Z.Topeliuksen sadussa "Parempi tie" luutamummon lapset ovat kaupunkimatkalla ja joutuvat tienristeykseen. Toisen tien varrella laulaa leppälintu: "Kuivaa leipää!" ja toisen tien varrella varis raakkuu: "Rinkilöitä, piparkakkuja!"
Satu sisältyy mm.Topeliuksen sarjaan "Lukemisia lapsille", osa V
Vuosikirja Spes Patriaeta julkaistiin vuodesta 1958 lähtien ja viimeiseksi jäi vuonna 2017 ilmestynyt Spes Patriae 2016. Seinäjoen pääkirjastossa on tämä teos käsikirjakappaleena. Meillä ei ole varsinaista käsikirjastoa vaan käsikirjat on sijoitettu tietokirjaluokkien alkuun, tämä on luokassa 38. Vuotta 2012 vanhemmat Spes Patriae -kirjat ovat pääkirjaston varastossa. Virkailijat auttavat mielellään löytämisessä.
Turun pääkirjastossa voi todellakin skannata ja tulostaa. Skannaus esimerkiksi omaan sähköpostiin on maksutonta, mutta tulosteista veloitetaan 20 senttiä per tulostesivu. Kaksipuolinen tuloste maksaa siis 40 senttiä.
Uuden kirjastotalon alakerrassa oleva Uutistori on erikoistunut näihin palveluihin. Omatoimiskannaus toki onnistuu muillakin osastoilla.
Yrjö Kivimiehen Näinkin voi sanoa : suomen kielen fraseologiaa (Tammi, 1964) määrittelee "maan hiljaiset" seuraavasti: vaatimattomat, itsestään meluapitämättömät ihmiset. Suomalainen fraasisanakirja (Otava, 1981) puhuu vaatimattomista ihmisistä, rauhanmiehistä, ja muistuttaa ilmauksen raamatullisesta alkuperästä: "Raamatussa viitataan niihin jotka 'miettivät petoksen sanoja maan hiljaisia vastaan'. (Ps. 35:20)."
Lainaus on seuraavanlainen:
"-Tavallaan maapallossa on liiaksi viisautta, epäili Konsta luodollaan. -Sitä ei jakseta kaikkea käyttää, vaan turvottaa se nupopäät mustansinisiksi... Viisausopin lajit on: kaukoviisaus, jota on minulla hyvin paljon. Mitä se on? Se on sitä, että asiat harkitaan etukäteen ja kuvitellaan tapaus sikseenkin elävästi, että kun se kerran tapahtuu, on reitit selvät. Tätä lajia on harvalle suotu. Jolla sitä on niin pitäkööt hyvänään! Mutta tässä lajissa on kaksi pahaa vikaa; asia jää huvikseen tapahtumatta tai se sattuu eri tavalla. Joka arvaa ottaa nämäkin huomioon, sille on maalimanranta kevyt kiertää..."
Huovinen, Veikko 1952. Havukka-Ahon ajattelija. WSOY: Helsinki. Kuudes luku, sivu 83.
Tutkielmia ja kirjoituksia...
Outi Lauhakankaan kirja Svengaa kuin hirvi : sanontojen kootut selitykset (SKS, 2015) tarjoaa "Näillä mennään" -sanonnan alkuperäksi urheiluvalmentajien ja -selostajien analyysejä tilanteissa, joissa asiat eivät ole menneet erityisen hyvin tai ovat jopa menneet huonosti, mutta annetuilla eväillä on pakko jatkaa.
Sanonnan alkuperää koskevissa verkkokeskusteluissa on tuotu esille myös ajatus, jonka mukaan se saattaa olla lähtöisin korttipelirinkien kielenkäytöstä: on pelattava jaossa käteen osuneilla korteilla.
Vapaamuurariyhteyksiä ei sanonnan taustalta vastaani tullut.
Nykysuomen sanakirjan määritelmä käsikirjastosta: jonkin alan keskeistä kirjallisuutta käsittävä kirjakokoelma, joka on tarkoitettu käytettäväksi vain sen sijoituspaikassa.
