Kyseinen runo löytyy Sirkka Turkan kokoelmista "Vaikka on kesä" (Tammi 1983) ja hänen kootuista runoistaan "Runot 1973-2004" (Tammi 2005) Varsinaista nimeä runolla ei ole.
Muinaissuomalaista omaperäistä henkilönimistöä rikastuttivat monet johdokset, esim. Hyvä-kannasta oli käytössä ainakin kuusi eri johdosta mm. Hyvänen ja Hyvätti. Nykyisiä sukunimiä ovat Hyväkkä, Hyvättinen, Hyväri, Hyvärinen ja Hyvönen. Ryhmän nimiä on käytetty todennäköisesti esikiristillisinä yksilönniminä koko suomenkielisellä alueella ja lappalaistenkin keskuudessa. Kuitenkin Hyvärinen ja Hyvönen ovat yleistyneet erityisesti Karjalassa ja Savossa. 1890 Hyvärinen oli yleisimpiä savolaisia nimiä (1000-1500 edustajaa), Hyvönen oli hieman harvinaisempi 500-1000).
Lähde: Uusi suomalainen nimikirja. Otava. Keuruu, 1988.
Molemmista nimistä on kerrottu jo aiemmin tässä palvelussa. Ne löytää kirjoittamalla arkistohakuun sanat 'niina etunimet' tai 'maarit etunimet'.
Tässä kuitenkin vielä tietoa nimistä.
Niina on suomalainen muunnos venäläisperäisestä nimestä Nina, joka on muunnos nimistä Annina ja Anninka, jotka puolestaan ovat Anna-nimen hellittelymuotoja. Anna-nimen lähtökohtana on hepreankielinen nimi Hannah, joka tarkoittaa armoa.
Toisaalta Nina (suomalaistettuna Niina) gruusialaisperäinen nimi, joka pohjautuu Niniven kaupungin kreikkalaiseen nimeen Ninos, assyrian Ninua, Nina.
Läntisessä kristikunnassa Niinaa on pidetty mm. Antonia- ja Christiane -nimisten pyhimysten nimien lyhentymänä.
Niina-nimi tuli Suomessa suosituksi 1970-luvulla. Almanakkaan se...
Soutaa kaikki saa -suomennoksen on tehnyt Samppa Asunta. Suomalaisin sanoin laulu löytyy ainakin kirjoista Musiikin mestarit. 5-6 (Mika Mali, Tuuli Puhakka, Tarja Rantaruikka, Kari Sainomaa) ja Musica. 3-4 (Juha Tynninen, Jari Sikander). Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista:
http://www.helmet.fi/fi-FI
Muita julkaistuja käännöksiä ei löytynyt. Vauva.fi-keskustelupalstalla muistellaan kyllä muitakin suomennoksia:
http://www.vauva.fi/keskustelu/54161/ketju/row_row_row_your_boat__miten…
Olisikohan etsimäsi Ilja Shatrovin säveltämä ja Reino Helismaan (Rainer Kiskon salanimellä) sanoittama ja sovittama laulu Kun kesä on mennyt. Yleisradion Fono-tietokannan (http://www.fono.fi/) mukaan laulu alkaa kysymilläsi sanoilla "on kesä mennyt, tunne lämpöä en nyt”. Laulua ovat esittäneet ainakin Metro-tytöt. Laulu löytyy esitettynä ainakin levyiltä Hiljainen kylätie ja Slaavilaisen musiikin toivekonsertti: 100 suosikkisävelmää / 3: Amurin aallot. Jälkimmäinen on Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmissa kasettimuodossa. Hiljainen kylätie –nimisiä levyjä on useita, eikä ainakaan kaikissa niissä ole tätä laulua. Fono-tietokannan mukaan se on vanhalla ”savikiekolla”.
Laulun sanat löytyisivät siis ehkä vain kasetilta. On mahdollista,...
Sanonta liittyy varmaan Narkissos myyttiin.
