Sukunimen suojaaminen ei vaadi mitään erityisiä toimenpiteitä, sillä Suomen nimilain mukaan kaikki käytössä olevat eli väestörekisteriin kirjatut sukunimet ovat suojattuja. Se tosin ei estä nimen ottamista, mikäli tietyt edellytykset täyttyvät. Esimerkiksi jos sukunimi on ollut esivanhempien laillisessa käytössä, se voidaan hyväksyä uudeksi nimeksi. Sitä taas ei voi lainsäädännön mukaan estää mitenkään. Aikaisemmin Suomalaisuuden liitto ylläpiti luetteloa suojatuista sukunimistä, mutta luettelolla ei ole mitään juridista merkitystä.
Osoitteesta http://www.genealogia.fi/st/2000-2-11.htm löytyy hyödyllinen Urpo Kankaan artikkeli, jossa kerrotaan suojatuista sukunimistä. Nimilaki löytyy Finlex-tietokannasta osoitteesta http://www.finlex.fi/fi...
Edith nimeä on kysytty aikaisemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta, tässä vastaus:
Edith (muinaisenlannin eadgith =onnellinen tai rikas +taistelu). Suomen almanakassa nimi on ollut 1883-1889 (Edit), 1890-1907 (Ediita), ja 1908-1928 (Eedit). Edith-nimellä ei Suomessa ole kirkollisia yhteyksiä, mutta katolisella kirkolla on 3 englantilaista Edith-pyhimystä. Ruotslaisessa almanakassa Edith on edelleen.
Lähde: Pentti Lempiäinen : Suuri etunimikirja (1999).
Varmaankin yleisesti katsotaan, että kirjat ovat vaikutuksiltaan lievempiä kuin elokuvat. Raakuudet luultavasti vaikuttavat voimakkaammin kuvallisina kuin vain sanoin ilmaistuina. Elokuvat tuovat tapahtumat katsojan silmien eteen, kun taas lukija ei niitä näe kuin korkeintaan kuviteltuina mielessään, mikä ei liene yhtä voimakasta. Turhaan ei sanoa, että yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Erityisesti nuoret lapset saattavat samaistua aikuisia voimakkaammin elokuvan hahmoihin.
Kirjailija Jarkko Sipilä pohtii hiukan kirjojen ikärajaa novellikokoelmansa ”Kulmapubin koktaili” esipuheessa. Hän pitää kokoelmansa novellia ”Syyllinen” K18-leiman ansaitsevana siihen sisältyvän seksuaalisen väkivallan vuoksi. Novellissa kuvataan vankilassa...
Kysymällesi lauseelle ei löydy kirjallista lähde, mutta se löytyy kansanperinnettä sisältävästä Matti Kuusen toimittamasta nyksysuomen sananparsikirjasta Rapatessa roiskuu. Kirja on syntynyt keruukilpailun pohjalta, jonka Suomalaisen Kirjallisuuden Seura käynnisti Kalevalan juhlavuonna 1985 ja jossa kerättiin 1980-luvulla käytössä olevia sananparsia. Kirjan mukaan sanonta on tallennettu Muuruvedellä, mutta enempää sen alkuperästä ei osata varmuudella sanoa.
Helsingin nimikkoeläin on orava ja nimikkokasvi on vaahtera. Nimikkoeläin ja -kasvi valittiin vuonna 1996 Suomen kuntaliiton aloitteesta järjestetyssä kansanäänestyksessä. Nimikkolajien valinnan vahvisti Helsingin kaupunginhallitus. Tiedot löytyivät sivulta http://www.hel.fi/wps/portal/Ymparistokeskus/Artikkeli?WCM_GLOBAL_CONTE… .