Käsikirjastotyötä käsitellään lyhyesti ainakin kirjoissa Kirjastotyön perusteet / toimituskunta: Vuokko Blinnikka... (s. 71), Kirjastotieto / Marja-Liisa Vilkko-Hämäläinen... (s. 201) ja Tietopalvelu yrityksissä / toim. Ulla Hirvensalo (s. 21). Käsikirjasto mielletään neuvonnan ja tietopalvelun apuneuvoksi, joten käsikirjastosta pitäisi löytyä ajantasainen ja luotettava tieto asiakkaan kysymyksiin.
Käsikirjaston kokoelman pitäisi sisältää siis tiedonhaun apuneuvoja. Kokoelmaan kuuluvat esim. tietosanakirjat, sanakirjat, lait, asetukset, bibliografiat, tilastot,...
Lasse Erolan mukaan sanoituksen pohjana on ollut rekilaulu, joka sisältyy Erkki Ala-Könnin kokoamaan ”Härmän laulukirjaan”. Laulu on laulukirjassa nimellä ”Eihän se oo kumma : Kujanpään Kaappoo-kräätärin laulu”. Laulu alkaa: ”Eihän se oo kumma, kun poika on tumma”. Erolan mukaan Rautavaara muokkasi sanoitusta pitkään. Alkuperäisestä sanoituksesta on jäljellä hieman muunneltuna säe: ”Juokse sä humma, kun taivas on niin tumma, ja kotia on pitkänlainen matka.” Myös Pekka Nissilän mukaan Rautavaara ”keräsi ja muokkasi kansanperinnetekstiä pitkään”.
Nuotissa ”Karjalaisia kansanlauluja Rautjärveltä” on laulu ”Elon polun taittaja”, joka alkaa: ”Juokse sinä humma, kun taival on niin tumma ja varjot ne vierellä kulkee”. Laulun kertosäkeessä...
THL tutkii Suomessa uuden koronaviruksen (SARS-CoV-2) esiintymistä mittaamalla jätevesistä viruksen geeniperimää eli RNA:ta. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää viruksen esiintyvyyttä eri alueilla. RNA-tulos ei kerro, onko virus vielä tartuntakykyinen.
https://thl.fi/fi/-/thl-alkaa-tutkia-koronaviruksen-esiintymista-jatevesissa
Tuoreen tutkimuksen mukaan SARS-CoV-2 ei näytä säilyvän tartuntakykyisenä ulosteessa, vaikka COVID-19-tautiin sairastuneiden ulostenäytteissä oli runsaasti koronaviruksen RNA:ta.
https://www.nature.com/articles/s41586-020-2196-x
Toisaalta taas viime vuosikymmenen SARS-epidemian jälkeen tehdyn tutkimuksen mukaan alkuperäinen SARS-CoV saattaa tarttua jäteveden kautta.
https://www.sciencedirect.com/science/...
Nimien Tiina ja Maria merkitystä on kysytty jo aiemmin. Voit käydä tutustumassa annettuihin vastauksiin Kysy kirjastonhoitajalta –palvelun arkistosta (http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx ). Laita hakusanoiksi ”etunimet Tiina” ja ”etunimet Maria” (ilman lainausmerkkejä).
Tiina on usein lyhentymä Kristiinasta. Nimi on alkuaan kreikkaa ja se on tullut latinan kautta nimistöömme. Nimi tarkoittaa alkuaan 'Kristukselle kuuluvaa, kristittyä'. Tiina on suosittu nimi, erityisen suosittu se oli 1980-luvulla.
Maria on heprealais-aramealainen nimi, jonka merkitys on epäselvä. Tutkijat ovat esittäneet arvailuja nimen merkityksestä, mm. toivottu lapsi, näkijätär ja herratar.
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta voi tarkistaa...
Kyseessä on novelli nimeltä "Pöytä on pöytä". Se sisältyy sveitsiläisen Peter Bichselin kirjaan " Lastentarinoita"
Tosin tuolia hän kutsui herätyskelloksi.
