Asiaa voisi lähestyä laskemalla lukunopeutta. Jos lukunopeus on yksi sivu minuutissa – mikä on ainakin itselleni melko rauhallinen lukutahti –, tunnissa ehtisi lukea 60 sivua. Silloin 1050-sivuisen kirjan lukemiseen menisi 17,5 tuntia. Vuorokauden tuntimäärä siis riittäisi, vaikka lukuaikaan pitäisikin lisätä pakollisia taukoja. Unelle ei silloin toki jäisi paljon aikaa.
Lukemiseen kuluvaan aikaan vaikuttavat monet tekijät kuten tekstin määrä sivulla, kirjan sivun koko, tekstin koko, fonttityyppi ja tekstin hankaluuden taso. Harry Potter -kirjat eivät liene vaativimmasta päästä, joten hyvä lukija voi varmasti selvitä yhdestä sivusta minuuttia nopeammin. Lisäksi jos tekstiä ei syvenny suuremmin pohtimaan vaan lukea paahtaa eteenpäin,...
Runosta on kysytty palvelussamme aiemminkin.
Kyseessä ei ole Eino Leinon runo, vaikka monessa yhteydessä virheellisesti näin mainitaan. Runon on kirjoittanut helsinkiläinen Vuokko Laatio omaisensa kuolinilmoitukseen kymmenisen vuotta sitten.
https://www.kirjastot.fi/kysy/olen-tuskista-vapaa-ja-mukana
HS 13.11.2005 ja HS 11.4.2016
Etsimäsi runo vuodenajoista sisältyy esimerkiksi kirjaan Hietala - Seppälä: Koulun juhlat : ohjelmakirja peruskoulun 1.-6. luokille (Gummerus, 1982). Saat runon sähköpostiisi.
Lähteet:
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena
Hietala - Seppälä: Koulun juhlat : ohjelmakirja peruskoulun 1.-6. luokille (Gummerus, 1982)
Helmet-palvelusivustolla kohdassa Kirjastot ja palvelut on lista kirjastoista, joissa voi käyttää paperisilppuria. Espoossa paperisilppuri on käytettävissä Sellon, Entressen, Tapiolan, Viherlaakson, Soukan ja Nöykkiön kirjastoissa. Helsingissä paperisilppuri asiakkaiden käyttöön löytyy Jätkäsaaren ja Rikhardinkadun kirjastoista. Kirjastojen sivuilla ei mainita, että ajanvaraus olisi tarpeellista, kun haluat käyttää paperisilppuria.
Kirjastojen yhteystiedot löytyvät Helmet-palvelusivustolta.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
http://www.helmet.fi/fi-FI
Suomenkielisen Wikipedian artikkelin mukaan maailman pisin koskaan elänyt ja mitattu mies oli vuonna 1940 kuollut Robert Wadlow. Hän oli 272 cm:n pituinen. Maailman pisin tunnettu ja mitattu nainen oli vuonna 1982 kuollut Zeng Jinlian. Hänen pituutensa oli 248,3 cm.
Heikki Poroila
Amélie on ranskalainen muoto nimestä Amalia, joka taas on latinalaistettu muoto goottilaisesta nimestä ”amal” (työ, taistelutyö). Nimipäivää vietetää 19.5. Lisätietoa löytyy kirjoista: Vilkuna, Kustaa: Etunimet. Otava; Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. WSOY.
Kyllä siemeniä voi antaa vähän. Auringonkukan siemenissä on paljon e-vitamiinia, mutta myös paljon energiaa. Jos niitä antaa niin ne pitää ehdottomasti kuoria, jotta kuoret eivät jää kurkkuun tai ruuansulatuskanavaan kiinni. Annosten pitää myös olla pieniä, ettei marsu liho. Siemenet eivät ole marsun luontaista ravintoa, joten se ei välttämättä tarvitse niitä.
Lähteet:
Linnavuori, Arja: Marsunomistajan opas, 2003
Linnavuori, Arja: Marsu lemmikkinä : marsutietoa kaikille, 2009
Behrend, Katrin: Marsu, 1998
Pentti Lempiäisen Suuren nimipäiväkirjan mukaan Melisa (Melissa, Melita, Melitta) pohjautuu kreikan kielen hunajaa tarkoittavaan sanaan méli. Melissa on myös feminiinimuoto kreikan sanasta mélissos, mehiläinen.
Jo Kreetan muinaisella kuninkaalla Melissoksella kerrotaan olleen Melissa-niminen tytär.