Alijäähtyminen = aineen lämpötilan aleneminen ohi jonkin muuttumispisteen (esim. kiteytymispisteen) muuttumisen tapahtumatta. Kun nestettä jäähdytetään hyvin puhtaassa astiassa ja täysin liikkumattomana , saattaa sen lämpötila aleta useita asteita, esim. puhtaan veden jopa 10 astetta alle normaalin jäätymispisteen nesteen silti jäätymättä. Pienikin häiriö saattaa alijäähdytetyn nesteen jäätymään; samalla vapautuu lämpöä. (Otavan iso tietosanakirja, 1963.) Sateesta: Koska jäätymisytimiä on melko harvassa, alijäähtyneet pisarat ovat tavallisia yli -10 celsiusasteen lämpötiloissa. Alijäähtyneet pisarat voivat pudota maahan asti ja aiheuttaa liukkaan kelin, mustan jään, koska pisarat jäätyvät heti pintaan törmätessään. (Studia :...
Kustaa Vilkunan Etunimet -kirjan mukaan Nelli on suomalainen muoto etunimestä Nelly, joka taas on englantilainen lyhenne Eleonoorasta tai Helenasta. Eleonoora puolestaa tulee arabian Ellinorasta eli "Jumala on valoni". Helena taas tulee Kreikasta ja tarkoitaa "loistava".
Milla-nimi on tullut almanakkaan v. 1973. Kustaa Vilkunan Etunimet-kirjan mukaan Milla on kehittynyt nimistä Emilia, Ludmila ja Camilla. Eeva Riihosen Mikä lapselle nimeksi -kirjassa kerrotaan Emiliasta, että se merkitsee latinankielisen alkuperänsä mukaan innokasta, ahkeraa, uutteraa tai imartelevaa ja hurmaavaa. Vilkunan kirjassa mainitaan, että slaavilaisen Ludmila-nimen merkitys on kansan rakastama. Eeva Riihosen mukaan latinankielinen Camilla tarkoittaa...
Pentti Lempiäisen kirjoittamassa Suuri etunimikirja (WSOY, 2004) kerrotaan nimestä Kiia/Kia seuraavaa: Kiia on 1990-luvun jälkipuoliskolla yleistynyt nimi, josta tavataan myös lyhennelmä Kia. Alkuaan kyseessä on lyhennelmä kia-loppuisista miehennimistä kuten Malakia, nykyään sitä annetaan tytöille, jollaisena se voi olla lyhentymä kia-päätteisistä naistennimistä kuten esimerkiksi Eudokia. Suomen ruotsinkielisen väestön parissa Kia on myös lyhennelmä Kristiina-nimestä.
Nimestä Eudokia samainen teos kertoo: Eudokia (kreikaksi hyväntahtoinen), kirkollisessa perinteessä keisari Trajanuksen ajan vainoissa 100-luvulla surmattu, Syyrian Heliopoliissa syntynyt naismarttyyri. Rinnakkaismuoto Eudoksia, Eudoxia (kuuluisa, kunnioitettu) tunnetaan...
Sukututkimusseuran kirjastosta löytyy kaksi kirjaa Turusten suvusta:
Juho Turusen suku
Martti Turunen
[Joensuu] : [M. Turunen], [2004]. - 107 s. : kuv., kartt.
Moniste
Sukumme taivallus : Puutosmäen Paavo Matinpoika Turusen sukua 1500-luvulta alkaen
Heikki A. Turunen
[Vuorela] : [Heikki A. Turunen], 2008. - 202, [81], 13 s. : kuv., kartt. ; 30 cm
ISBN 978-952-92-4742-4 (nid.)
Moniste
Sukututkimusseuran kirjastosta saa kaukolainoja, maksu on 9,50 euroa.
Eija ja Tarja nimien merkitystä on kysytty aikaisemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta. Tässä vastaukset:
Eija-nimen alkuperästä ei ole aivan varmaa tietoa, mutta se on saattanut syntyä hengellisen kielen riemua ilmaisevasta eijaa-huudahduksesta.
Eino Leinon rakkausruno Atlantica (kokoelmassa Talviyö, 1905) on kirjoitettu Freya Schoultzille, jonka kanssa Leino avioitui 1905. Tässä runossa esiintyy Freyan puhuttelunimi Eya, joka siis lausuttiin Eija. Freya- ja Freija-nimet taas tulevat islannin freyja-sanasta, joka merkitsee 'valtiatarta' ja muinaisskandinaavisen rakkauden ja hedelmällisyyden jumalatarta.
