Arto Kivimäen kirjan Suuri latinakirja (Karisto 2001) mukaan sanonta tarkoittaa "Rakastuneet (ovat) järjettömiä". Kyseessä on 1600-luvun alkupuolella eläneen Gabriel Rollenhagenin näytelmän nimi.
Kirjastokortin katoamisesta kannattaa ilmoittaa välittömästi johonkin HelMet-kirjastoon. Kirjastokortin katoamisesta voi jättää ilmoituksen nauhalle kirjastojen ollessa suljettuna soittamalla puhelinnumeroon 09-310 85309. Et ole vastuussa siitä aineistosta, joka on lainattu kadonneella kortilla sen jälkeen kun ilmoitus kortin katoamisesta on tehty.
Kadonneeksi ilmoitettu kirjastokortti poistetaan käytöstä. Uuden kirjastokortin saa mistä tahansa HelMet-kirjastosta esittämällä
kuvallisen henkilötodistuksen. Kadonneen tai vahingoittuneen kirjastokortin uusiminen maksaa 3 € / aikuiset ja 2 € / alle 15-vuotiaat.
Tässä vielä Helsingin kaupunginkirjastojen yhteystiedot:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastot/
Kuvaukseen sopiva laulu on nimeltään Riihimäen laulu. Tosin sillä näyttää olevan muitakin nimiä kuten Uuden aamun Riihimäki ja Riihimäki-laulu. Sen on säveltänyt Tauno Karila ja sanoittanut Väinö Mäkelä. Laulu alkaa: "Riihimäen harjanteilta näen seudun vehreän, joka liittää terässuonin Pohjois-Suomen, Etelän". Mäkelän runo on osallistunut Riihimäki-aiheisen laulun kirjoituskilpailuun syksyllä 1959. Laulun ensiesitys oli seuraavana vuonna. Laulusta julkaistu nuotti (3 s.), jossa on Matti Nikusen kaksi sovitusta laulusta, on lainattavissa Riihimäen kaupunginkirjastosta. Nuotissa ovat myös laulun sanat. Nuotin alussa on lisäksi Matti Nikusen kirjoittama lyhyt historiikki laulusta.
Tuija Lehtinen on saanut kirjoistaan lukuisia eri palkintoja. (Suluissa palkitut kirjat):
- Nuortenkirjallisuuden valtionpalkinto 1988
- Plättä-palkinto 1989 (Joka kimma sen tietää)
- Kuopion Taiteilijaseuran kirjallisuuden Minna-patsas 1990,
1991 teoksista Mirkka ja ratkaisujen kesä ja Vaniljasyndrooma
- Plättä-palkinto 1995 (Ikkunaprinsessa)
- Topelius-palkinto 1997 (Asvalttisoturi)
- Plättä-palkinto 1999 (Sara@crazymail.com)
- Kaarina Helakisa -kirjallisuuspalkinto 2002 (lasten- ja nuortenkirjatuotannosta)
- Topelius-palkinto 2006 (www.liisanblogi.net)
- Tirlittan-palkinto 2016
- Pro Finlandia 2017
Lisää tietoa mm. osoitteesta
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175922725910
Pelkästään 1920-luvun muotiin keskittyy John Peacockin kirjasarjan kirja Fashion sourcebook: the 1920s. Muodin historiasta yleensä on kirjoitettu paljon, mm. näistä löytyy tietoa:
- Nineteenth-century fashion in detail / Lucy Johnston with Marion Kite and Helen Persson
- Costume and fashion : a concise history / James Laver
- History of twentieth century fashion / Elizabeth Ewing
- 1900-luvun muodin historia / Gertrud Lehnert
Näiden Internet-sivujen kautta löytyy tietoa 1920-luvun muodista:
http://www.costumes.org/history/100pages/1920links.htm
http://www.fashion-era.com/flapper_fashion_1920s.htm
Muodin historiasta on kysytty tästä palvelusta usein ennenkin. Aiemmat vastaukset löydät vastausten arkiston kautta kirjoittamalla hakuruutuun...