Kalenteriin Melissa -nimi tuli Melitta -nimisen marttyyrin mukaan, joka legendan mukaan surmattiin Traakiassa (nyk. Bulgaria) 100-luvun puolivälissä. Muistopäivä on 15.9.
Stukko on kipsiä, kalkkia, vettä, hiekkaa, marmori- tai alabasterimurskaa, värejä sekä sideaineita (liimaa tms.) sisältävä laastiseos, jota on käytetty seinäpintojen päällystämiseen sekä ornamenttien ja reliefien valmistamiseen. Stucco lustro (kiiltopintainen stukko) tehdään siten, että ohueen stukkokerrokseen maalataan sen ollessa kosteana halutut kuviot, minkä jälkeen pintaa käsitellään saippuavedellä ja kuumilla raudoilla, jolloin syntyy hohtava, marmorimainen pinta.
Stukko tunnettiin jo muinaisessa orientissa, ja keisariajan Roomassa se oli merkittävä reliefien materiaali. Sydänkeskiajalla suosittiin muita materiaaleja, mutta renessanssi merkitsi stukkotaiteen jälleensyntymää. Barokin ja rokokoon aikana se oli muodissa kaikkialla...
P. Mustapää oli kansanrunoudentutkija Martti Haavion salanimi runoilijana. Kirjailijan elämää ja tuotantoa käsittelee esimerkiksi Aale Tynni-Haavion teos "Olen vielä kaukana - Martti Haavio-P.Mustapää 20-luvun maisemassa" (1978). Teoksessa salanimelle esitetään kaksi mahdollista alkuperää. Ensinnäkin Haavio on voinut keksiä nimen Tallinnassa sijainneesta Mustapäitten talosta, joka oli toiminut kauppiaitten kiltana. Kauppiaiden suojeluspyhimys oli mauri nimeltään P. Mauritius. Toisen alkuperän mukaan Mustapäät olivat munkkiveljeskunta, joka oli aikoinaan levinnyt myös laajalle pohjoismaihin ja senkin suojeluspyhimys oli ollut mustaihoinen mauri. P. Mustapää tarkoittaisi tällöin samaa kuin Pyhä Mauritius.
K. V. Kaukovallan mukaan "purra" on vanha veneen nimitys. Purra on myös talonnimi Suur-Pirkkalassa nykyisen Nokian alueella. Talonnimestä tuli suvun nimi 1500-luvun lopulla. Vuonna 1602 Purra oli kahtena talona, joita isännöivät Esko ja Yrjö Purra.
"Niin järvirikkaalla seudulla kuin Suur-Pirkkalassa liikuttiin tietenkin kesäisin veneellä paikasta toiseen. Purra, vanha veneen nimitys, on säilynyt Kankaantaan kylän talon nimenä nykyaikoihin." (K. V. Kaukovalta, Pirkkalan heimo- ja keskiaika)
"Purra on [Kankaantaan] kylän vanhimpia taloja, ehkä vanhin. Nähtävästi pirkkalaisliikkeen ajoilla on Purran nimi kulkeutunut täältä pohjoiseen. Vilppulassakin on Purra. Purra-nimisiä tiloja ja sukuja on Oulun tienoilla. Lähellä Tornion kaupunkia on...
Kyseessä on hyvin todennäköisesti seuraava kirja:
Havrevold, Finn: Aarrekätkö. (WSOY, 1958). Kirja on julkaistu WSOY:n Lasten toivekirjasto -sarjassa.
Kirjassa seikkailevat Monsenin pikkutytöt Trine ja Siri. Sirillä on Maltan haukka -niminen lemmikkipöllö. Kirjan kansi vastaa myös kuvaustanne.
Ahto on Ahti-nimen rinnakkaismuoto, joka on otettu almanakkaan vuonna 1950. Anne Saarikallen ja Johanna Suomalaisen Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön –kirjan mukaan vedenjumala Ahdin valtakuntaa kutsuttiin Ahtolaksi ja itse Ahdin rinnakkaisnimi on ollut Ahto. Ahto ja Ahtola ovat myös sukunimiä.
Maapallon kokonaismassan muutokset eivät riipu eliökunnan määrällisistä muutoksista. Kaikki elollinen rakentuu massassa jo mukana olevista aineksista eli yksilön lihominen "laihduttaa" vastaavasti ympäristöä.