Helsingin Sanomien muistokirjoituksen (7.1.1991) mukaan Oskari Kiiras (syntynyt 14.1.1903 Helsingissä, kuollut 10.12.1990 Helsingissä) oli todella saanut 1950-luvulla kolmen kuukauden vankeustuomion jumalanpilkasta. Tuomion hän suoritti Naarajärven varavankilassa. Myöhemmin - 1980-luvulla - kansalaisaktivisti Kiiras ryhtyi monen muun toimen ohella säveltäjäksi. Fransiskus Assisilaisen 'Aurinkolaulun' sävellyksen hän lähetti paavi Johannes Paavali II:llekin. Paavin lähettämän kiitoskirjeen hän tulkitsi eräänlaiseksi lopulliseksi anteeksiannoksi yllä mainitusta rikoksesta. Muuten Kiiras työskenteli nuorena miehenä kotikaupunkinsa poliisilaitoksen toimistovirkailijana ja sotien jälkeen yksityisyrittäjänä. Politiikassa hän puuhasi perustamalla...
Harittu oli 1400-luvulla kaksitaloinen kylä, joka kuului Kaarinan pitäjään. Varhaisimmat tiedot Haritun talosta ovat jo vuodelta 1378, jolloin Kaarinan lautamieheksi on kirjattu Haritun Simo.
Harittu liitettiin Turkuun vuoden 1939 alusta lukien, mutta varsinainen Haritun tila siirtyi Turun kaupungille vasta 1950-luvulla.
Haritun-alue käsitti Haritun tilan rakennukset ja sen tilukset. Kun Harittu liitettiin Turkuun, sai se omakotirakentamista varten laaditun asemakaavan 1940-luvun alkuvuosina. Haritun tilan peltoja viljeltiin kuitenkin aina 1970-luvulle asti.
Tarkempaa tietoa Haritun kaupunginosan historiasta löytää esimerkiksi Koivula-Haritun Omakotiyhdistyksen julkaisemasta kirjasesta Lähiö kotina, 2002.
Haritun varhaisvaiheista mainitaan...
Aikuisten romaanit vanhimmasta uusimpaan:
-95 Onnen tyttäret
-96 Askelten taito
-97 Kotimme Kevätniemi
Nämä kolme ovat samaa sarjaa.
-99 Rakkaus kuin lupiininkukka (meillä romantiikkaosastossa)
-01 Sun ystäväsi armaasi
-03 Kesävieräät
-03 Syntymäpäivä
Nämä kaksi ovat samaa sarjaa
-04 Paju pieni
-05 Syyslaulu
-06 Posliinihäät
Lisäksi neljä nuortenkirjaa:
-86 Kuin aaveet yöllä
-88 Rakas sisareni vilja
-90 Tommo ja Karvisen kaksoset
-91 Häät helsingissä
Nämä kaikki löytyvät Kangasalan kirjastosta, joskin ovat
suosittuja ja lainassa varsinkin pääkirjastossa. Sivukir-
jastoista ja kirjastoautosta saatavuus parempi. Kunnan
sisäinen toimitus osastosta toiseen maksutonta.
Tarkoitat ilmeisesti supliikki-sanan alkuperää. Sana on lainaa vanhasta uusruotsista, jossa supplik merkitsi anomuskirjelmää. Ruotsiin sana on puolestaan lainattu ranskan kielen samaa merkitsevästä sanasta supplique. Menestyksekkään anomuksen esittäminen on varsinkin entisaikoina edellyttänyt hyviä puhumisen ja selittämisen taitoja.
Suomen kirjakielessä supliikki on mainittu ensimmäistä kertaa vuonna 1709, alkuperäisessä kirjallisen anomuksen merkityksessään. Suullista esitystaitoa merkitsevä supliikki mainitaan muun muassa Elias Lönnrotin sanakirjassa vuonna 1880.
Lähde: Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja. WSOY, 2004.