Nykytietämyksen mukaan ihmisrotuja ei biologisessa ja geneettisessä mielessä ole. Arabin määrittelykin on vähän tulkintakysymys. Wikipedian artikkelin mukaan tärkein arabeja yhdistävä tekijä on arabian kieli. Laajemman määritelmän mukaan arabi on henkilö, joka puhuu arabiaa äidinkielenään, jakaa yhteisen arabialaisen kulttuuriperinnön sekä käsittää itsensä arabiksi. Arabimaailmaan luetaan yleensä Arabiliittoon kuuluvat Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan maat.
Ihonvärin geenitutkimus vahvisti: Ihminen on yhtä rotua https://yle.fi/uutiset/3-9885009
Ihmisrotuja ei ole, kertovat geenit – etnisen taustan tunteminen voi silti auttaa sairauksien hoidossa https://www.hs.fi/tiede/art-2000005231630.html
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ihmisrotu...
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Fineli – elintarvikkeiden koostumustietopankin mukaan eniten kalsiumia on puolikovassa juustossa, jossa on rasvaa 15-18 %, (turunmaa/edam 17/adam/magre). Vähiten näyttäisi olevan monissa pehmeissä juustoissa. Määrät vaihtelevat paljonkin. Koko taulukko löytyy täältä:
http://www.fineli.fi/compbyfood.php?class=cheese&specdiet=none&cmpclass…
MTV3:n sivuilla Maito ja terveys ry:n toiminnanjohtaja Ulla-Maija Urho kertoo mm, että vähärasvaisen juuston valmistuksessa kuluu maitoa enemmän kuin rasvaisemman, siksi siinä on enemmän maidon ravintoaineitakin, mm. kalsiumia. Tuorejuustoissa taas on enemmän vettä kuin kovissa juustoissa, siksi ne ovat ravintoainesisällöltäänkin laimeampia:
http://www.mtv3....
Sukunimien Halonen, Halinen, Hallila ja Hallinen juuret ovat kahtaalla. Karjalassa nimet ovat kehittyneet ortodoksisista etunimistä Fali, Faleska, Hali, Haloi, Haleska. Vastaava etunimi venäjässä on Falalei, Fallelei, joka tulee kreikan nimestä Thalelaios. Toisaalta esihistoriallisella ajalla on kulkeutunut Suomeen germaaninen nimiryhmä Hali, Halo, Halikka, Halikka, Halla, Halle, Hallikka, Helle, Hälikkä. Tästä yleisimmäksi nimeksi on muodostunut Halonen. Se on levinnyt Karjalan kannakselta Liperin seuduille. Savossa se on yleisimpiä sukunimiä.
Oinas on voinut tulla sukunimeksi eläimen hoitajalle. Nimeksi se on voinut tulla myös henkilön silmiinpistävän piirteen vuoksi. Suomen murteissa oinas tarkoittaa pässiä tai jäärää....
Miilaa pidetään lyhennöksenä nimistä Camilla ja Ludmila. Camilla on mahdollisesti etruskilaisperäinen nimi. Ludmila on slaavilaista alkuperää ja tarkoittaa ”kansan rakastama”. Mila on myös itsenäinen slaavilainen nimi, joka tarkoitta ”herttainen, suloinen”. Alina voi olla lyhentymä nimestä Adeline, joka tulee muinaissaksan sanasta ”athal” (”jalosukuinen”). Alinan kantanimenä on Saksassa pidetty myös Helenaa (kreik. ”loistava”). Sitä voi pitää myös Alin (arab. ”ylhäinen, ylevä, korkea”) sisarnimenä. Anisaa ei löydy kirjaston etunimikirjoista. Väestörekisterin nimipalvelun mukaan sitä on annettu nimeksi 86 henkilölle. Nimikirjoista löytyy Ani, Anis, Anita. Fredriikka on Fredrikin sisarnimi. Fredrik taas tulee muinaissaksasta ja tarkoittaa...
