Arkulle laskettavan kukkatervehdyksen tekstin valitseminen on hyvin henkilökohtainen asia, johon vaikuttavat niin vainajan kuin muistelijankin ominaisuudet. Siksi tuntematta kysyjää tai vainajaa on valitettavasti vaikeaa ehdottaa sopivaa muistotekstiä. Suosittelen, että joko käyt kirjastossa tutkimassa sitä runsasta mietelauseiden ja runojen tarjontaa, joka sieltä löytyy, tai valitset sopivan muistotekstin joltakin internetsivustolta. Oliko hänellä ehkä jokin lempirunoilija tai harrastus, joka luontevasti sopisi tilanteeseen? Tässä joitakin teoksia:
Parhaimmat värssyt : lauselmia iloon ja suruun / koonnut Jaakko Haavio.
ET-lehden rakkaimmat värssyt ilon ja lohdun hetkiin / [toimittaneet Marja Bergman, Leena Tanskanen ja Sari Alho]
Verkosta...
Nykysuomen sanakirja (1996) määrittelee kauhun: ”Voimakas pelko, pelonomainen vastenmielisyys, kammo, kauhistus”.
Kauhu voi olla ulkoa päin tulevaa fyysistä ja psyykkistä pelkoa ja kauhua (terror) tai sisältäpäin tulevaa, moraalisesti kauhistuttavaa, metafyysistä kauhun tunnetta (horror). Tuntemattoman pelko on keskeinen osa kauhun tunteesta, jota kauhutarinat herättävät. ”Kun turvallisen arkirealismin rajat järkkyvät, olemme kauhun alueella”, kirjoittaa Matti Savolainen teoksessa Haamulinnan perillisiä (toim Matti Savolainen ja Päivi Mehtonen, Helsinki 1992).
Kauhutarinoiden elementtejä ovat ihmisen ja luonnon pimeä puolen kuvaaminen, kaaos, irrationaalisuus, selittämättömät yliluonnolliset ilmiöt, yliluonnolliset olennot ja...
Raha on Suomen 90-vuotisen itsenäisyyden kunniaksi lyöty erikoisraha, joka laskettiin liikkeelle juuri ennen vuoden 2007 itsenäisyyspäivää. Tietoa rahasta mm. täältä:
http://www.kolikot.com/raha/1837
Rahaa on myyty 2 eurolla eli sen normaalilla arvolla.
Nimelle on useitakin mahdollisia selityksiä. Ensinnäkin se voi olla arabialaista alkuperää, joskus kirjoitettuna myös Ayda, jonka merkitys olisi ’paluu’, ’vierailija’. Koska arabialaisia nimiä on enimmäkseen käytetty islamilaisessa kulttuurissa, ei niille voi osoittaa nimipäivää, koska sen vietto on alkuaan kristillinen käytäntö.
http://www.behindthename.com/.
Ainakin Ranskassa Aida (kirjoitettu Aïda) tulkitaan usein mukaelmaksi nimestä Adelaide (Adélaïde), joista tunnetuin oli v. 999 kuollut Saksalais-roomalaisen keisarikunnan hallitsijan puoliso. Nimen saksalainen muoto on Adelheid, joka tarkoittaa ’jaloa olentoa’. Kirkollisesti hänen muistopäiväänsä vietetään joulukuun 16. päivänä, joka olisi yksi mahdollinen nimipäivä. Suomalaisessa...
Maailmassa on hieman enemmän miehiä kuin naisia. Miehiä noin. 50,5 % ja naisia 49,5%
Löysin maailman parikin väestöä livenä laskevan sivuston. https://countrymeters.info/en/World ja https://www.worldometers.info/fi/
Sen mukaan miehiä on 4 023 028 333 ja naisia 3 950 387 501, mutta luvut muuttuvat jatkuvasti.
