Sarjan Kotiin takaisin (A Place to Call Home) viidennen kauden osassa seitsemän soi Frédéric Chopinin Etydi op10. Nro 3, E-duuri, joka on saanut lisänimet Tristesse (Suru) ja L'Adieu (Jäähyväiset).
https://fi.wikipedia.org/wiki/Fr%C3%A9d%C3%A9ric_Chopin
http://www.chopin.pl/chopin_start.en.html
https://en.wikipedia.org/wiki/%C3%89tude_Op._10,_No._3_(Chopin)
https://areena.yle.fi/1-2902367
http://www.imdb.com/title/tt6970774/
Suomenkielistä kirjallisuutta jazzista yleensä on ilmestynyt hyvin vähän, esim.
Jones, Morley: Jazz. - 1981
Karvonen, Lauri & Mäkinen, Mauri: Pari chorusta jazzia. - 1975
King, Jonny: Mitä jazz on? - 2000
McRae, Barry: Jazzin käsikirja. - 1990
E.m. teoksia on yleisesti saatavana kirjastoista.
Verkossa lyhyt katsaus jazzin(kin) historiaan esim. Topi Järvisen laatimalla jazzin ja rockin historiaa käsittelevällä sivustolla osoitteessa http://www.cc.jyu.fi/jazzrock/ .
Etymologisesta sanakirjasta ei löytynyt talitiaista, joten sallinet arvailun. Tali sana tulee ruotsista (talg) ja ruotsin kielessä talitiainen on talgoxe. Tali taasen on merkitykseltään naudan- tai lampaanrasvaa, mikä kenties on maistunut suurikokoiselle tiaiselle hyvin. Myös viron kieleen on päätynyt ko. tiaiselle rasvaan viittaava nimitys rasvatihane. Yritin löytää lintujen nimien etymologiaa käsittelevästä kirjasta Linnun nimi (Häkkinen, 2004) vastausta kysymykseesi, mutta eipä se osunut paksun teoksen sivuilta silmiini. Latinankielinen tieteellinen nimi ei myöskään ole avuksi tässä. Nimi Parus Major (eng. Great tit) viittaa vain tämän varpuslintujen lahkoon ja tiaisten heimoon kuuluvan tiaisen kokoon.
Tieteellisessä ja luonnollisessa...
Kaivattu kärpäsaiheinen runo on Eric O. W. Ehrströmin Kärpänen. Suomennos on Otto Mannisen. Se löytyy esimerkiksi seuraavista kirjoista:
Eläinrunojen kirja
Pieni aarreaitta. 3, Runoaitta
Aukusti Salo, Meidän lasten aapinen
Täsmälleen samanlaista runoa en löytänyt, mutta hyvin samantapainen kohta sisältyy Iida Ahlbergin runoon ”Elämää”. Runo alkaa: ”Kesäperhona hetkisen leijailet”. Runo on julkaistu ”Hämäläinen”-lehdessä 20.10.1900. Samalta kirjoittajalta on julkaistu muitakin runoja 1900-luvun alun lehdissä. (Kirjoittajaa ei pidä sekoittaa näyttelijä Ida Aalbergiin, jonka sukunimi oli aiemmin Ahlberg.)
Myös kuolinilmoituksista löysin säkeitä, jotka muistuttavat etsittyä runoa. Niissä ei mainita runon kirjoittajaa tai mitään lähdettä. Esimerkiksi fraasilla "jos tyyni ois virran pinta" tai "jos tyyntä ois virran pinta" löytyy Kansalliskirjaston Digitaalisista aineistoista kuolinilmoituksia, joissa on muistorunona saman runon toisintoja. Nämä kuolinilmoitukset...
Yleisradion tekstityksiä ei ole poltettu kiinni kuvaan, vaan ne lähetetään erillisenä signaalina kuvamuodossa, jonka vastaanotin tulkitsee. Jotkin vastaanottimet ja mobiilisovellukset eivät ole pystyneet näyttämään näitä oikein.
Varmistaakseen tekstityksen näkymisen kaikissa sovelluksissa jotkin operaattorit eivät jaa koodattua signaalia sellaisenaan vaan ajavat ensin kuvamuotoisen tekstityssignaalin automaattisen kuvantunnistuksen läpi. Tunnistus on muuttanut kuvamuotoisen tekstityssignaalin tekstimuotoiseksi. Operaattorin kuvantunnistusohjelma saattaa kuitenkin erehtyä kahden toisiaan muistuttavan merkin tunnistuksessa, jolloin jotkin merkit muuttuvat satunnaisesti tai säännönmukaisesti toisiksi. Tällaista ongelmaa on esiintynyt aiemmin...
Mm. seuraavat kirjat kertovat tavallisista suomalaisista ihmisistä. Elämäkertakirjallisuutta on kuitenkin monenlaista ja koko ajan julkaistaan lisää.
