suomennosvalikoima. - Kansialanimeke: 38 tositapahtumiin perustuvaa jännityskertomusta uskomattomista pakoretkistä ja täpäristä pelastuksista. – Osakohde 16 on: Pakoni helvetistä / René Belbenoit
Läpi tulen ja veden,IBSN 9511059653 löytyy myös pääkaupunkiseudun aineistohaku HelMetistä http://www.helmet.fi
Kirja kuuluu Käpylän ja Laajalahden kirjastojen kokoelmiin.
Valitettavasti internetistä ei löydy Sotaromaania tai Tuntematonta sotilasta.
Esimerkiksi vapaasti verkossa saatavilla, Project Gutenberg -nimisellä sivustolla, on sellaisia suomalaisia klassikoita, kuten Aleksis Kiveä tai Minna Canthia, joista tekijänoikeudet ovat vanhentuneet. Tekijänoikeus vanhentuu kun tekijän kuolemasta on kulunut yli 70 vuotta. Väinö Linnan tapauksessa näin ei ole.
http://www.gutenberg.org/wiki/Main_Page
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tekij%C3%A4noikeus
Suomenkielisiä huuliharpun opetussivustoja ei tunnu löytyvän. Ohessa muutama vieraskielisiä alan linkki tutkailtavaksi:
Englanninkielinen sivusto, jolta löytyy huuliharpunsoiton opetus-ja demovideoita: http://www.modernbluesharmonica.com
Myöskin englanninkielinen opetussivusto
osoitteessa http://www.harmonicalessons.com, jonka opetusmateriaaliin pääsee tutustumaan etusivun vasemman reunan linkistä: Free stuff & samples. Muutoin jäsenyys on maksullinen.
Videoita huuliharpunsoittajille ranskan kielellä löytyy Paul Lasseyn opetussivuilta: http://www.coursdharmonica.fr
Englanninkielinen opetussivusto, joka sisältää. huuliharpunsoiton teoriaa, sointuja, asteikkoja ym. löytyy osoitteesta http://www.riccardos.org/harmonicas/
Viisirivisen...
Runon nimi on ”Kurki ja joutsen”, ja se on ilmestynyt Pohjanpään kokoelmassa ”Metsän satuja ja muita runoja” (WSOY, 1924) sivuilla 15–18. Runo löytyy useista muistakin kokoelmista tai valikoimista, esimerkiksi Pohjanpään valittujen runojen kokoelmasta ”Kaipuu ylitse ajan” (WSOY, 1989) sivuilta 55–56.
Kirjaa pikaisesti selaamalla selvisi, että eräs henkilöistä on nimeltään Helmi ja kirjan lopussa eräs toinen sankarittarista kihlataan helmisormuksella. Kirjaa lukematta on vaikea arvioida, sisältyykö helmiin muuta symboliikkaa.
Vantaalla VHS-DVD digitointipisteitä näyttäisi olevan ainakin Hakunilan ja Tikkurilan kirjastossa. Tikkurilassa on digipaja , jonka ohjelmista kannattaa kysyä Tikkurilan kirjastosta, http://213.214.145.143/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Tikkurilan_kirjasto/… , yhteystiedot, http://213.214.145.143/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Tikkurilan_kirjasto/….