Tarja on muunnos venäläisestä Darjasta eli Darijasta, jotka pohjautuvat kreikkalaiseen Dariaan eli Dareiaan, joka Dareioksen (...
Pekka Tarkka kirjoittaa kirjassaan Salama (Otava, 1973): "On ilmeistä, että teoksen tapahtumat sijoittuvat 1930-luvun alkuvuosiin, mutta Salaman miljöökuvaus ei pyri historialliseen eikä yhteiskunnalliseen edustavuuteen."
"Se tavallinen tarina kertoo Eelin elämän alusta loppuun. Ensi sivulla Eeli on sinertävä sikiönrääpäle, ja selvästikin epätoivottu. Hän kasvaa, hoitaa nuorempiaan kotona, on piikana isossa talossa, käy rippikoulun ja lähtee kaupunkiin puuvillatehtaaseen. Nämä varhaisvuodet on kuvattu lyhyesti ja viitteellisesti."
"Kaksi kolmannesta romaanista keskittyy kuvaamaan noin kaksikymmenvuotiaan Eelin kohtalon ratkaisuvaiheita yhden kesän mittaan."
Yksi kirjan tapahtumien ajoittamista helpottava konkreettinen tapaus, johon...
"Uhka vai mahdollisuus" -ajattelu on mitä todennäköisimmin lähtöisin alun perin organisaatioiden yhteydessä käytetystä SWOT-analyysistä, jossa pyritään määrittämään vahvuudet (Strengths), heikkoudet (Weaknesses), mahdollisuudet (Opportunities) ja uhat (Threats). Vahvuudet ja heikkoudet ovat sisäisiä, uhat ja mahdollisuudet ulkoisia tekijöitä. SWOT-analyysin juuret ovat 1960-luvulla. Nykyisen kaltainen nelikenttämatriisi siitä tuli 80-luvulle tultaessa.
1980-luvulle ajoittuu myös "uhka vai mahdollisuus" -parin ilmaantuminen suomenkieliseen asiaproosaan. Sen varhaisin löytämäni esiintymä on vuodelta 1983, Kanava-lehdessä 11(1983):4 julkaistu Eero Kostamon artikkeli Tietoyhteiskunta : uhka vai mahdollisuus? Mikäli fraasin esiintymistä...
Kumpaakaan kirjaa ei ole suomennettu. Niitä ei liioin ole Ylöjärven eikä Tampereen kirjastoissa - vielä, sillä tilaamme nämä englanninkieliset kirjat Ylöjärven kirjastoon.
Hilpi-nimi on ollut käytössä sekä naisilla että miehillä, suosituimmillaan se on ollut 1900-luvun alussa. 1970-luvun jälkeen Hilpi näyttää vakiintuneen naisennimeksi. Nimen alkuperästä ei ole täyttä varmuutta. Hilpiä pidetään kuitenkin yleisesti Filip-nimen muunnoksena. Filipin kreikankielinen kantanimi Philippos tarkoittaa hevosten ystävää. Hilpin rinnakkaisnimenä esiintyy Hilppa, jota pidetään yleisesti Filippa-nimen karjalaisena muuntumana.
Lähteitä:
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja, 1999.
Saarikalle, Anne: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön, 2007.
Oletko täyttänyt 15 vuotta sen jälkeen, kun viimeksi olet käyttänyt korttia? Korttisi ei ole ehkä sen vuoksi nyt voimassa. Kortin tiedot pitää päivittää ja sitten voit taas varata ja lainata. Lapsen kirjastokortti on voimassa aina siihen asti, kun hän täyttää 15, ja sen jälkeen taas siihen saakka, kun hän täyttää 18. Sitten kortti onkin voimassa rajattoman ajan.