Tästä sivusta ja vastauksesta ehkä on apua:
http://www.metsavastaa.net/index.cfm?docID=1288
http://yh2-puutarhamaailma.ch5finland.com/index2.cfm?template=faq_topic…
Sembramänty on hyvin kestävä, tuuhea havupuu, joka menestyy lähes koko maassa Lappia myöten. Istutuspaikan tulisi olla aurinkoinen ja maaperän läpäisevää hiekansekaista maata. Sembramänty vaatii reilusti tilaa ympärilleen, vähäinenkin varjostus saa sen neulaset helposti ruskettumaan. Istutusvälin muihin havuihin tulisi olla 4-5 m. Vuosikasvu on 10-20 cm. Mitään erityisiä tuholaisongelmia sembramännyllä ei ole, kunhan muistaa istuttaa sen valoisaan paikkaan.
Kaikissa "Tuntemattoman sotilaan" henkilöhahmoissa tapahtuu ajan myötä pientä muutosta. Muutenhan lukijoiden mielenkiinto ei pysyisi yllä. Romaanikirjallisuuden kerronta eroaa tässä suhteessa eepoksesta, jossa henkilöhahmot pysyvät staattisina ja yksiulotteisina läpi teoksen (vrt. Odysseus Homeroksen "Odysseiassa").
"Tuntemattoman sotilaan" eniten muuttuva henkilöhahmo on kersantti Hietanen. Ilkka Malmberg kirjoittaa hänestä Helsingin Sanomissa (4.3.2007) seuraavasti: "Hietanen on romaanin hahmoista yksi harvoista, melkeinpä ainoa, joka kehittyy ja muuttuu. Puhelias ja lapsellinen isokokoinen nuorimies muuttuu kevään 1944 aikana hiljaiseksi, hänet tavataan tuijottamassa eteensä. "Mekotus" on vaimennut. Mutta tilalle ei ole tullut...
Hanna tulee heprean sanasta hannah, armo. Vanhassa testamentissa Hanna on profeetta Samuelin äiti, joka koki saamansa pojan Jumalan erityisen armon osoituksena.
Uudessa testamentissa kerrotaan naisprofeetta Hannasta, joka oli Jerusalemin temppelissä, kun Jeesus-lapsi tuotiin sinne ympärileikattavaksi. Nimi on merkitykseltään sama kuin Johanna.
Lähde: Pentti Lempiäinen Suuri etunimikirja, WSOY 1999.
Rauhansymboleista oli juttu Helsingin Sanomien Nyt-liitteessä (nro 15/03). Tämä on suora lainaus lehdestä: "Tunnetuin rauhanmerkeistä lienee peace-merkki, risti jonka vaakalinja osoittaa päistä alas. Peace-merkki on usein yhdistetty 1960-luvun hippiliikkeeseen, mutta se on ollut käytössä jo 1950-luvulla. Merkin syntyhistoriasta on esitetty eri teorioita. Parhaimman mukaan merkissä olisivat vanhan lippuviestijärjestelmän mukaiset kirjaimet n ja d. Ne viittaavat termiin `nuclear disarmament` (ydinaseiden riisunta). Merkkiä on tulkittu myös muinaissymbolina sekä muunnoksena kristillisestä rististä. Nykyisin peace-merkki on vakiintunut osaksi nuorisomuotia."
Kirjastoista löytyy erilaisia symboli- ja merkkikirjoja sekä -hakuteoksia.
Esim. Bruce...
Rahan arvosta on usein kysytty Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Aiempia kysymyksiä ja vastauksia voi selailla palvelun arkistossa: http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx . Kirjoita hakusanaksi: rahanarvo.
Suomen Numismaatikkoliiton nettisivulta http://www.numismaatikko.fi/ saatte lisätietoa vanhoista rahoista ja niiden keräilystä. Mm. Rahaliike Holmasto tarjoaa maksullista vanhojen rahojen arviointia. Tässä yhteystiedot:
Rahaliike HOLMASTO
Aleksanterinkatu 50
00100 Helsinki
FINLAND
Palvelunumero: 0600 96665 (1.75/min)
info@holmasto.com
Kirjassa Suomen rahat arviohintoineen 2008 on vuoden 1966 täysin virheettömälle 5-pennin kolikolle annettu arvoksi 5 euroa, 1967 kolikolle 2 euroa ja 1975 kolikolle 0,50 euroa....