Virallisesti Suomen ensimmäisenä avointen ovien kerhona pidetään nuorisokahvilaa, joka perustettiin v. 1957 Helsingin Siltasaarenkadulle. Ilmeisesti ainakin Raisiossa oli avoin toiminta aloitettu ennen sitä. Jo v.1948 siirtyi Helsingin Nuorisotyölautakunnan alaisuuteen Mäkelänkadulla sijainnut Mäkelän kerhokeskus, jossa järjestettiin kerhotoimintaa Käpylän lapsille ja nuorille. Järjestöillä oli jo ennen kunnallista nuorisotoimea tämäntyyppisiä toimintamuotoja.
Nämä tiedot olivat teoksista Nuorisossa tulevaisuus (Juha Nieminen 1995) sekä Stadi ja sen nuoret (Kirsi Ilves 1998). Nämä kirjat ja muuta tietoa nuorisotyön historiasta löytyy runsaasti Nuorisotiedon kirjastosta. Esim. nuorisotaloja koskevaa tietoa voi selata kirjaston...
8. Divisioona ("Kolmen kannaksen koukkaajat") oli Suomenlahden sotilasläänin perustama jatkosodan divisioona
http://fi.wikipedia.org/wiki/8._divisioona_(jatkosota)
Suomenruotsalaisen JR 24 vaiheista löytynee tietoa seuraavista teoksista:
Jatkosodan tiellä / [toimittaja: Marko Palokangas]
Helsinki : Maanpuolustuskorkeakoulu, 2004 (Jyväskylä : Gummerus).
Jatkosodan historia. 2 : Hyökkäys Itä-Karjalaan ja Karjalan kannakselle / toim. Sotatieteen laitoksen Sotahistorian toimisto Porvoo : Hki : Juva : WSOY, 1989.
"Tjugofyran" : infanteriregementet 24:s historia i kriget 1941-1944 / Ossi Wallenius Helsingfors : Schildt, 1974.
Suomen rintamamiehet 1939-45. [20] : 8. div / Olavi Antila, [Lieto] : Etelä-Suomen kustannus, 1978 kuuluu...
Mariana on Marianuksen sisarnimi. Molemmat ovat latinalaista alkuperää ja ovat peräisin sanasta mare eli meri. Marianan nimipäivä on ollut katkonaisesti Suomen almanakassa 1790-1907 huhtikuun 30. päivänä. Vuonna 1908 nimen korvasi Mirjam. Katkonaisuus johtui siitä, että vuosina 1797-1822 Marianan tilalla oli toisinaan vastaava miehennimi Marianus. Nimen on korvannut almanakassa toisinaan myös nimi Marianna.
Lähteet:
Lempiäinen, Pentti. Nimipäiväsanat: mitä nimet kertovat. Helsinki: Kirjapaja. 1994.
Lempiäinen, Pentti. Suuri etunimikirja. Porvoo: WSOY, 1999.
Ikävä kyllä Kindlessä ei ole mahdollista lukea kirjaston e-kirjojen käyttämiä drm-suojattuja pdf- tai epub-tiedostomuotoisia kirjoja. Drm-suojaus vaatii Adobe Digital Editions -ohjelman.
Kindleä varten tiedostot pitäisi muuttaa Kindlen tukemiksi mobi-tiedostoiksi, mutta drm-suojauksen vuoksi sitä ei kirjaston kirjoille voi tehdä.
Mahtaisikohan olla kyse Anja Snellmanin tekstistä, tosin ei runosta vaan proosasta? Snellmanin teoksessa "Paratiisin kartta" (1999) kirjan päähenkilö, opettaja Raakel, pitää luokalleen ensimmäisen kesäloman jälkeen syyslukukauden alkajaisiksi puheen, joka alkaa näin: "Joonatan Leijonamielen rohkeutta, sitä haluaisin antaa teille. Vaahteramäen Eemelin elämäniloa, että mitään ei kannata liikaa murehtia etukäteen, asiat otetaan sellaisina kun ne tulevat ja sitten toimitaan, tehdään mitä voidaan."
Puhe jatkuu ja siinä mainitaan muitakin lastenkirjallisuuden tärkeitä hahmoja, myös Peppi Pitkätossu nurinkuisuudessaan. Kokonaisuudessaan puhe löytyy "Paratiisin kartan" sivuilta 45 - 46.
