Tuija Lehtinen on saanut kirjoistaan lukuisia eri palkintoja. (Suluissa palkitut kirjat):
- Nuortenkirjallisuuden valtionpalkinto 1988
- Plättä-palkinto 1989 (Joka kimma sen tietää)
- Kuopion Taiteilijaseuran kirjallisuuden Minna-patsas 1990,
1991 teoksista Mirkka ja ratkaisujen kesä ja Vaniljasyndrooma
- Plättä-palkinto 1995 (Ikkunaprinsessa)
- Topelius-palkinto 1997 (Asvalttisoturi)
- Plättä-palkinto 1999 (Sara@crazymail.com)
- Kaarina Helakisa -kirjallisuuspalkinto 2002 (lasten- ja nuortenkirjatuotannosta)
- Topelius-palkinto 2006 (www.liisanblogi.net)
- Tirlittan-palkinto 2016
- Pro Finlandia 2017
Lisää tietoa mm. osoitteesta
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175922725910
Raamatun hinta-arvio kannattaa kysyä jostakin antikvariaatista. Nyt ei näytä missään olevan myytävänä vanhaa kuvaraamattua. Huuto-netissä tosin on tarjolla Dorén kuvittama raamattu vuodelta 1951. Hintapyyntö on 130 €.
Esimerkiksi Nettidivari (http://www.nettidivari.com) ja Pokstaavi Oy (http://www.pokstaavi.fi) ovat erikoistuneet uskonnollisen kirjallisuuden myyntiin, joten esimerkiksi näistä voisi kysyä raamatun arvoa.
Helsingin Arabianranta on uusi asuinalue, josta ei vielä ole julkaistu juurikaan kirjallisuutta. Tietoa kaupunginosasta löytyy Internetistä Helsingin kaupungin sivuilta:
www.hel.fi/wps/portal/Kaupunkisuunnitteluvirasto
Kaupunkisuunnitteluvirasto > Ajankohtaiset suunnitelmat > Projektialueet > Arabianranta
sekä
http://www.hel2.fi/tietokeskus/helsinki_alueittain_2005/305Vanhakaupunk… .
Historiallisesti nykyinen Arabianranta on Helsingin Vanhaakaupunkia. Vanhankaupungin historiasta kertoo teos Markku Heikkinen, Helsinki, Helsingin kaupunginmuseo, 1989.
Myös Annalan kartano sekä Arabian tehtaat liittyvät alueen historiaan. Annalasta kertovat teokset:
Villa Anneberg - Annalan huvila, porvarisidyllistä kaupunkilaisten keitaaksi,...
Kustaa Vilkunan Etunimet (2005) ja Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja (1999) kertovat, että Emmi on Emman tai Emilian hellittelymuoto. Emma on muinaisaksalaista alkuperää ja merkitsee voimakasta, yleistä tai suurta. Emilia pohjaa muinaisroomalaiseen Aemilius-suvun nimeen. Liisa on suomalainen lyhentymä Elisabetista, ja pohjautuu heprealaiseen Elisebaan, joka merkitsee Jumala on valani tai Jumala antaa valon. Marie on saksalais-ranskalainen muunnos hepralais-armenialaisesta Mariasta, jonka merkitys ilmeisesti on toivottu lapsi tai myös näkijätär, herratar.
Näyttäisi siltä, että suurten kielialueiden maissa ei opiskella englantia pakollisena kielenä. Suuria kielialueita ovat espanjaa, arabiaa, venäjää ja kiinaa puhuvat maat.
Siksi esim. Saudi arabiassa, Kiinassa, Espanjassa ja Venäjällä kouluissa ei ole pakko-englantia. Varmasti muitakin maita löytyy. https://brightside.me/wonder-curiosities/what-subjects-are-taught-in-schools-from-all-over-the-world-619460/
Oikeastaan Suomenkaan kouluissa ei ole pakko opiskella englannin kieltä. A1 ja A2 kieliksi voi valita myös muun kuin englannin. Käytännössä kuitenkin koulujen oppiainevalikoima ja jatko-opintojen sujuminen ohjaavat valitsemaan englannin.
https://www.sukol.fi/ajankohtaista/tilastotietoa/tilastotietoa_kielivalinnoista
http://www.kysy.fi...