Poikkea missä tahansa Helmet-kirjastossa ja ota mukaan voimassa oleva henkilötodistus tai passi (mikäli sinulla on sellainen) tai kela-kortti, niin kortin tiedot päivitetään ajan tasalle ja voit tehdä varauksen.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Veikka tulee nimestä Veikko, muita nimiä esim. Vesse, Veke,Veka, Veksi ja Veksa. Veikko, (Weikko vuosina 1908-1927), esiintyi Kansanvalistusseuran Kalenterissa jo 1882. Veikko-nimeä käytettiin todennäköisesti ensimmäisen kerran 1864. Puhekielessä Veikkoa on käytetty veli-merkityksessä, Veikon edelläkävijä oli Veljyt eli Vely. Ensimmäinen "veli" kirkonkirjoissa oli Welly v. 1841. Lisätietoa Veikka, Veikko, Veli-nimistä löytyy mm. teoksista Kustaa Vilkuna: "Etunimet" Otava 1990 ja Pentti Lempiäinen: "Suuri etunimikirja" WSOY 1999.
Tarkoittanet Keski-Suomen maakuntalaulua. Keski-Suomeen liittyviä lauluja on useita, mutta tutuin niistä lienee Keski-Suomen kotiseutulaulu, joka alkaa:
"Männikkömetsät ja rantojen raidat...". Tämän laulun sanat löytyvät monista laulukirjoista, esim. Suuresta toivelaulukirjasta, osasta 3.
Ensimmäinen säkeistö kuuluu näin:
Männikkömetsät ja rantojen raidat, laaksojen liepeillä koivikkohaat,
ja polut korpia kiertävät kaidat, kukkivat kummut ja mansikkamaat.
Keitele vehmas ja Päijänne jylhä, kirkkaus Keuruun ja kuu Hankaveen,
vuorien huippujen kauneus ylhä, ah kotiseutua muistoineen.
Reijo Pajamon kirjassa Maakuntalaulumme on laulun sanojen ja nuottien lisäksi
myös taustatietoa tästä ja muista Keski-Suomen kotiseutulauluista.
Sanontaa en löytynyt suomalaisista fraasisanakirjoista. Internetissä on yksityisen henkilön kotisivut http://www.kolumbus.fi/pertti.mielikainen/index.html ,johon hän on mm. koonnut äitinsä sanontoja. Sieltä löytyi tällainen selitys: kun jotakin kaatui lattialle tai muuhun sopimattomaan paikkaan, niin se oli "pitkin Matin vatia".
Katsottu mm. seuraavat lähteet:
MUIKKU-WERNER, Pirkko
Suurella sydämellä ihan sikana : suomen kielen kuvaileva fraasisanakirja. 2008
SUOMALAINEN fraasisanakirja / toimittanut Sakari Virkkunen
6. korj. p. 1985
Vuokko on 1880-luvulla käyttöön tullut luontoaiheinen nimi. Eteläisessä Suomessa vuokot ovat kevään symboleja, joten on ymmärrettävää, että kun Vuokko otettiin vuonna 1929 almanakkaan, nimipäiväksi tuli vapunpäivän jälkeinen päivä.
Vuokon englanninkielinen vastine Anemone tulee kreikan kielen sanasta anemos, joka merkitsee tuulta.
Lähteet:
Lempiäinen: Suuri etunimikirja, WSOY
http://www.behindthename.com/
Sukunimi Sainio voitaneen lukea kuuluvaksi niihin uusiin nimiin, joita otettiin käyttöön kansallisuusaatteen alullepaneman 1800-luvun jälkipuoliskon ja 1900-luvun alun sukunimien suomalaistamisen yhtyedessä. Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjan mukaan nimeä on otettu runsaasti käyttöön erityisesti maamme lounaisosassa vuonna 1906, jonkin verran myös Itä-Suomessa.
Sainiota muistuttavia nimiä on kirjattu eri puolilla Suomea jo 1400- ja 1500-luvuilla (Saynyola, Sainoin), mutta Sainio-muodossa siitä tunnetaan esiintymiä vasta 1800-luvulta. Haukiputaalta on kirjattu Abr: Johs: Sainio vuonna 1844. Varhaisimpia nimensä Sainioksi suomentaneita oli vuonna 1876 porilainen Frans Viktor Sillberg (s. 1852).
Sana "sainio" kuuluu...