Wikipedian mukaan:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Narkissos
Ovidius: Muodonmuutoksia
Täytettyään kuusitoista vuotta Narkissos lähti vaeltamaan metsään, jossa nymfi Ekho huomasi hänet. Ekho rakastui Narkissoksen ulkonäköön ja alkoi seurata häntä. Mitä kauemmin hän seurasi Narkissosta, sitä enemmän hän tätä himoitsi, mutta hän ei voinut kuin odottaa, koska Hera oli aiemmin rangaistuksena tämän suulaudesta estänyt tätä puhumasta ensin. Kohta Narkissos pysähtyi ja huusi tovereitaan: "Kuka on täällä?", johon Ekho vastasi: "Täällä!" Hämillään nuorukainen jatkoi: "Tule tänne!", ja Ekho vastasi samoin. Uudelleen ja uudelleen Narkissos huusi, ja äänen pettämänä lopulta pyysi: "Yhtykäämme täällä!", johon...
Neoliittinen vallankumous on englantilaisen arkeologin Vere Gordon Childen käyttöön ottama käsite. Se tarkoittaa sitä suurta mullistusta ihmiskunnan historiassa, jolloin siirryttiin kiinteään asumismuotoon ja elinkeinoiksi tulivat maanviljely ja karjanhoito. Lisätietoa neoliittisesta vallankumouksesta löydät esim. kirjoista Ihmisen suku 2 sekä Otavan suuri maailmanhistoria 1 sivu 94.
Tieverkkomme laajamittainen päällystäminen pääsi toden teolla vauhtiin 1950- ja 60-lukujen taitteessa. Vuonna 1954 asetettu tielaitoskomitea piti tiestömme kestopäällystämistä välttämättömänä. Suomessa oli tuolloin 179 kilometriä kestopäällystettä, pääasiassa Helsingin ympäristössä, mutta joitakin lyhyitä välejä myös muiden kaupunkien ympärillä. Varojen puutteessa riittävän laaja asfaltointi ei ollut mahdollista, joten ns. korkean luokan kestopäällysteitä edullisemmat vaihtoehdot olivat tarpeen.
Öljysora ei ollut asfaltin edeltäjä, vaan yksi sen rinnalle kehitetyistä vaihtoehtoisista tienpäällysteistä. Se oli ruotsalainen keksintö, ja Ruotsissa rakennettiin öljysorateitä vuodesta 1956 alkaen. Kokeet sitä varten oli aloitettu vuonna 1953....
Muusikko ja levy-yhtiömies Vasilij ”Gugi” Kokljuschkin kertoi Iltalehden haastattelussa vuonna 2017 olleensa naimisissa vaimonsa kanssa jo 45 vuotta. Hänellä oli tällöin neljä aikuista lasta ja seitsemän lastenlasta.
Lähteet:
Jokinen, Juha Veli 2017: Suomalaisen musiikkibisneksen konkari muistelee 1970-luvun Euroviisuja - "Asemiehet olivat hisseissä konekiväärit tanassa". https://www.iltalehti.fi/viihdeuutiset/a/201706042200185304
Kuvittajan voisi löytää esim. Kuvittajat ry:n kotisivuilta, mistä voi hakea eri ammattikuvittajien portfolioita. Portfoliohaun voi rajata myös Lastenkirjoihin (kategoria = lastenkirjat), jolloin haku näyttää lastenkirjakuvittajien portfoliot ja yhteystietoja. http://uusi.kuvittajat.fi/?page_id=6
Jotta käsikirjoituksesta tulee konkreettinen lastenkirja, pitää se tietenkin kustantaa ja julkaista. Monet kustantamot antavat ohjeita, miten omaa käsikirjoitusta kannattaa tarjota. Tässä muutamia kustantamoita ja heidän ohjeitaan. Kustantamoita on tietenkin vaikka kuinka paljon lisää, valitsin tähän muutaman, joiden tiedän kustantavan erityisesti lastenkirjallisuutta.
http://www.pienikarhu.fi/ohjeita.html
http://www.lastenkeskus.fi/...