Vasta ilmestyneen Oulun murteen sanakirjan "Jukka Ukkola: Ookko nä" (WSOY, 2000) mukaan "juilia" = vihloa, esim. "Pitäsköhän ostaa hohtimet, ku tuota viisauvenhammasta juilii aina kylmällä".
Sana on tyypillinen Oulun seudulle ja murresanoja löytyy yllä mainitusta kirjasta.
Oulun seudun murteesta löytyy muutakin kirjallisuutta, voit etsiä sitä Oulun kaupunginkirjaston tietokannasta asiasanoilla "murteet" ja "Oulu"
http://oukasrv16.ouka.fi:8001/Intro?formid=form2.html&ulang=fin
Selma on kelttiläinen, mm. skotlantilaisen James Macphersonin Ossianin lauluissa (1760-63) esiintyvä paikannimi Shelma (=kaunis näköala), joka teoksen saksankielisessä käännöksessä ymmärrettiin naisennimeksi. Suomessa Selman teki laajemmin tunnetuksi S. Topeliuksen runo Ljungblommor (1845). Myös ruotsalainen Selma Lagerlöf (1858-1940), joka sai etunimensä Franz Mikael Franzenin Selma-laulujen (1810) mukaan, lienee vaikuttanut nimen suosioon. Saksassa Selmaa on lisäksi pidetty lyhentymänä Anselmasta (Anselmin sisarnimi) ja Salomesta. Selma on myös islamilaisessa kulttuurissa käytetty naisen nimi, joka kirjoitetaan joskus muodossa Salma.
Suomalaisessa almanakassa Selma on ollut vuodesta 1857, ja nimi oli todella yleinen 1800-luvin lopussa ja...
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen Sananparsikokoelmasta (http://kaino.kotus.fi/korpus/sp/meta/sp_coll_rdf.xml) löytyy useita osumia ”Hyviä öitä, kirpuille töitä” – sanonnasta. Aineistot on kerätty 1930-luvulla, vanhimmat ajoitetut ovat v:lta 1932:
” Hyväst, hyväst, hyyviää yötä, kirput syökyööt kaike yötä, lutikat tehkyööt sammuaa työtä. … Toivottavat varsinkin lapset toisilleen iltasella. (Joutseno, A. Pekurinen, 1932)”. Tämän perusteella sanonta olisi siis nimenomaan lasten perinnettä.
”Hyvveä yötä. Kirpulle ruokoa ja kynsille työtä” on sanottu Kurkijoella (Kurkijoki, T. Kiiski, 1932)
Loimaalta löytyy muodossa ”Hyvää yätä ja kirpuille paljo tyätä … Sanotaan leikillä. (Loimaa, H. Kankare , 1933)”. Enosta on ajoittamaton maininta ”...
Uudenvuodenpäivän paikan länsimaisessa kalenterissa vahvisti Julius Caesar noin 2050 vuotta sitten, nelisenkymmentä vuotta ennen Jeesuksen syntymää. Kun nykyinen vuosien merkintätapa sai alkunsa apotti Dionysius Exiguuksen 500-luvulla tekemistä laskelmista, länsimaisen ajanlaskun alkukohta koetettiin ajoittaa Jeesuksen syntymän tienoille. Koska lukua nolla ei tuohon aikaan Euroopassa tunnettu (se saatiin länsimaihin arabialaisilta matemaatikoilta vasta myöhemmin), ajanlasku alkoi vuoden 1 alusta. Kun englantilainen historioitsija Beda 600-luvulla ulotti Dionysiuksen vuosilaskutavan myös Jeesuksen syntymää edeltäviin tapahtumiin, hän merkitsi vuotta 1 edeltäväksi vuodeksi 1 eKr. Vuosi 0 jäi siis kokonaan pois ajanlaskustamme.