Kuningaskuntien hallitsijoiden nimet ovat sukupuolesta riippuvaisia. Miespuolinen hallitsija on kuningas, naispuolinen taas kuningatar. On kuitenkin ollut olemassa joitakin naispuolisia hallitsijoita, jotka ovat käyttäneet kuninkaan titteliä.
Esimerkiksi 1300-luvulla Jadwiga kruunattiin Puolan kuninkaaksi. Hän oli 'rex' (kuningas) eikä 'regina' (kuningatar). 1700-luvulla taas pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan hallitsija Maria Teresia käytti joissakin yhteyksissä kuninkaan ('rex') titteliä. Sekä Jadwiga että Maria Teresia eivät kuitenkaan ulkonäöllisesti esittäneet kuningasta, vaan he esimerkiksi pukeutuivat kuningattarien tapaan.
Pitkäniemen sairaalasta on julkaistu paljonkin kirjoja. Monet niistä on julkaissut Pitkäniemen sairaalan perinneyhdistys. Osaa kirjoista ei saa kotilainaan. Kysy lähikirjastostasi kaukolainamahdollisuuksista.
- Pitkäniemi nauraa 100 vuotta / Tuomo Nenonen (2000, kaskuja)
- PITKÄNIEMI ennen ja nyt (1998)
- Pitkäniemen sairaala 1900-1990 / Mervi Kaarninen, Pekka Kaarninen (1990)
- ERIK E. Anttinen psykiatrina, työtoverina ja opettajana (2009)
- PITKÄNIEMEN henkilökuntalehti: vuodet 1985-1986, 1988-1990
- Sairaala sodan jaloissa : kertomus elämästä Pitkäniemen keskuslaitoksella vallankumouksen ja sisällisen sodan aikana 28.1.-7.5.1918 / Ernst Therman (1975)
- Pitkäniemen sairaala 50-vuotias / Ilmari Kalpa (1950)
- Pitkäniemen sairaala 75-...
En löytänyt V. tai T. Sihvosta tietoa mistään musiikin nimimerkki tai salanimi-luetteloista. Sen sijaan monessa lähteessä ilmoitetaan ettei Tonttujen jouluyön suomentajaa tunneta. Laulu julkaistiin alun perin Ruotsissa vuonna 1898 Jultomten-lastenlehdessä. Säveltäjä oli Vilhelm Sefve-Svensson. Joten onhan se mahdollista että suomentaja väännettiin ruotsalaissäveltäjän nimestä. Jos edelleen toivot asiasta tietoa voihan tämän kysymyksen laittaa koko Suomen kirjastot käsittävälle tieto-listalle. Itse en kyllä enää keksi mistä asiaa pystyisi selvittämään.
Adiel: Jumala on koristautunut (hepr.) Nimeä ei ole tämänhetkisessä almanakassa. Adolfiina on Adolfin sisarnimi, Adolf on lyhentymä muinaissaksan adalwolfista (jalo susi). Ruotsinkielisessä almanakassa nimipäivä 23.6. Fredrika on Fredrikin sisarnimi, muinaissaksan sanoista fridu (rauha, suoja, suojelija) ja rich (valta-alue). Ruotsinkielisessä almanakassa nimipäivä 18.7.
Lähteet: Lempiäinen: Suuri etunimikirja, Vilkuna: Etunimet.
Ks. myös http://www.vaestorekisterikeskus.fi/ > Etunimet.