Hyvä kysymys, mutta kukaan ei tunnu tietävän tarkkaa vastausta.
Torstaista hernekeittopäivänä löytyy kyllä jonkinlaista tietoa.
MTVn sivuilla (Lifestyle > Makuja Julkaistu 26.02.2014 13:21 ) kerrotaan näin:
Hernekeiton syöminen torstaisin on vahva suomalainen ruokaperinne. Mistä se oikein on peräisin?
Hernekeiton perinteinen tarjoilupäivä juontaa juurensa vuosisatoja taaksepäin. Perjantai oli Suomessakin ennen uskonpuhdistusta katolisten paastopäivä, jonka takia torstaisin piti syödä mahdollisimman ravitsevaa ja täyttävää ruokaa. Hernekeitto oli siihen sopiva vaihtoehto.
– Hernekeitto on tukeva ja proteiinipitoinen ruoka. Herne on raaka-aine, joita suomalaisten on ollut mahdollista saada. Ne ovat säilyviä ja hyviä aineksia ruokaan,...
Tähän ei ole yksiselitteistä vastausta, vaan se riippuu aina yksilöstä. Varsinkin Nälkäpelin viimeinen kirja minulle aikuislukijalle varsin ahdistava, mutta riippuu erittäin paljon lukijasta, mihin kukakin keskittyy. Lapsi ja nuori lukijana suojelee yleensä itseään asioilta, joita hän ei ymmärrä. Liikkuvan kuvan katsotaan olevan paljon vaikuttavampaa kuin tekstin, josta syystä kirjoilla ei ole ikärajoja.
Twilight-kirjoja en itse suosittelisi, syynä lähinnä se, että niissä kuvattava "rakkaussuhde" ei ole tasapainoinen (Edward vaanii ja kontrolloi Bellaa) ja loppupuolella suhdekuviot menevät varsin oudoiksi. Nälkäpelit ovat parempia! Ikäryhmälle löytyy kuitenkin paljon sopivampaakin luettavaa ja suosittelisinkin ennemmin vaikka...
Pentti Lempiäisen Suuren nimipäiväkirjan mukaan Melisa (Melissa, Melita, Melitta) pohjautuu kreikan kielen hunajaa tarkoittavaan sanaan méli. Melissa on myös feminiinimuoto kreikan sanasta mélissos, mehiläinen.
Jo Kreetan muinaisella kuninkaalla Melissoksella kerrotaan olleen Melissa-niminen tytär.
Kalenteriin Melissa -nimi tuli Melitta -nimisen marttyyrin mukaan, joka legendan mukaan surmattiin Traakiassa (nyk. Bulgaria) 100-luvun puolivälissä. Muistopäivä on 15.9.
Stukko on kipsiä, kalkkia, vettä, hiekkaa, marmori- tai alabasterimurskaa, värejä sekä sideaineita (liimaa tms.) sisältävä laastiseos, jota on käytetty seinäpintojen päällystämiseen sekä ornamenttien ja reliefien valmistamiseen. Stucco lustro (kiiltopintainen stukko) tehdään siten, että ohueen stukkokerrokseen maalataan sen ollessa kosteana halutut kuviot, minkä jälkeen pintaa käsitellään saippuavedellä ja kuumilla raudoilla, jolloin syntyy hohtava, marmorimainen pinta.
Stukko tunnettiin jo muinaisessa orientissa, ja keisariajan Roomassa se oli merkittävä reliefien materiaali. Sydänkeskiajalla suosittiin muita materiaaleja, mutta renessanssi merkitsi stukkotaiteen jälleensyntymää. Barokin ja rokokoon aikana se oli muodissa kaikkialla...