-Punainen hame ja muita elämänkaaritarinoita Toim. Markku Hattula Julk. Maaseudun sivistysliitto, 2009
-Elämänmuutos : omakohtaisia kertomuksia Toim. Anneli Kajanto Julk. Kansanvalistusseura ja OK-opintokeskus, 2010, Otavan kirjapaino
-Kossila, Aini:: Ahtolanmäeltä Kuohukujalle Julk Aino Kossila, 2010 Vantaa
-Jokela, Marja-Liisa: Hellettä ja kaatosadetta : lähikuvia elämänkaarelta Julk. Kuvitar, Saarijärvi , 2010
-Nikula, Sannaliina: Elämän vimmaa: kertomuksia kipeästä todellisuudesta Julk.WSOY, Hki 2001
-Petäjä-Haikola: Syksyllä muuttui kaikki: kolme naista – kolme sukupolvea Julk. BSV-...
Peter Ames Carlinin kirjoittaman elämäkerran mukaan Bruce Springsteenia kutsuttiin Pomoksi ensimmäisen kerran alkuvuonna 1971, kun hän pelasi Monopolia kavereittensa kanssa ja onnistui hiukan kepulikonstein, esimerkiksi lahjomalla suklaapatukoilla ja kekseillä, voittamaan monta peliä. Hän sai muilta pelaajilta nimen Roskaruokakuningas, mutta ei ilmeisesti pitänyt siitä, ja keksi itselleen uuden nimen Pomo (The Boss). Kolmen vuoden ajan tätä nimeä käyttivät vain hänen bändinsä jäsenet ja ystävät, mutta vuonna 1974 eräs toimittaja kuuli sen ja 1975, kun "Born to run" löi läpi, nimi tuli tunnetuksi. Springsteen itse oli Pomo-nimestä harmissaan. Hän ei halunnut vaikuttaa ylimieliseltä. Hän selitti, että nimi johtui vain siitä, että hän maksoi...
Netin kautta löytyy joidenkin laulun sanoja, mutta niiden käytössä on otettava huomioon tekijänoikeudet. Tietoa tekijänoikeuksista löytyy mm. Teoston, Gramexin ja Kopioston sivuilta (http://www.teosto.fi/ , http://www.gramex.fi/cgi-bin/iisi3.pl?cid=gramex ja http://www.kopiosto.fi/ ).
Laulujen sanoja voi tilata Laulut.fi -palvelusta http://www.laulut.fi/ .
Laulun sanoja on toki siellä täällä netissä tekijänoikeussäädöksistä huolimatta, niitä voi etsiä esim. Googlesta http://www.google.fi hakusanoilla laulujen+sanoja ja laulun+sanoja.
Hyvä tapa löytää laulun sanoja yhteislauluhetkiin on selata Suuri toivelaulukirjan osia. Sieltä löytyvät lähes kaikki suomalaisten laulusuosikit.
Ohessa valikoima uudempaa kirjallisuutta ko. aiheista.
Raskaus :
Butters, Maija : Väkevä hauras : kuvia ja tekstejä äitiyden mysteeristä. Like, 2007.
Janouch, Katerina : Lasten kanssa : odotusajasta murrosikään. Otava, 2007.
Glanville-Blackburn, Jo : Ihana odotus : kauneutta, terveyttä ja hyvää oloa raskauskuukausiin. WSOY, 2006.
Mantu, Eve : Musta tulee perhe! : voimakirja yksin odottavalle. Helmi, 2006.
Brodén, Margareta : Raskausajan mahdollisuudet : kun suhteet syntyvät ja kehittyvät. Therapeia-säätiö, 2006,
Suuri äitiyskirja / toimittanut Anne Deans. Perhemediat, 2005.
Taskinen, Sirpa : Meille tulee vauva. Stakes, 2005.
Helin, Sari : Ra(s)kas raskaus. Otava, 2004.
Suomalainen vauvakirja / toimittanut Outi Gyldén. Otava : Yhtyneet...
Kaukolainaus ulkomailta toki onnistuu, tosin riippuen siitä, minkälaisen maksun lähettäjäkirjasto perii, joudumme perimään myös asiakkaalta tuon maksun. Mikäli lähettäjäkirjasto ei peri maksua, mekin perimme vain ilmoitus (posti-) maksun aivan kotimaisten kaukolainojen tapaan. Ota yhteyttä kaukopalveluumme sähköpostilla (maakunta.kirjasto@vaasa.fi) tai käy tekemässä kaukolainapyyntö jossakin palvelupisteessämme.
Grimmin veljeksistä näyttää olevan suomeksi elämäkerrallista tietoa yllättävän vähän verrattuna siihen, kuinka tunnettuja he ovat. Ainoa löytämäni edes jonkinlainen artikkeli löytyy Mervi Kosken teoksesta ”Ulkomaisia satu- ja kuvakirjailijoita” (BTJ Kirjastopalvelu, 1998; uusi painos Avain, 2011). Siihen kannattaa tutustua. Vanhoissa lehdissä on ollut lyhyitä veljeksiä käsitteleviä artikkeleita, mutta niitä on vaikea saada käsiinsä ja ne saattavat käsitellä enemmän heidän satujaan kuin itse miesten elämää.