Luokittelu tarkoittaa kirjastossa sitä, että aineiston asiasisältö määritellään ja aineisto merkitään luokkanumerolla. Suomen yleisissä kirjastoissa on käytössä Deweyn luokitusjärjestelmä (http://ykl.kirjastot.fi/), jossa aineisto on sisältönsä mukaan jaettu kymmeneen pääluokkaan (niitä merkitään numeroilla 0-9) ja kukin näistä luokista voidaan edelleen jakaa kymmeneen alaluokkaan ja taas nämä luokat kymmeneen luokkaan jne. Luokkanumero voi olla esim. muotoa:72.9131 (=Renesanssin arkkitehtuuri).
Luokittelua käytetään aineiston sijoittamiseen, löytymiseen ja järjestyksen ylläpitämiseen kirjastossa.
Aineiston löytämisen ja käyttämisen helpottamiseksi se asiasanoitetaan eli merkitään tietokantoihin aineiston perään sen sisältöä kuvaavia...
Arto Kivimäen kirjan Suuri latinakirja (Karisto 2001) mukaan sanonta tarkoittaa "Rakastuneet (ovat) järjettömiä". Kyseessä on 1600-luvun alkupuolella eläneen Gabriel Rollenhagenin näytelmän nimi.
Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön –kirja (Saarikalle & Suomalainen, Gummerus, 2007) kertoo Rinna-nimestä seuraavaa:
”Rinna on taustaltaan epäselvä nimi. Rakenteeltaan se muistuttaa monia tuttuja nimiä, kuten Annaa, Hannaa, Minnaa ja Sannaa. Myös monissa harvinaisemmissa nimissä on vastaavanlainen muoto (esim. Inna, Ninna ja Sanna). Rinna voi olla myös muunnos nimestä Rina, jota pidetään rina-loppuisten nimien, kuten Katarinan, lyhentymänä. Skandinaviassa Rinna on lähes tuntematon nimi, mikä saattaa johtua siitä, että ruotsiksi rinna tarkoittaa ’valua, virrata’. Vaikka väestörekisteristä löytyy ensimmäinen Rinna jo 1800-luvun puolelta, nimi on jäänyt todella harvinaiseksi. Viime vuosisadalla Rinnaksi nimettiin alle sata suomalaista,...
Löytämäsi mitali on kuvanveistäjä Kalervo Kallion (1909-1969) muotoilema Säästöpankkiviikon 1963 mitali. Mitalin toisella puolella on presidentti Kyösti Kallion profiilikuva ja toisella puolella oleva kuva on Säästöpankin tuonaikainen liikemerkki S-kirjaimineen. Liikemerkissä oleva vuosiluku 1822 tarkoittaa ensimmäisen suomalaisen säästöpankin, Turun säästöpankin perustamisvuotta. Säästöpankkiviikon mitaleita ilmestyi vuosittain vuodesta 1959 vuoteen 1967, presidenttisarjan mitalit ovat vuosilta 1961-1967. Kaikista säästöpankkimitaleista on luettelo, kuvat ja lyöntimäärät osoitteessa: http://www.netikka.net/jmi/sp_mitalit/sp_mitali.html
Kuvanveistäjä Kalervo Kallio oli presidentti Kyösti Kallion poika. Hänestä saat lisätietoja esim....
Suomi on suomalainen -ohjelman on tuottanut Intervisio Oy. Ohjelmasarjan tunnusmusiikin on säveltänyt Sami Timonen ja sanat ovat Antti Seppäsen käsialaa.
Tuotantoyhtiöstä kerrottiin, että tunnusmusiikki on sävelletty nimenomaan kyseistä ohjelmasarjaa varten, eikä siinä ole tekstiä enempää kuin mitä ohjelmassa kuullaan.
http://www.intervisio.fi/
Vaski tarkoittaa kuparia tai kupariseosta. Vaskikello-sanaa on käytetty niin kirkon- kuin lehmänkelloista.
Lähde:Nykysuomen sanakirja. 3, osat 5 ja 6 : S-Ö , WSOY, 1978.
Tietoa Vaskikellon kelloista:
http://vaskikello.fi/valikko.htm
Hei!
Tämä vastaus tulee aikuistenosaston puolelta. Jos näissä ei ole haluamiasi, voit kysyä vielä lastenosastolta, jossa on paljon eläinaiheisia runokirjoja.