P. Mustapää oli kansanrunoudentutkija Martti Haavion salanimi runoilijana. Kirjailijan elämää ja tuotantoa käsittelee esimerkiksi Aale Tynni-Haavion teos "Olen vielä kaukana - Martti Haavio-P.Mustapää 20-luvun maisemassa" (1978). Teoksessa salanimelle esitetään kaksi mahdollista alkuperää. Ensinnäkin Haavio on voinut keksiä nimen Tallinnassa sijainneesta Mustapäitten talosta, joka oli toiminut kauppiaitten kiltana. Kauppiaiden suojeluspyhimys oli mauri nimeltään P. Mauritius. Toisen alkuperän mukaan Mustapäät olivat munkkiveljeskunta, joka oli aikoinaan levinnyt myös laajalle pohjoismaihin ja senkin suojeluspyhimys oli ollut mustaihoinen mauri. P. Mustapää tarkoittaisi tällöin samaa kuin Pyhä Mauritius.
Amélie on ranskalainen muoto nimestä Amalia, joka taas on latinalaistettu muoto goottilaisesta nimestä ”amal” (työ, taistelutyö). Nimipäivää vietetää 19.5. Lisätietoa löytyy kirjoista: Vilkuna, Kustaa: Etunimet. Otava; Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. WSOY.
Maapallon kokonaismassan muutokset eivät riipu eliökunnan määrällisistä muutoksista. Kaikki elollinen rakentuu massassa jo mukana olevista aineksista eli yksilön lihominen "laihduttaa" vastaavasti ympäristöä.
Maapallon kokonaismassa voi kyllä kasvaa, mutta kasvun lähteenä on avaruudesta maan pinnalle jaksavat pienet ja joskus harvoin isommatkin kappaleet. Toisaalta maa menettää koko ajan massaansa avaruuteen vuotavana säteilynä. En tähän hätään löytänyt varmaa tietoa siitä, kumpi virta on suurenmpi, mutta veikkaisin, että tänne tulee hiukan enemmän materiaa kuin sitä virtaa ulos.
Millään näistä ilmiöistä ei kuitenkaan ole suurta merkitystä, koska maapallon oma massa on niin valtava (noin 5,973 x 10 potenssiin 24 kiloa). Vaikka ihmisiä on...
Lin Hallbergin Sinttu-kirjoja on ilmestynyt suomeksi viisi, kuudes on tulossa maaliskuussa 2011. Kotimaassaan Ruotsissa sarjassa on julkaistu kahdeksan kirjaa, yhdeksäs on tulossa ensi vuonna.
1. Maailman ihanin Sinttu (Alla älskar Sigge)
2. Torstaina nähdään, Sinttu (Torsdagar med Sigge)
3. Hieno hyppy, Sinttu (Kom igen, Sigge)
4. Aprillia, Sinttu (April, april, Sigge)
5. Kiva leiri, Sinttu (Ridläger med Sigge)
6. Sinttu on paras! [maaliskuussa 2011] (Simma lugnt, Sigge)
7. (Äventyr med Sigge)
8. (Det spökar, Sigge)
9. (Hoppa högt, Sigge) [keväällä 2011]
Sintusta (Sigge) kerrotaan myös kirjassa Sam och Sigge, jota ei ainakaan vielä ole suomennettu. Se on kertomus siitä, kuinka shetlanninponit tulivat ratsastuksenopettaja Inkalle...
Vaikka sanonta "kauhistuksen kanahäkki" löytyy monista sanakirjoista, en onnistunut löytämään ainoatakaan, jossa sen alkuperä olisi kiistattomasti selitetty.
On mahdollista, että sanonta on peräisin vivahteikkaasta kielestään tunnetun Aku Ankka -lehden tarinoiden suomennoksista. Erään Internet-keskustelupalstan mukaan sekä lehden päätoimittaja Jukka Heiskanen että entinen päätoimittaja ja ankkaspesialisti Markku Kivekäs ovat yksissä tuumin asiaa heiltä tiedusteltaessa vastanneet törmänneensä siihen ensimmäisen kerran juuri Aku Ankan sivuilla. Mikäli tämä kuulopuhe pitää paikkansa, kauhistuksen kanahäkin "äiti" saattaa olla Aku Ankan ensimmäinen päätoimittaja Sirkka Ruotsalainen.
http://www.sanaristikot.net/keskustelut/index.php?ryhma=1...