Lähde:
Anja Snellman: Paratiisin kartta (1999)
Kyseessä lienee E. A. Hagforsin (1827-1913) säveltämä "Laula kultani" J. H. Erkon tekstiin. Ensimmäisen säkeistön teksti on seuraava:
Laulappas mun kultasen', nurmi vihannoi! / Kuules kuinka kerttunen pensastossa soi! / Laulus on lempein, soittos on suloisin, kuulla kun voi.
Laulu löytyy ainakin kokoelmasta Sulasolin sekakuorolauluja 1.
Tähän kysymykseen en löytänyt mitään virallista sääntöä. Katsoin kirjaston etikettikirjoja, mm. tervehtimisopasta (Moikkari: Moikkaajan muistikirja) sekä terveydenhuoltoalan aiheeseen liittyvää kirjallisuutta (Laitila: potilaan käsikirja, Salonen: Sairasta! Lääkärin käyttöohje potilaalle). Nämä viimeksi mainitut kirjat keskittyivät enemmän käytöstapoihin lääkärin vastaanotolla.
Et ole kysymyksesi kanssa yksin. Erilaisilla keskustelupalstoilla asiaa on myös pohdittu http://www.vauva.fi/keskustelu/3419026/ketju/tykkaako_laakarit_jos_niit…. Yleisin mielipide näyttää olevan, että lääkäri ei yleensä tervehdi ensin mutta jos potilas tervehtii, hän vastaa. Pitänee myös muistaa, että lääkärit tapaavat niin paljon ihmisiä, että eivät välttämättä...
Kirjaston henkilökunnan palkat maksetaan kirjaston budjetista, johon rahat tulevat suureksi osaksi kunnallisveroista ja muista kunnan tai kaupungin tuloista. Pienen osan rahoituksesta kirjasto pystyy itsekin hankkimaan myöhästymismaksuilla, varausmaksuilla ja muilla asiakkailta saatavilla tuloilla. Kirjaston tuloilla ei kuitenkaan saataisi maksettua kuin pienen henkilömäärän palkat, eivätkä tulot mene suoraan tiettyyn menoluokkaan vaan yleiseen rahoituspottiin, josta sitten käytettävissä olevat rajat jaellaan eri menoluokkiin.
Kunnat saavat kirjastopalvelujen järjestämiseen myös valtionrahoitusta. Kunnat voivat kohdentaa saamansa laskennallisen valtionosuuden harkintansa mukaan. Vuonna 2010 laskennallinen valtionosuus kirjastopalveluihin...
Tämä Paavo Sarkkaman säveltämä ja sanoittama kolmiosainen lasten laulunäytelmä Pienet sydämet on harvinaista kyllä julkaistu sekä nuottina, äänitteenä että videotallenteena, jotka kaikki löytyvät HelMet-kokoelmasta. Laitan tähän alle valmiit linkit kuhunkin tallennemuotoon:
Nuotti http://luettelo.helmet.fi/record=b1497022~S9*fin CD-levy http://luettelo.helmet.fi/record=b1497023~S9*fin VHS-kasetti http://luettelo.helmet.fi/record=b1083167~S9*fin
Heikki Poroila
Oletan, että haltiakielellä tarkoitetaan tässä suurhaltiakieltä eli quenyaa, joka lienee Tolkienin kielistä pisimmälle kehitetty ja josta löytyy eniten tietoa. Lause käännettynä quenyaksi:
Melmë alaturyas ilqua.
Käännöksen pohjana on käytetty seuraavia sanastoja:
http://www.ambar-eldaron.com/telechargements/quenya-engl-A4.pdf
http://www.ohtar.com/fantasy/dictionary.htm
Netistä löytyy useita muitakin, voi kokeilla Google-hakua ’ english-quenya’.
Paras löytämäni kielioppi löytyy täältä: http://folk.uib.no/hnohf/quenya.htm, muitakin on.
Linkkejä ja tietoa, myös muista haltiakielistä, löytyy esim. Wikipediasta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Quenya sekä KontuWikistä http://wiki.kontu.info/Etusivu, jossa on todella runsaasti Tolkien-tietoutta.