Maapallon kokonaismassa voi kyllä kasvaa, mutta kasvun lähteenä on avaruudesta maan pinnalle jaksavat pienet ja joskus harvoin isommatkin kappaleet. Toisaalta maa menettää koko ajan massaansa avaruuteen vuotavana säteilynä. En tähän hätään löytänyt varmaa tietoa siitä, kumpi virta on suurenmpi, mutta veikkaisin, että tänne tulee hiukan enemmän materiaa kuin sitä virtaa ulos.
Millään näistä ilmiöistä ei kuitenkaan ole suurta merkitystä, koska maapallon oma massa on niin valtava (noin 5,973 x 10 potenssiin 24 kiloa). Vaikka ihmisiä on...
Kirjallisuuden Finlandia-palkinto myönnettiin Johanna Sinisalolle vuonna 2000 hänen teoksestaan "Ennen päivänlaskua ei voi".
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Apalkinto835608684027240
Sukunimi ”Niemelä” lienee lukuisten muiden -la- tai -lä-päätteisten sukunimien tavoin toiminut alun perin talon tai torpan nimenä, josta se on sitten otettu sukunimeksi. Luultavasti asumus on nimetty sen mukaan, että rakennus on sijannut niemessä tai niemekkeessä, kuten ”Uusi suomalainen nimikirja” (Otava, 1988) kertoo sukunimen ”Niemi” kohdalla tapahtuneen.
Vanhimpia kirjallisia mainintoja Niemelöistä ovat ”Uuden suomalaisen nimikirjan” mukaan Kalajoen Niilo Niemelä vuodelta 1654, Iin Jacob Niemelä vuodelta 1683 ja Kuhmoisten Klemetti Niemelä vuodelta 1697. Nimi on ollut yleinen Länsi-Suomessa, kuten myös sukunimi ”Niemi”, josta ensimmäiset merkinnät löytyvät asutusniminä jo 1300-luvulta ja henkilönniminäkin 1400-luvulta. Osa Niemelä-...
Varpu Vilkuna on syntynyt 18.10.1951. Hän on koulutukseltaan nuoriso-ohjaaja ja tiedottaja. Hän on maatalon emäntä Nivalassa ja toimii myös paikallislehden toimittajana.
Varpu Vilkuna on julkaissut nuortenkirjat Rulla 1991, Tuhkasiivet 1993,Tumma nauha 1996, Kaislatien kaveri 1997 ja Marmoritaivas 1998 sekä runokokoelman Nimetyt kivet 1994.
Lisää Varpu Vilkunan kirjailijantyöstä voit lukea esimerkiksi kirjoista Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 2 ja 3. Kirjojen saatavuustiedot Helsingin kaupunginkirjastossa löydät Helmet-aineistotietokannasta http://www.helmet.fi/
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
löydät lisätietoa Varpu Vilkunan kirjoista. Kirjoita hakuruutuun sanat...
Pääkaupunkiseudun (Helsinki, Espoo, Kauniainen ja Vantaa) kaupunginkirjastojen lainausoikeuden ja kirjastokortin saa esittämällä voimassa olevan kirjaston hyväksymän henkilötodistuksen. Nämä ovat:
EU-maiden henkilöllisyystodistus
passi
suomalainen ajokortti
kuvallinen Kela-kortti
Helsingin vastaanottokeskuksen asukaskortti
Kotiosoitteen on oltava Suomessa.
Alle 15-vuotias, laitos tai yhteisö saa lainausoikeuden lainaajaksi oikeutetun täysi-ikäisen takaajan kirjallisella suostumuksella.
lisätietoja: http://www.lib.hel.fi/suomi/kirjasto-info/lainaaminen_ja_kirjastokortti… tai lähimmästä HelMet-kirjastosta.
Sanonta liittyy varmaan Narkissos myyttiin.
Wikipedian mukaan:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Narkissos
Ovidius: Muodonmuutoksia
Täytettyään kuusitoista vuotta Narkissos lähti vaeltamaan metsään, jossa nymfi Ekho huomasi hänet. Ekho rakastui Narkissoksen ulkonäköön ja alkoi seurata häntä. Mitä kauemmin hän seurasi Narkissosta, sitä enemmän hän tätä himoitsi, mutta hän ei voinut kuin odottaa, koska Hera oli aiemmin rangaistuksena tämän suulaudesta estänyt tätä puhumasta ensin. Kohta Narkissos pysähtyi ja huusi tovereitaan: "Kuka on täällä?", johon Ekho vastasi: "Täällä!" Hämillään nuorukainen jatkoi: "Tule tänne!", ja Ekho vastasi samoin. Uudelleen ja uudelleen Narkissos huusi, ja äänen pettämänä lopulta pyysi: "Yhtykäämme täällä!", johon...