Jos sinulta sujuu mitenkään englanti, Grimmin veljeksien elämästä löytyisi paljon tietoa Wikipedian artikkelista osoitteesta http://en.wikipedia.org/wiki/Brothers_Grimm. Toinen englanninkielinen lähde voisi olla Encyclopædia Britannican...
Voisit soveltaa kirjastojen luokitusta yksinkertaistaen. Luokituskaaviot ovat verkossa käytettävissä, esim. yleisten kirjastojen luokitus http://finto.fi/ykl/fi/. Minusta näyttäisi siltä, että sinulla on jo hyvä järjestys tuossa kysymyksessäsi valmiiksi ajateltuna: runot, proosa, elämäkerrat, uskonnollinen kirjallisuus, dekkarit, matkakertomukset, valokuvateokset. Kotikirjastosi sinun kannattaa järjestää oman näkemyksesi mukaan, aihepiirit jaoteltuna niin, että ne ovat mielestäsi loogiset ja hyvin valitut, niin, että löydät kirjat helposti. Aiheen mukaisesti järjestät sitten vielä tekijän mukaan aakkosiin.
Kitinen saa alkunsa Kittilän pohjoisosasta ja laskee Sodankylän ja Pelkosenniemen kautta Kemijokeen. Jeesiöjoki eli Jesiöjoki on Kitisen oikea lisäjoki, joka sai alkunsa Jeesiöjärvestä Kittilän puolelta ja laskee Sodankylän kirkolla Kitiseen.
Kirjastokokoelman lähteiden perusteella on saatu seuraava tieto:
Maanpinta oli jään perääntymisvaiheessa lähes 200 metriä nykyistä tasoa alempana. Vetäytyvän jäätikön eteen patoutui pienempiä ja suurempiä jääjärviä. Kitisen laakson oltua vielä perääntyvän jään patoama pohjoisesta, sulamisvedet muodostuivat jääjärven Viiankiaavan-Saariaavan alueella. Jääjärvetkin olivat suureksi osaksi jäälohkareista täyttäneitä altaita, jossa vapaan veden osuus oli vähäinen. Jäätikön reunan lähestyessä Kitisen...
Valfrid ja Valfridus ovat vanhoja nimiä. Alkuperä on muinaissaksalainen. Wal tarkoittaa taistelukenttä ja waltan tarkoitaa hallita, fried tarkoitaa rauhaa. Eurooppallaiseen nimistöön Valfridin on lähinnä tuonut monipuolisesti oppinut Walahfried Strabo(k. noin 849).
Suomen almanakassa nimi oli lyhyemmässä tai pitemmässä muodossa 1705 - 1928 12.10, ruotsalaisessa almanakassamme on tänä päivänä edelleen Valfrid.
Lue lisää kirjasta Suuri etunimikirja, kirjoittanut Pentti Lempiäinen.
Ilmeisesti tarkoitat varhaisinta äänitettä kupletista ”Yö Kaivopuistossa”? Sillä nimellä tästä kappaleesta ei löydy levytystä, mutta kappaleella on muitakin nimiä: ”Helsingin kulkurin huolia”, ”Kulkuripoika Helsingissä” ja ”Asuntopula Helsingissä”. Kaikissa melodia on sama; joissakin versioissa sävelmä on merkitty kansanlauluksi, uudemmissa viitteissä säveltäjäksi on nimetty Saša (tai Sasha) Makarov. Sävelmän alkuperäinen nimi on "Kak tsvetok dušistyi" (tai "Kak tsvetok dushistyi"). Sävelmä tunnetaan nimellä "Kerenski".
Kupletin sanoituksen on ilmeisesti alun perin tehnyt Eino H. Ahti (1894-1955), joka käytti mm. salanimeä Ahti H. Einola. Tosin Einari Kukkonen pitää kappaletta J. Alfred Tannerin kuplettina, kun taas Reino Hirviseppä...
Ylioppilastutkintolautakunta päätti syksyllä 1971 ryhtyä toimiin, jotta pakollisten kielten vanhamuotoiset kokeet asteittain korvattaisiin uudella koetyypillä, jossa olisi tekstin ymmärtämiskoe, puhutun kielen ymmärtämiskoe ja kirjallisen tuottamisen koe. Uusimuotoinen koe tuli vaihtoehtoiseksi myös lyhyisiin kieliin, aluksi kokeiluna. Ylimääräisissä kielissä uusimuotoinen koe järjestettiin vuodesta 1973 lähtien ranskassa, saksassa ja englannissa.
Toisen kotimaisen kielen ja vieraiden kielten kokeiden suorittaminen oli muutaman vuoden mahdollista vaihtoehtoisilla tavoilla. Vuonna 1974 säädettiin uudenlaiset kielten ylioppilaskokeet kaikille pakollisiksi. Asetuksen mukaan koe sisälsi kielen puheen ja tekstin ymmärtämistä osoittavat osat ja...