Sanat narrata ja narrate eivät merkityksellisesti liity toisiinsa - ne perustuvat eri sanoihin.
Narraaminen tulee suomeen ruotsin verbistä narra, joka puolestaan on lainaa alasaksan verbistä narren, "pitää narrinaan, huiputtaa; käyttäytyä narrin tapaan". Sana on johdos hupsua tai ilveilijää merkitsevästä sanasta narre, joka on lainattu suomen kieleen ruotsin kautta asussa narri. Sanavartalon perimmäistä alkuperää ei tunneta.
Narrate taas pohjautuu latinan kertomista merkitsevään verbiin narrare. Sanaan ei sinänsä liity ajatusta puijaamisesta - olkoonkin, että kertomiseen voi toki liittyä petollisia taka-ajatuksia.
Lähteet:
Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja
The Oxford English dictionary. X, Moul-Ovum
Itävallan nykykirjallisuuteen ovat oleellisesti vaikuttaneet mm. Ingeborg Bachmann (1926-1973) ja Thomas Bernhard (1931-1989).
Nykypäivän kansainvälisesti tunnetuimpia itävaltalaisia kirjailijoita lienevät Peter Handke (* 1942), Elfriede Jelinek (*1946) ja Wolf Haas (*1960). Kirjalijoiden teoksia on käännetty myös suomeksi ja niitä voi etsiä esim. kirjalijan nimellä mm.Fennicasta, jossa on kaikki Suomessa painettu kirjallisuus: https://fennica.linneanet.fi/
Näiden ja muidenkin itävaltalaisten kirjailijoiden teoksia on myös Turun kaupunginkirjaston kokoelmissa mm. suomeksi, saksaksi, ruotsiksi ja niiden saatavuuden voi tarkistaa Aino aineistotietokannasta:
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1139833112&ulang=…...
Todella, kannattaa aloittaa tutustumalla kirjaan, jossa kerrotaan oopperan historiasta ja esitellään tunnetuimpia oopperoita. Tässä muutama esimerkki Helmet-tietokannasta:
Herzen, Pirjo von: Mentäiskö oopperaan! Tammi. 12 http://luettelo.helmet.fi/record=b2028212~S12*fin
Riding, Alan: Ooppera. WSOY, 2008 http://luettelo.helmet.fi/record=b1844738~S12*fin
Arni, Erkki: Tervetuloa oopperaan: johdatus jokamiehelle ja –naiselle. WSOY 1996. http://luettelo.helmet.fi/record=b1142061~S9*fin
Oppaan pohjalta varmaan löytyy ooppera, joka kiinnostaa. Suosittelisin jotain perinteistä oopperaa, jossa on kauniita, melodisia, yleisesti tunnettuja aarioita. Ennen muuta Verdiä (La Traviata, Rigoletto, Don Carlos, Aida jne. jne), tai sitten vaikka...
Kirja ovat:
Salainen vastustaja(The Secret Adversary)
Rikos yhdistää(Partners
in Crime) Salomonin tuomio(N or M) Eipä aikaakaan niin voi
kauhistus(By the Pricking of My Thumbs) Kohtalon portti(Postern of Fate).
Kirjojen saatavuuden voi tarkastaa kirjaston tietokannasta
(www.lib.hel.fi/plussa). Kannattaa valita hakunäytöltä "nimeke"
ja kirjoittaa hakusanalaatikkoon pari merkitsevää sanaa kirjan
nimestä (esim. pricking thumbs). "N or M" on vaikea löytää koska kirjan nimessä
ei ole merkitseviä sanoja. Voit tehdä näin: valitse hakunäytöltä
"asiasana tai luokka" ja kirjoita hakusanalaatikkoon tuppence.
Oula nimi on saamenkielinen muunnos Olavista. Nimipäivää voi viettää
Olavin päivänä 29.7.
Lähteet: Lempiäinen,Pentti: Suuri etunimikirja WSOY, 1999
Lempiäinen, Pentti: Nimipäiväsanat. Mitä nimet kertovat.
4.uud.painos Kirjapaja, 1994