Jeesuksen...
Open Access –periaatteen mukaan tieteellisiä artikkeleita on jo paljon elektronisena aineistona verkossa vapaasti luettavissa. Kokotekstinä tallennettujen aineistojen löytämiseksi täytyy kuitenkin tietää, mistä aineistoa voi ja kannattaa hakea. Artikkeleita löytyy erilaisista julkaisuarkistoista, hakemistoista, portaaleista ja verkkokirjastoista. Alla on joitakin linkkejä sivustoille, joista voit etsiä tieteellisiä artikkeleita.
http://www.doaj.org/
http://www.jstor.org/
http://scholar.google.fi/
http://www.plos.org/
http://www.dart-europe.eu/basic-search.php
http://www.oclc.org/oaister/
http://journaldatabase.org/
http://www.sherpa.ac.uk/romeo/index.php?fIDnum=|&mode=simple&la=en
Lisää tietoa hakukoneista:
http://en.wikipedia.org...
Vaikuttaa siltä, että kysymääsi kirjaa ei ole olemassa. Ainakaan Fennicasta, johon on tallennettu kaikki Suomessa julkaistu kirjallisuus, ei löydy kirjaa nimeltä Totuus joulupukista.
Jos olet kiinnostunut aiheesta muuten, niin joulupukista löytyy kyllä paljon muuta kirjallisuutta. Tervetuloa kirjastoon tutkimaan kokoelmaamme.
Lähdeteos on Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja (WSOY 1997):
HELMI on suomennos Margaretasta (kreik. helmi) ja lyhentymä Helmiinasta ja sen kantanimestä Vilhelmiinasta. Helmi on Suomen almanakassa 7. toukokuuta v:sta 1908.
HILJA on suomennos Placidiasta (lat. tasainen, hiljainen). Hilja on Suomen almanakassa 8. lokakuuta v:sta 1908.
KAARINA on muunnos Katarinasta. Katariina, Katarina (kreik. puhdas, siveä) on kristikunnan suosituimpia nimiä. Suomen almanakassa Katarina Aleksandrialaisen päivän kohdalla 25.11. vuosina 1929-49 ja uudelleen v:sta 1952. Katolisessa kirkossa on 15 tämännimistä pyhimystä, merkittävin em. aleksandrialainen marttyyrineito, joka surmattiin 300-luvun alussa.
Espanjan kansallissoitin on kitara. Kitaran historiasta löydätte tiiviin tietopaketin esim. Otavan suuresta musiikkitietosanakirjasta, joka löytyy miltei kaikista kirjastoista.
Kitara liittyy espanjassa läheisesti espanjalaiseen kansantanssiin, flamencoon. Internetistä, osoitteesta: http://www.flamencovivo.dk/flamenco/links.htm
löytyy koottuna hyviä linkkejä flamenco-aiheisille sivuille.
Flamencosta ilmestyi viime vuonna myös Like-kustantamon toimesta suomenkielinen kattava teos nimeltä "Flamenco", jota voi kysyä kirjastosta.
Jonna on Johannan lyhentymä ja Johanna tulee hepreasta ja tarkoittaa Jumala on armollinen. Johanna on Johanneksen sisarnimi. Johannna on hyvin vanha nimi ja Uudessa testamentissa Jeesuksen ystäväpiiriin kuulunut Johanna (Luuk 8:3) oli hänen kuolemansa jälkeen yhdessä eräiden muiden naisten kanssa toteamassa, että Jeesuksen hauta oli tyhjä.
Maaria on yksi maria-nimen monesta muunnoksista. Maria on heprealais-aramealainen nimi, jonka merkitys on epäselvä.
Tutkijoiden esittämiä arveluja ovat mm. toivottu lapsi, näkijätär ja herratar. Lisäksi on viitattu heprealaiseen Mirjam-nimeen joka tarkoittaa näkijätär, herratar tai kauan odotettu.
Lue lisää kirjasta:Suuri etunimikirja, kirjoittanut Pentti Lempiäinen.