Olen ottanut mukaan muutaman naakka-runon, koska naakka kuuluu varislintuihin.
Luonnosta paljon kirjoittaneita suomalaisia ovat mm. Lauri Pohjanpää, Jaakko Haavio, Einari Vuorela, Aaro Hellaakoski, P. Mustapää ja Risto Rasa.
Alla olevat runot löytyivät seruaavista kokoelmista:
RUNO PUHUU LUONNOSTA / toim. Terttu Tupala, Kirjapaja 1985
- Maila Pylkkänen: Kesylintu
- Einari Vuorela: Varis
- Pekka Suhonen: Vanha varis outona kuulee kiurut
- Olavi Ingman: Varis istuu kuusen latvuksessa
- Toivo Laakso: Tuttu varis, niin rohkea mutta ujo
- Lauri Pohjanpää: Syksy (Kaksi vanhaa, vanhaa...
Kirjastoon ei osteta kirjoja yksityishenkilöiden omista kokoelmista. Otamme kyllä vastaan lahjoituksina hyväkuntoisia kirjoja, joista on tarvetta kirjastossa ja jotka sopivat kirjaston aineistonvalintaohjeisiin.
Helmet-haulla teoksia löytyy useampia:
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=kaunokirjallisuus+psykoosit&se…
Muistelen, että näistä ainakin Sylvia Plathin Lasikellon alla on teoksena kuuluisa. Maria Vaara kirjoitti 70- ja 80-luvuilla tässä mainitun (Likaiset legendat) kirjan lisäksi muitakin omaelämänkerrallisia psykoosia käsitteleviä teoksia kuten Myrkkyseitikki, Haluan löytää ja Kuuntele Johannes. Ks. myös Sini Ahosen essee kirjailijasta: http://personal.inet.fi/yhdistys/sky/sivut/etsija/jutut398/vaara.html
Myös William Whartonin Birdie on jäänyt mieleen kirjallisesti merkittävänä teoksena.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Fineli – elintarvikkeiden koostumustietopankin mukaan eniten kalsiumia on puolikovassa juustossa, jossa on rasvaa 15-18 %, (turunmaa/edam 17/adam/magre). Vähiten näyttäisi olevan monissa pehmeissä juustoissa. Määrät vaihtelevat paljonkin. Koko taulukko löytyy täältä:
http://www.fineli.fi/compbyfood.php?class=cheese&specdiet=none&cmpclass…
MTV3:n sivuilla Maito ja terveys ry:n toiminnanjohtaja Ulla-Maija Urho kertoo mm, että vähärasvaisen juuston valmistuksessa kuluu maitoa enemmän kuin rasvaisemman, siksi siinä on enemmän maidon ravintoaineitakin, mm. kalsiumia. Tuorejuustoissa taas on enemmän vettä kuin kovissa juustoissa, siksi ne ovat ravintoainesisällöltäänkin laimeampia:
http://www.mtv3....
Sukunimien Halonen, Halinen, Hallila ja Hallinen juuret ovat kahtaalla. Karjalassa nimet ovat kehittyneet ortodoksisista etunimistä Fali, Faleska, Hali, Haloi, Haleska. Vastaava etunimi venäjässä on Falalei, Fallelei, joka tulee kreikan nimestä Thalelaios. Toisaalta esihistoriallisella ajalla on kulkeutunut Suomeen germaaninen nimiryhmä Hali, Halo, Halikka, Halikka, Halla, Halle, Hallikka, Helle, Hälikkä. Tästä yleisimmäksi nimeksi on muodostunut Halonen. Se on levinnyt Karjalan kannakselta Liperin seuduille. Savossa se on yleisimpiä sukunimiä.
Oinas on voinut tulla sukunimeksi eläimen hoitajalle. Nimeksi se on voinut tulla myös henkilön silmiinpistävän piirteen vuoksi. Suomen murteissa oinas tarkoittaa pässiä tai jäärää....
